P_Valtonen

Paremissa paikoissa o merkitty kunnolla kaikien osien asennot. Tässa tapauksessai veikaan että merkit o tehty kiilaurien mukaan, mutta kokototuutta ei tiedä kuin tasapainotuksen tehnyt henkilö...

Tommonen löyty pöndelän kuvapankista Artikkeli: Länsi-savo 22 huuhtikuu 1999 (4 megaa ja lakanan kokonen)

Kuution mittaamiseen on varma, ja ilman koneen suurempaa purkua: -Kallista kone pukissa niin että tulpa osottaa suoraan taivasta kohti -Sitten ruuvaa ko tulpa pellolle kannesta ja sen viereinen lajitoveri (tai kaikki samalla kertaa) -Sitten lyijykynä/ruuvari tms tulpanreijästä sisään ja kiputat männän yläkuolokohtaan -Sitten vettä tulpaan reijästä kanteen jossa YKK kohdassa mäntä, kunnes kansi tulvii. Nyt on kannessa koko palotila 100% täynä vettä -Tän jälkeen pyöritä koneeseen viereisen männästä mitaten YKK kohta, jolloin tiedät äsken vettä lisätyn männän olevan AKK -Sitten kaadat äsken vedellä täytettyyn syltyyn vettä, kunnes taas tulvii -Jälkimmäinen sisään menevä vesi määrä kertaa 4 on koneen todellinen tilavuus -Lopuksi sitten kiepautat koneen niin että kaikki vedet tulee pellolle koneesta *** Muista että 1ccm palotilaa vastaa 1ml nesteessä Ja kun ostat apteekista ruiskua (esim 50ml), niin varaudu siihen että saat vakio kysymyksen tiskin yli "mitä sinä tällä teet". Muista vastata jotaki idioottia: ruiskutan naapurin rouvan peräsuoleen vettä...tms.... :) *** Vaihtoehtoinen neste vois olla öljy, mutta pellolle kaatovaiheessa sen jääminen puhalinkoppa zydeemien sisään käryyttää koneen koekäytön aikana. Ja jos toisaalta tarkotuksesi on koekäyttää kone kuutioiden selvityä, ei pieni vesimäärä haittaa ennen koekäyttöä palotilassa.

Ei kirja tieto ja kentällä toiminta vastaa toisiaan.... Lue kohta "Vertailumoottori" Hönölän katastus konttorin vastaava jeppe sano että PalluWagenissa vertailumootori on kyseisen malin JA KYSEISEN vuoden tyypit. Esim 1972 malliin ei käy vertailu mosaksi kuin 1600ccm tai 1700ccm, vaikka myöhemmin Pallua on valmistettu myös 2000ccm koneella, VAIKKA jarrut muuttaisi 2000ccm koneella varustetun Pallun mukaiseksi käytännössä mäntien halkaisijat samoiksi.

Kaverini meinas tehdä abaut 5v sitten läjän läppärunkoja, homma jäi vaiheeseen. Mulle "periyty" ko projektista proto tavarat. Mukana oli raakileläppärukojen lisäksi läjävesilaikattujen läppien aihioita (CrFE tai RST, en muista). Kokoja oli ainakin 40-45-50mm. Läpät pitää sorvata ja sorvaus jigejä on 2 erilaista kulmiltaan (älä kysy millä asteella noi on). Läpän kulmalla oli joku merkitys kaasun nopeuden vastaamiseen, jyrkempi = nopeempi... tms...... Mä koetan kaivaa löytyykö noi läpät + jigit vielä tuolta kaiken tavaran seasta....

Ilmota jousen pituudet mistä käyn luvut ottamassa, en muista asennuspituutta vakiona / tiedä KetsaEvo3 koneen tulevaa nostoa venalta.

samasta aiheesta

Näkyy taulukossani olevan urho2005 koneen alkuperäinen resepti . . .. *UHO* :)

Sotketaas vielä sen verran että tuo pelottava hakaristi oli jo käytössä kivikaudella, kuvasi mm auringonkehrää. Elikkä oli kaiken hyvän kuvaus alunperin. Suomeen se tuli jo aikaisemmin mainitun kreivin lentokoneen mukana, jonka hän lahjoitti suomen valkoisille. Toisessa siivessä oli sinine hakaristi pyörimässä valkoisella pohjalla myötäpäivään, toisessa siivessa vastapäivään. Tämä oli Kreivin oma henkilökohtainen hyvän onnenmerkki. Ko merkintä tuli tätä kautta suomen ilmavoimien tunnukseksi ja oli aina toisen maailmansodan loppuun, kunnes hakarististä tuli poliittisesti kuumaperuna. Aatu keksi ko merkin myöhemmin, joten hänen innostuksellaan ko merkkiin ei ole suomaisen ilmavoiman kanssa mitään tekemistä. Valitettavan usein sininen lappeellaan oleva ja musta kärellään seisova vaan sotketaan toisiinsa. (Sekä kotimaassa että ulkomailla).

Sekava koko sälli.... :)

Onko kukaan mitannu miten vaunun lämmöt suhtaantuu siihen ajaako T2 luukku raollaan vai kiinni? Elikkä jos on tarkotus pitää kaikki jäähypelit koneessa kiinni ja raottaa peltiä n 5cm alareunasta, niin laskeko se koneen lämpäjä? Vai tekeekö waunun tylppä peräpää jokun sortin "pussin" taakke ja lämmöt ei laske (tai jopa nousee) koneessa. Ja seuraava kyssäri, jos lämmöt tippuu, merkkaa se että konetilan luukkun kautta kiertää ilma kunnolla ulos takakautta. Joten takaluukun viereen vois laittaa lisä ö-jäähyn ja se jäähyttäs tehokkaasti, ilman että lämmin ilma kiertäs takasin koneen jäähytykseen?

Selvitäkö samantien että onnistuu myös mustilla pohjilla? Thänx...

et oo eka, pankki tosite sanoo vasta lähtö ruudun . . .

Tuohon aikasempaan uusien nostajien kanssa toimintaan liittyen. Henkilö mikä haluaa pysyä tuntemattomana teki mulle palveluksen. Hän testasi pyynnöstäni T1 orggis nostajan pinnan kovuudet. Ohessa hänen kommenttinsa: Mittatulokset saa julkaista, muttei missä on tehty. Voi mainita, että on mitattu virallisella, kalibroidulla kovuusmittarilla ja mittaaja on koulutettu ko tehtävään Elikkä * Nostajat on halkastu & sitten sahattu pinta on kiillotettu * Sitten upotettu (johonkin) happoon, rajapinnan löytämiseksi * Lopuksi kovuudet mitattu Valitettavasti kämmäsin kuvien skannaamisen, nää tuli PDF formaatissa (vaikka piti tulle JPEG). No homma selvinnee kuitenkin; toisessa o kuvat ja toisessa mittatulokset... Mittaustulokset (1kpl)..... http://fvwa.sitefactory.fi/data/3.PDF Nostajan kuvat (2kpl)..... http://fvwa.sitefactory.fi/data/4.PDF Mittatuloksissa on yksi epämääräisyys, elikkä piste 10. Luvun alhaisuuden selittäneen, että mittauskohdassa oli pinnan alla huokonen? Kuvista selviää että karkasu on + 1mm syvyydellä keskelläkin, joten vanhan nostajan oikaisu ei olle ongelma kovuuden kannalta. (edit; lisätääs vielä että toi rajapinta o kuulemma 100% hapotuksen syytä, mä luulin ensiksi että on tussilla tms tehty, muttei oo....)

Mittaas piruuttaan painot männistä ja tapeista erikseen. Yhteen T4 vakio koneeseen johon piti soveltaa budjettisyistä kahdesta koneesta männät, niin mäntien kokonaismassat (mäntä+tappi+sokat+renkaat) sain sopivaksi, kun eri painosilla tapeilla kikkaili hieman. (nou koneistuksia ollenkaan) Tappien sisähalkasijat vaihteli milli tolkulla, vaikka pituus & ulko halkasia oli sama.

Pienet Kiinalaiset Copy-Paste näköjään muutakin VW tavaraa kuin kampiakseleita :) http://zheng-tian.en.alibaba.com/produc ... nator.html

Onko hajua kauanko kestää (sunnilleen / keskimäärin) että ylläpidot on saanu yleensä noi sivut takasin toimintaan?

Tossin tarkempaan Wotoon linkki pinG

pajabug & ruma ku mikä. . . . . .

Tylpällä esineellä ulos työntäen Jos on uusi tehas keppi, niin pinta on harmaan matta, Jos o kunnostettu / hiottu vanhasta nokasta, nin sillon on kiiltävä tai matta. Pinta on jokatapauksessa uudessa samalla kiiltoasteella ja värillä koko nostajan vastinpinnan. Jos pinta on kulunu jostakin pois/ohemmaksi, on kyseessä käytetty kebakko

Muutama vinkki (waikka nää jo tiesitkin) 44 suuremmat imu venat vaatii täyttöhitsaukset imu-kanavan kattoon (jos et halua että kannen kanava on kuin tiimalasi) Ennenku sekaannut vääränmerkkisiin wenoihi, ni varmista paikalliselta koneistamolta mikä on ohjurityön hinta. ja että ne o tosellakin 117mm pitkät ja lukot on oikeat lisäx: Katto tarkkaan mistä kansista alat tekee 103 männälle kavereita. 90% T4 kansivaluista menee puhki 103 käytössä.....

==> Tomppa Laitas tuonne kuvat myös niistä kax osasista pyjamista....

semmonen vielä, että jos joku tunttee mielenkiintoa 215 vauhtiksiin (siis T1 käypäsiin), niin tuossa o pari noita ylmääräsenä. Hinnat; Irrotuksen jälkeen patskasena & urilla = 25€/kpl.......40€/2kpl Sorvin + Teijon kautta koukattina..... = 40€/kpl........... 70€/2kpl

Sarjassamme nippelitietoa: Samat 215 paineasetelmat / levy on näissä VW-pakujen koneissa Typ1 mosa AS 389258->AS 800000 Typ T4 mosa AP 016070->AP 055000 Typ T4 mosa AS 389258->AS 80000 Tölökki WBX 1900 DH 000001 -> DH 002308. Tölökki WBX 1900 DG 000001->DG 017790 Lähde; CBS cataloogi ja sivut 1.160 => 1.160 **** 411-412 on 215 paineasetelma sama, mutta 215 kytkinlevyssä pienempi boori.

Ei hetkeen korotuksia, tää o kuitenki vain väliaikane piikki (12-24kk?)