Jump to content

Dnepr-pilot

Members
  • Content Count

    54
  • Joined

  • Last visited

Profile Information

  • Paikkakunta
    Vaasa
  • Ajoneuvot
    VW-Suzuki-HD

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Nyt sain kierrokset nousemaan 3500k/m ts 140km/h. Solexilla ja alipainejakajalla. Nykii vielä silloin kuin vaihtaa pykälää ylöspäin. Alipaine/keskipakojakajalla saisi toivottavasti tasaisempi käynti ja enemmän kierroksia?? Jakaja alipaine/keskipako palasina (vw 211905205S).Fiberiprikat hajalla. Mistä löytyisi oikean kokoiset uudet prikat?
  2. Solex 34 Pict 3 saatu mahtumaan rungon alle. Koitettu eri jakajilla Bossin 009, Bossin 034, ja varaosamyyjän kiinalaiskopio alipaineella. Sama ilmiö kaikilla. Kun vaihtaa isommalle pykälälle tulee ns "flat spot". Nykii ja tuntuu siltä että hukkuu bensaan. Kytkin sisään että kierrokset nousee siihen 1500-2000 ja taas mennään. Ottaa kyllä täydet kierrokset jotain 5200 rundia vielä kolmosella mutta hyytyy aina siihen 3000 rundia (ts noin 120km/h) nelosella jakajasta riippumatta. Solexin suuttimet en ole vaihtanut. Kaasutin läpikäyty. Kaikki reiät ok. Tyhjäkäynti säädetty noin 900k/m. Missä vika kun ei nosta kierroksia nelosella sen enempää. Edes 4000 kierrosta olisi riittävä.
  3. Ei ratkaisua kyselijän ongelmalle mutta vähän samankaltaiset viat ja vaihdoin omassa projektissa Golf III starttimoottoriin. Vaatii vähän viilaamista ennen kun saa paikalleen mutta toiminut hyvin 10 vuotta ja pyörittää konetta mielestäni paremmin kun Tyyppi 1:sen startti.
  4. Sytytys pelaa mainiosti. Ennakko siinä 30-33 astetta-vähäsen vaikeata nähdä tarkasti kun ei saa stroboa suoraan kohti remmilevyä. Luulisi että polttoane riittäisi. Ennen oli se ongelma. Siksi vaihdoin neulaventtiilin isommaksi 175 -> 250, tämä riitti 1835cc konelle. Bensapumppu voisi olla ongelma. Toisaalta Fajsille riittää volkkarin bensapumpun paine edellyttäen että pumppu on kunnossa. Koitan Solexilla ensin. Jos Solexilla toimii vika luultavasti on ilmavirran kavitaatiossa/"takaiskussa imuventtiileistä".
  5. Sisäkurkut nyt 28 milliset. Sutinjumppa koikeiltu, pääsuttimia 115->150 välistä ja ilmat 150->200 välistä. Kaikenmoiset kombinaatiot näistä vaihtoehdoista. Täydet kierrokset ykkösellä ja kakkosella joskus kolmosella. Mutta vauhti loppuu kun seinään nelosella siinä 105-120km/h riippuen suuttimista. AFR liikkunut siinä 9->15 välillä -riippuen suutinkombinaatiosta. Taitaa tulla vastaisku tai jonkinmoista kavitaatiota ilmavirrassa kaasarin ja orkkis-kansien välissä kun kuormitus kasvaa. Seuraavaksi koitan saada orkkis 34 Solex Pict-3 mahtumaan rungon alle. Vaatii vähäsen kekseliäisyyttä ja modaamista että saisi mahtumaan - oi kuinkas kaipaan sitä vanhaa 1835cc moottoria. Siinä oli vääntöä ja voimaa.
  6. Suutinjumppa ei paremmaksi mennyt kun edellisessä viestissä-1835 moottorille. Nyt "uusi" kone rungossa. 1600 ja ilman viriosia. Sytkä vaihdettu kärjettömäksi. Nyt tyhjäkäynti vielä tasainen kun mittari näyttää 600 rundia. Sama FAJS-40 tuplakaasari, 30-mm sisäkurkuilla. Mutta rupee röpöttämään (saako liikaa?-ei kuitenkaan pauku putkissa) kun kierrokset nousee yli 4500. Suuttimet, pääsuutin 115 ja ilmat 185. Eipäs oikein menettele. 28mm sisäkurkut tilattu.
  7. Quickfixin metallihylsyllä ja Sikaflex 221 suurennettuun halkeamaan kesti ainakin puolen tunnin koeajon. Saas nähdä kestääkö pidemmän päälle. Viikonloppuna kuitenkin hakemaan vanhan bussin 1600 konetta. Jos lohko on kunnossa aarporaan ja vaihdan sisuskalut omasta moottorista.
  8. Uusi yritys-pääsuutin 125,ilma 185. Muut suuttimet pysyivät ennallaan. Pientä nykimistä kylmänä mutta kilometrin jälkeen käynti ok. Sitten maantielle. Kihdytystä läpi vaihteet ok. 100 tauluun ja lambda näytti noin 0,85 ja afr noin 12,6. 120 tauluun ja lambda 0,95 ja afr 13,1. 130 tauluun ja afr näytti 14,1 -lambdaa en muista ehkä oli siinä 1,0-1,03 tienoilla. Rupee olemaan kohdallaan.
  9. Lohko on kahdella öljypaineventtiilillä. Onkos lohko ja vaihdelaatikko eri materiali? 90-luvun alussa suositeltin tighitsausta ja Castolin 1902 hitsauslankaa/puikkoja vaihdelaatikkojen korjauksiin.
  10. Koitan ensin quickfixin - sorvasin 25mm pitkän metallihylsyn. 12mm ulkokierre ja 8mm sisäkierre. 10mm pinnapultista tein toisen päähän 8mm kierteet. Metallihylsy siihen lohkoon entiselle 10mm reikään ja halkeaman syvensin noin 4millin syväksi. Syvennettyyn halkeamaan ensin kerros Sikaflex 221. Annoin kuivata vuorokauden ja sitten toinen kerros Sikaflexiä päälle, levitin päälle sen verran että peittää halkeamasta noin 15mm sivuille. Koitan ensin tätä quickfix ja jos ei toimi hitsataan. Vaidelaatikon hitsasin noin kymmenen vuotta sitten että sain sen lyhennettyä 10cm. Silloin leikkasin pienet palat toisesta laatikosta jota käytin materiaalina saumoihin. Hyvin ne saumat ovat kestäneet viimeiset 10 vuotta. Tosinaan oli kyllä vaikeaa hitsata. Onkos lohko vielä vaihdelaatikkoa vaikeampaa materiaaliseosta?
  11. Öljyvuoto selvisi. Kyllä tuo musta Loctite 5910 oli pitänyt. Lohkossa oli halkeama ykkösylinterin yläpuolella noin klo 14:30. Ei tullut huomattua ennen kun kaikki oli öljyn ja lian peitossa. Millä aineella olette hitsannut halkeamat?
  12. Konekerran käynyt kuumana. Sylinterikannet pehmeni niin että sylinterit 92milliset tekivät 1,3mm urat niihin. Kansista jyrsitty 1,5mm pois. Tilalle laitettu 1,5mm rautarenkaat tilalle. Sylinterit taas paikalle ja tiivistysaineena käytetty Loctite SI 5926-se sininen silikooni. Seurasi täys katastrooffi. Öljyä vuoti jokaisen sylinterin ja lohkon välistä. Uusi yritys ja tällä kertaa käytin se musta Loctite 5910. Vähän parempi lopputulos. Sylinterit 2,3 ja 4 ovat ok mutta ykkösesta vuotaa reippaasti. Ylipainetta lohkoon tuskin enää tulee. Alkuperäinen huohotus vielä paikallaan ja hengittää vapaasti ilmaan. Venttiilikopasta-molemmista huohotus suoraan tuplakaasuttimen ilmaputsarille. Joudun siis irrottaman sylinterit 1 ja 2 vielä kerran ja yrittää tiivistää niitä paremmin juuresta. Hyllyssä vielä RTV RED silkonikumitiiviste ja GASKET MAKER SEALANT NUMBER 4-se vanha purkki missä on pensseli kiinni korkissa. Mitä ainetta te muut ootte käyttänyt sylintereitten ja lohkon välillä?
  13. Lambda nyt lainassa. Pääsuuttimet 135,ilma 185,kiihdytyssuuttimet 40 ja tyhjäkäyntisuuttimet 45F9. Kolmosella täydet 5000+ kierrokset. Nelosella ei tullut kokeiltua- liikaa tielläliikkujia. 100km/h tasavauhtia nelosella (kierroksia noin 2600) lambda näytti 0,80 ja AFR näytti 11,5. Vauhtia 120km/h lamda 0,85 ja afr 12,6-13,2. Käy rikkaalla maantienopeuksilla mutta moottoritienopeuksilla näyttäisi ok...
  14. Jakaja on mallia 009. Putket ovat 38 milliset. Takasylintereistä aika jyrkät käyrät ettei polta varpaita kun jarruttaa ja käyttää jalkakytkintä. Kyllä tuosta vielä saa kierroksia kunhan löydän sopivat suuttimet. Sainhan tupla Dellortoilla puhtia konesta kun siihen löysin sopivat suuttimet. Olihan tuosta moottorista penkitetty 120 heppaa mutta toisella nokkalla ja toisilla venttiilijousilla. Käärmenpesä oli kyllä silloin pakoputkena ennen kun se istutettiin katuautoon. Nyt moottorista irtoaa ehkä semmoset 60 heppaa mikä riittää pyörän painolle. Ja ajettavuus on paljon parempi kun se ei oo kierroskone enää. Vielä on aikaa talviralliin -kyllä kerkiän vielä sumplia suuttimien kanssa. Jos ei jostain syystä onnistu voin aina vaihtaa takaisin Dellortot. Kärjetön sytytys on edelleen hyllyllä tallilla (ollut siellä viimeiset 9 vuotta) - se voisi myös vähäsen piristää.
  15. Suuttimet vaihdettu. Kiihdytyssuutin 40 -> 50. Tyhjäkäyntisuutin 45F9 -> 55F17. Ilmat 200 -> 180, Pääsuuttimet 115 -> 125. Lopputulos: Tyhjäkäyntiä ei saa millään asetettua. Joko liikaa kierroksia tai sammuu - on kiinni noin 45 asteesta seosruuvilla että käy reipasta 1300rpm tai sammuu. Vaihdan takaisin 55F17 -> 45F9. Pienen notkahduksen tuntee kun pykäliä vaihtaa. Vaihdan kiihdytyssuuttimet takaisin 50 -> 40. Nyt otti kierroksia 5000+ kolmosella mutta nelosella vain 3500. Elikkä pääsuutinta vois suurentaa vähän lisää 125->135 tai ilmasuutin vähän pienentää 180 -> 170. Riittää jos ottaa 4500 kierrosta nelosella. Ettäs pysytään alle 200km/h...... Tässä liite Weber tyhjäkäyntisuuttimien koodeista. Toinen sarake "storlekens koefficient" sanoo enemmän kuin F-merkintä.
×
×
  • Create New...