Jump to content

Putkirunko VW - kylmävalssattu putki?


Recommended Posts

Putkirunkoa / kehikkoa VW:n pohjalevylle hahmottelemassa sivuprojektina (ei omaan käyttöön), kannattaisko suosiolla valita kylmävalssattu saumaton putki?

 

 

Kylmävalssatun saumattoman edut vs kuumavalssattu saumallinen? Paremmat taivutusominaisuudet? Ei repeä yhtä helposti?

Edited by -Alex-
Link to comment

Kilpa-autosta ei ole kyse suoranaisesti, joten sääntökirjaa ei noudateta piiruntarkasti.

 

No eihän se kylmävalssattu saumaton ole niin paljon kalliimpaa etteikö siitä kannattaisi tehdä.

 

Saa projektin omistaja kertoa sitten joskus tarkemmin kun tuntuu että on sopiva esitellä projektia :)

Edited by -Alex-
Link to comment

En ottanut taivutusta huomioon, kun ei sitä mainittu. Sitten koko putken prosessi( hitsautun)

 

Ensin on aihio, n. 150mm x 200mm se kun mankeloidaan niin siitä tulee monia metrin "peltiä"(Raahelaiset varmaan tietää) tarpeeksi monta aihioita mankeloidaan ja hitsataan yhteen niin siitä tulee monta kilometriä "peltiä" rulla painaa 20-30 tonnia!, Pelti 3-6mm ajetaan rullalle. Rulla/ kela aukikelataan ja peilataan ( puhdistetaan) vesi suolahappoa liukosellua. Tämän jälkeen se viedään kylmä valssaamoon jossa siitä tehdään halutun paksuista peltiä. Sittten se rainaleikataan haluttuun mittaan, eli mikäkokoista putkea tai profiiliputkea halutaan. Sitten rainasta muotoillaan putkea tai profiilia erinäisillä rullilla ( n. 50m pitkä linja)ja hitsataan lopuksi. Loppupäässä sahataan 6m kangiksi. Niputetaan ja nyt se on valmis asiakkaalle.

Tässä näin lyhyesti kerrottuna.

Edited by Kujis
  • Like 1
Link to comment

Muutamia (kilo)metrejä putkea vuosittain ostavana voin vakuuttaa että myös saumallista putkea saa painetestattuna joka ei varmasti repeä saumasta, edes turvakaarikäytössä. Materiaaliin mielestäni on hyvä kiinnittää huomiota enemmän kuin mitä sääntökirja sanoo.

 

BTW, sanokaas rallihörhöt mitä materiaalia, tai siis teräslaatua, turvakaarien pitää olla sääntöjen mukaan?

Link to comment

Metake, eikös sulla ollut AKK:n sääntökirja, jossa mm. tämä oli kerrottu?  Linkki tosin jo vanhentunut..

 

EDIT: Löysin sun 2009 postaamaan viestin BTCF palstalta:

 

AKK/FIA vaatimukset turvakaarille:
Pääkaari ja etukaari: 45 x 2,5 tai 50 x 2
Muut osat: 38 x 2,5 tai 40 x 2
Materiaali: Kylmävedetty, saumaton puhdas hiiliteräs, hiilen enimmäismäärä 0.3%
Minimi vetolujuus: 350 N/mm2

Edited by -Alex-
Link to comment

Metake, eikös sulla ollut AKK:n sääntökirja, jossa mm. tämä oli kerrottu?  Linkki tosin jo vanhentunut..

 

EDIT: Löysin sun 2009 postaamaan viestin BTCF palstalta:

 

AKK/FIA vaatimukset turvakaarille:

Pääkaari ja etukaari: 45 x 2,5 tai 50 x 2

Muut osat: 38 x 2,5 tai 40 x 2

Materiaali: Kylmävedetty, saumaton puhdas hiiliteräs, hiilen enimmäismäärä 0.3%

Minimi vetolujuus: 350 N/mm2

Jep, tuossa ne vaatimukset, mutta laitas joku ihan esimerkki jostain oikeasta putkesta. Mikä on vetolujuus? Murtolujuus vai myötölujuus? Riittääkö 235 putki niinkuin alempana linkitit vai pitääkö olla 355?

 

Olisko sopiva putki P235TR1, P235GH, S235JRH, S420MH, S355J2H, COMBI200, RAEX400, SS1232, E255N, E355N, TP316L, vai mikä? Osa näistä em. saumallisia ja osa saumattomia, ihan vaan nopeasti poimittuna Suomalaisilta toimittajilta hiukan valikoimaa. Että kertokaas nyt mikä näistä putkista on se minimi joka täyttää tuon AKK:n vaatimuksen?

Link to comment

Noniin, eli siis jos tuo 355 on murtolujuus niin silloin pitäisi tuon 235 putken riittää, eli lähes huonoin saatavilla oleva teräsmateriaali, tai siis heikoin.

 

Eikö kuitenkin olisi fiksumpaa käyttää yleisesti saatavilla olevaa 355 laatuista putkea, vaikkapa saumallisena? Saumallisenakin se olisi vahvempaa kuin tuo saumaton 235? Ja täyttää tuon vaatimuksen hiilipitoisuuden osalta, eli on edelleen hyvin hitsattavaa.

 

Ja miten sitten todetaan tuo vaatimus kylmävedetystä putkesta? Sitähän ei silmällä erota ainakaan kaikista putkista.

Link to comment

Ja miten sitten todetaan tuo vaatimus kylmävedetystä putkesta? Sitähän ei silmällä erota ainakaan kaikista putkista.

 

En muuta todistusta keksi kuin että on teräsmyyjän kuitti josta löytyy autorakentajan nimi ja sana "kylmävedettyä".

 

Valmiiista kaarista ei katsastaja varmaan enää voi millään erottaa valmistusmenetelmää, siksipä epäilinkin ylempänä että kuumana vedettyä löytyy monesta autosta. Ei tarvi ihmetellä jos tulee joskus väärää putkea kun on rallikuskit ja teräsmyyjät asialla, kummatkaan ei ihan "penaalin terävimpiä kyniä"....

;)  vitsi vitsi

  • Like 1
Link to comment

Onhan niitä kisaajiakin ollut joilla pätkä oikeata putkea tarkistuskohdassa (putkessa tarkistusreikä kenties?) ja loput sitä halvempaa putkea...

MM. Yksi nimeltä mainitsematon isolohko V8 kiihdyttelijä täältäpäin.  Tai sitten on vain vahva urbaanilegenda :))

Link to comment

Tässä joitakin vuosia terästä myyneenä tuli mieleen että onhan aikalailla kaikkiin materiaaleihin tänä päivänä saatavana materiaali-/ainestodistus. Siitä käy ilmi kemiallinen koostumus, valmistustapa, koestustulokset ym. informaatiota. Seurannassa käytetään sulatuksessa käytettyä numeroa joka on putken ulkopintaan rullamerkittynä. Eli sillähän sen materiaalin saa todistettua, jos sellaiselle tarvetta on.

Link to comment

Muistaakseni turvakaariin, runkoihin tms. oon joskus jopa myynytkin putkea. Se oli kaiketi jotain kromi-molybdeeni seosteista putkea, muisti saattaa pettää kun aikaa on jo kulunut . Ja kyllähän varsinkin teollisuuden käytössä tuo materiaalin seurantaan liittyvä dokumentointi on lisääntynyt valtavasti viime vuosien aikana.

Link to comment

Tässä joitakin vuosia terästä myyneenä tuli mieleen että onhan aikalailla kaikkiin materiaaleihin tänä päivänä saatavana materiaali-/ainestodistus. Siitä käy ilmi kemiallinen koostumus, valmistustapa, koestustulokset ym. informaatiota. Seurannassa käytetään sulatuksessa käytettyä numeroa joka on putken ulkopintaan rullamerkittynä. Eli sillähän sen materiaalin saa todistettua, jos sellaiselle tarvetta on.

Onko niitä numeroita miten tiheässä? Että sattuuko kaariin keskinmäärin montakin niitä numerointeja?

Link to comment

Onko niitä numeroita miten tiheässä? Että sattuuko kaariin keskinmäärin montakin niitä numerointeja?

Jaa-a... Paha kysymys, vaihtelee varmaan vähän valmistajien mukaan mutta kyllä se useammassa kohdassa putkea pitäisi löytyä. Joissakin saattaa olla jopa metrin välein ja salkopituus yleensä on noin 6 metriä.

Link to comment

Jaa-a... Paha kysymys, vaihtelee varmaan vähän valmistajien mukaan mutta kyllä se useammassa kohdassa putkea pitäisi löytyä. Joissakin saattaa olla jopa metrin välein ja salkopituus yleensä on noin 6 metriä.

onkohan ne merkit vaan maalattuja korkeintaan kylmävedetyssä. Sitten niitä ei valmiissa kaarissa näkyisi.

Aattelin että kun pinnan laatuvaatimukset on korkeat niin eihän siinä voi mitään meistettyjä merkkejä olla koko matkalla.

 

Jotain meistattuja numeroita olen kyllä nähnyt kuumana tehdyissä "kattilaputkissa", en muista mitä niissä luki.

Link to comment

onkohan ne merkit vaan maalattuja korkeintaan kylmävedetyssä. Sitten niitä ei valmiissa kaarissa näkyisi.

Aattelin että kun pinnan laatuvaatimukset on korkeat niin eihän siinä voi mitään meistettyjä merkkejä olla koko matkalla.

 

Jotain meistattuja numeroita olen kyllä nähnyt kuumana tehdyissä "kattilaputkissa", en muista mitä niissä luki.

Joo, siis ne merkinnät on jotain maalia yleensä. Oon nähnyt myös stanssattuja merkintöjä jossain kohteissa, mutta luulisin että ne on sellaisia missä se on ehdottoman tarkkaa että seurantanumerot ovat tallella valmiissa tuotteessa.

Link to comment

Ryhmäläisiin ja ym SS peleihin piti olla kylmävedetty saumaton hiiliteräs (höyryputki) ja putkeen oli stanssattu useaan kohtaan MH ST 35.8. Jokkis häkkiin kävi saumallinen vesijohtoputki ja niissäkin oli taivuttaessa eroja.. Vihreä ryttäsi eniten, punainen vähemmän ja musta ei oikeastaan ollenkaan. Näitä joskus väännettiin ja kun tuollaista OutLaw luokan peliä tekee niin, järki käteen..

Link to comment

Ryhmäläisiin ja ym SS peleihin piti olla kylmävedetty saumaton hiiliteräs (höyryputki) ja putkeen oli stanssattu useaan kohtaan MH ST 35.8.

Tämä nyt on varmaan juurikin se "kattilaputki" ("höyryputki" oli ainakin 90-luvulla vielä hyvin paksuseinäinen putki, ilmeisesti alkuperäisen 100v vanhan mitoituksen mukainen).

Nyt kun katsoo esim. Onnisen tietoja niin kattilaputken kohdalla ei lue kylmävedetty. Hydrauliputken tiedoissa sitten kyllä lukee. Kylmävedettyjä kattilaputkiakin on kyllä olemassa, voihan tämäkin olla sellaista.

Hydrayliputket yllättävän pehmeitä mielestäni, olen kyllä niistä tehnyt tukivarsia yms. mutta jotenkin epäilyttävä materiaali (varmaan silti sopivia esim. hydrayliikkaöljyn siirtelyyn!).

 

Yleisesti ottaen uskomaton määrä epäselvyyttä leijuu turvakaarimateriaalien ympärillä. Olisivat FIAn ukot siellä lihapatojen äärellä saaneet tehdä vähän fiksummat  määräykset. Olisiko esim. tuo kylmävetäminen ollut ollenkaan niin tärkeä asia vaikkapa lujuuteen verrattuna...

Link to comment

Liian vahva putki antaa aina kovempia iskuja kyydissäolijoille kun se kumminkin joskus poistuu ajoreitin sivuun kovassa vauhdissa. Eli turvakaarien on tarkoituskin alkaa myötäämään riittävän kovassa rasituksessa.

Ai niin että olis hallitusti kokoonpainuva pääkaari? Kuulostaa oudolta. Onkos jossain säännöissä sitten yläraja kaarien lujuudelle?

Link to comment

Joo, totta, ja teollisuudessa joissain tapauksissa materiaalitodistus on pakollinenkin.

 

Kun kyseessä on toimilaite tai EN 1090 (CE-merkintä) alainen tuote on materiaalitokari välttämätön.

On myös olemassa laite jolla saa tutkittua melko tarkasti pintapuolelta mitä materiaali on. On vaan aika tyyris, mutta maksaa itsensä takaisin todella nopeasti jos saa yhdenkin toimittajan vilpin kiinni.

Sitä hydrauliikkajohdinputkeakin on montaa eri sorttia ja kovuutta. S235+N on hyvä taivutella ja kestää silti kivasti sen 40 MPa nestepainetta.

Link to comment

Kun kyseessä on toimilaite tai EN 1090 (CE-merkintä) alainen tuote on materiaalitokari välttämätön.

On myös olemassa laite jolla saa tutkittua melko tarkasti pintapuolelta mitä materiaali on. On vaan aika tyyris, mutta maksaa itsensä takaisin todella nopeasti jos saa yhdenkin toimittajan vilpin kiinni.

Sitä hydrauliikkajohdinputkeakin on montaa eri sorttia ja kovuutta. S235+N on hyvä taivutella ja kestää silti kivasti sen 40 MPa nestepainetta.

Toi analysaattori on kyllä ihan ehdoton laite. Duunissa sellainen on käytössä ja aika tarkkaan se osaa kertoa mistä aineesta on kyse. Halpahan se ei ole, mutta erittäin pätevä kun tarvetta tulee.

 

Putkista vielä sen verran, että nykyisellään Suomessakin vaikuttavalla SSAB:lla on valikoimissaan Docol R8 putki joka on valmistajan mukaa ainakin runkoihin ja turvakaariin tarkoitettua. Ehkäpä tuota on jossain myynnissä Suomessakin.

Docol R8 http://www.ssab.com/Global/SSAB/SSAB_Shapes/en/830_SHAPE_TUBES_racing.pdf

Link to comment

Rakenneohjeissa turvakaarille,autourheilun säännöissä liite j:ssä on aika tarkkaan määritelty millaine turvakehikon pitää olla. Mitäpä jos lukisitte ne ajatuksella läpi jokainen ihan itse. Säännöt on vapaasti jokaisen luettavissa Akk tekniikkasäännöissä.

Edited by Tutkija
Link to comment

Varmaan eniten päänvaivaa kilpailupaikan katsastus miehille aiheuttaa noi koti hitsarit, jotka ovat räpä räpä saumalla rykineet häkin kasaan ja sitten tosipaikan tullen tuleekin putket silmille.. Joskus yläputket, jotka yhdistää etu- ja pääkaaren ovat olleet vain niiltä osin hitsattuja, mihin kolvi mahtuu. Häkkihän kiinnitetään lapuilla koriin ja jonka ansiosta molemmat rakenteet tukee toisiaan.. Kyseinen avokado viritelmä tarvitsee varmaan enemmän putkea ja diakonaali tukeja turvallisuus syistä.?

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...