Jump to content

1915 tyhjäkäyntiongelma


Recommended Posts

Eli, kone juuri kasattu ja se on peruslohkoon tehty 94 * 69, jakajana kärjellinen jakaja alipaine- ja keskipakosäätimellä, nokka on Empi 110, tönärit on vakiot alumiiniset, keinut vakiot 1.1, puola ihan normaali vakio puola, dekki koneessa on n. 2mm, kannet on Empin kannet 40 x 35,5 venttiileillä (tämä venttiilikoko voidaan vielä tarvittaessa tarkastaa..), venttilinjouset on yksinkertaiset ja pykälää jäykemmät, lash capit on venttiilien päissä, ja ensikaasuttimena oli käytetty Solexin 34 PICT-3.


 


Kone lähtee hyvin käyntiin, sisäänajoin nokan ja sisäänajo meni ihan hienosti, MUTTA kone ei käy tyhjäkäyntiä kunnolla, ravistaa ja puksuttaa ihan kuin vanha maamoottori, kaasuttimen ja sytytyksen säädöt ei auttanut ongelmaan. Vaihdoin toisen kaasuttimen joka oli ihan uusi Solex 34 PICT-3, sama ongelma jatkui, vaihdoin imusarjan ja laitoin Weber 40 vaakaimun, eikä vieläkään tyhjäkäyntiä. Näiden kaasutinjumppien välissä koneeseen on vaihdettu toiset tulpat, toinen puola, toinen virranjakaja (alipaine- ja keskipakosäädöllä), toinen virranjakajan kansi, toiset sytytystulppien ja puolan johdot. Polttoainepumppu on uusi, ja molemmissa Solexeissa bensan pinnat olivat toistensa kanssa suht samanlaiset, magneettiventtiilit vetää hyvin.


 


Kone suostui käymään hyvin ontuvaa tyhjäkäyntiä tuolla Solexilla kun sytytykseen laitoin rajut ennakot (ontuvalla tyhjäkäynnillä 20-25 astetta strobon mukaan), ja toiminta oli muutenkin sillä parempaa johtuen varmaankin siitä, että tuo Weberi on 36mm kurkuilla, mutta kuten sanottua, ei kunnon tyhjäkäyntiä, 


 


Männät on oikein päin (endoskoopilla katsottu), ja tarkastin vielä kasausvaiheessa ottamani kuvan, että kampiakselin ja nokka-akselin ajoitusmerkit olivat kohdallaan, ja ainakin kuvan mukaan on.


 


Juuri äsken mittasin koneen ohivuodot, ja ne on mittarin mukaan 4 -10% eri sylintereiden välillä, ja pääasiassa kampikammioon päin (uudet sylinteriputket ja männät).


 


Mitäpäs vielä jäi kertomatta.... imusarjan pässinsarvissa on massatiivisteet, suihkuttelin koneen läpi starttipilotilla eikä tuntunut ilmavuotoa löytyvän...


Link to comment

Tuolla nokalla ja Solex 34 PICT-3 kaasuttimella ei autoa saa käymään kunnolla tyhjäkäyntiä. Pitäisi olla nurkkakaasarit yksi tai kaksikurkkuiset. Silloinkin tyhjäkäynti jää karkeaksi.

Tällä hetkellä tuo Solex oli jolla se toimi parhaiten koepenkissä, tuo vaaka weberi (40CDOE28) on vielä paikoillaan, pitänee siihen hommata pienemmät sisäkurkut ja alkaa jumppaamaan suuttimia, olisiko ehdotuksia millä kombinaatiolla (kurkut/suuttimet) kannattaisi lähteä kokeilemaan?

Link to comment

Siis dynaaminen puristussuhde korkeintaan 6 paikkeilla kun nykybensalla se pitäisi olla ilmajäähy volkkarissa ennemmin 7,5-8. Noi jenkkien suositukset on ollut aina reilusti alakanttiin johtuen niiden huonommasta bensasta. Staattisella puristussuhteella ei pitäisi ilmoittaa millekkään nokalle nykypäivänä mitään arvoja,se aika oli yli 20v sitten kun niillä "arvottiin" puristusta kohdalleen moottoreihin.

Link to comment

Noilla spekseillä ja tuolla nokalla jos staattinen ruttu on 8.0:1 niin dynaaminen on laskurin mukaan 7.15:1. Vastaavasti 8.5:1 -> DCR 7.6:1. Pitäisi siis olla riittävä.

 

Sinänsä oon kyllä samaa mieltä että ruttua voisi olla reilumminkin - tiukempi dekki esim. 1,3mm nostaisi puristuksia vielä suht miedosti osapuilleen 8.6 hollille. Kun palotilan kokoa ei oltu vielä kerrottu niin veikkaan 54cc jolla 2mm dekillä tulee just kasin staattiset rutut. Tiukasta dekistä olisi muutakin hyötyä esim. nakutuksen kesto parempi ja seoksen pitäisi pyörteillä paremmin. En tosin osaa arvuutella tyhjäkäyntivaikutusta kun ei sen nyt ihan olematon pitäisi olla nykyiselläkään speksillä. Toki nurkkakaasarit siinäkin jeesaisivat mutta silti ei pitäisi olla mahdoton saada se toimimaan.

 

Sinänsä nuo valmistajien staattisten puristusten suositukset on ihan hyviä ja todettu toimiviksi, mutta ehkä tosiaan vähän alakanttiin, varmaan joku valmistajan kuluttajavastuu niissäkin painaa. Miulla on pari konetta rakennettuna selvästi loivemmalla W100 -nokalla. Niistä enemmän ajettu on perus-tiukalla dekillä (1,3mm) ja selvästi suosituksia reilummat staattiset puristukset. Doppelin 2-litraisessa koneessa W100 ja 8.6:1, siitä tulee DCR:ksi 7.9 ja siinä koneessa ei ole ollut sitten kertakaikkiaan mitään ongelmia. Valmistajan suositus W100:lle 7.5-8.25:1.

Link to comment

Mulla oli W110 nokan kanssa puristukset ensin 8,5:1 mutta kansien vaihdon myötä nousi puristukset 9,25:1. Molemmilla puristuksilla toimi hienosti mutta lämpesi perstuntumalla aika paljon enempi, mikä on luonnollinen seuraus puristusten nostosta.

 

Amerikkalaisten bensa on herkemmin palavaa kuin tämä meidän käyttämä, siksi jenkkisuositusten puristussuhteita voi täällä hiukan korottaa, samoin nykybensa vaatii aavistuksen enemmän sytytysennakkoa kuin amerikkalaisten suositukset, tai wanhanajan bensalle kerrotut arvot (esim. kuplan ohjekirjassa).

Link to comment

Noilla spekseillä ja tuolla nokalla jos staattinen ruttu on 8.0:1 niin dynaaminen on laskurin mukaan 7.15:1. Vastaavasti 8.5:1 -> DCR 7.6:1. Pitäisi siis olla riittävä.

 

Sinänsä oon kyllä samaa mieltä että ruttua voisi olla reilumminkin - tiukempi dekki esim. 1,3mm nostaisi puristuksia vielä suht miedosti osapuilleen 8.6 hollille. Kun palotilan kokoa ei oltu vielä kerrottu niin veikkaan 54cc jolla 2mm dekillä tulee just kasin staattiset rutut. Tiukasta dekistä olisi muutakin hyötyä esim. nakutuksen kesto parempi ja seoksen pitäisi pyörteillä paremmin. En tosin osaa arvuutella tyhjäkäyntivaikutusta kun ei sen nyt ihan olematon pitäisi olla nykyiselläkään speksillä. Toki nurkkakaasarit siinäkin jeesaisivat mutta silti ei pitäisi olla mahdoton saada se toimimaan.

 

Sinänsä nuo valmistajien staattisten puristusten suositukset on ihan hyviä ja todettu toimiviksi, mutta ehkä tosiaan vähän alakanttiin, varmaan joku valmistajan kuluttajavastuu niissäkin painaa. Miulla on pari konetta rakennettuna selvästi loivemmalla W100 -nokalla. Niistä enemmän ajettu on perus-tiukalla dekillä (1,3mm) ja selvästi suosituksia reilummat staattiset puristukset. Doppelin 2-litraisessa koneessa W100 ja 8.6:1, siitä tulee DCR:ksi 7.9 ja siinä koneessa ei ole ollut sitten kertakaikkiaan mitään ongelmia. Valmistajan suositus W100:lle 7.5-8.25:1.

 

Hitsit kun työt vaikeuttaa harrastamista, eli vastaamista... Hyviä kommentteja, kiitos kaikille (tuo dynaaminen puristussuhde alkoi kyllä kiinnostamaan enemmänkin, mutta eikös se ole riippuvainen juuri nokasta?? joten uskoisin sen olevan tälle nokale sopiva koska nokan valmistaja antaa tuon 8 - 8,5! staattiseksi).

 

Koneessa pitäis olla 8,5:1 puristussuhde, ja kyllä koneet on aiemmin tällä puristussuhteella toimineet ihan hyvin, pitänee harkita josko tilaisi uuden suurtehopuolan ja kärjettömän paketin tuohon jakajaan, sittenkään jos ei toimi, niin sitten on vaan herra Murphy vieraillut ja kaikki mitä minulla on ollut käytettävissä onkin ollut kuraa... Tietenkin (ja toivottavasti) tässä on nyt vaan joku pieni hyvin olennainen juttu jäänyt huomioimatta... 

Link to comment

Oletteko mitanneet ja laskeneet dynaamisen puristussuhteen oikeesti eli siintä milloin imuventtili sulkeutuu kun puritustahti on tulossa ja siintä jäljellä olevasta puristusmatkan tilavuudesta puristussuhteen vai luotatteko johonkin laskureihin joihin annetaan nokan arvot. Tulee aika isoja heittoja jos luottaa laskureihin joissa ei käytetä todellista puristusmatkan pituutta.

Link to comment

...pitänee harkita josko tilaisi uuden suurtehopuolan ja kärjettömän paketin tuohon jakajaan, sittenkään jos ei toimi, niin sitten on vaan herra Murphy vieraillut...

Vahvalla mutulla väitän, että nuo kaasariviritykset on se perimmäinen syy miksi se ei toimi. Mulla oli melko vastaava moottori 92x69, venttiilit 40/35.5 ja W110 nokka. Kahdella yksikurkkuisella toimi siedettävästi mutta vasta kahdella 2x40 mm:llä heräsi eloon. Suosittelen siis käyttämään rahat sopiviin tuplakaasuttimiin ensisijaisesti.

 

 

Jos reilumpi ennakko parantaa käyntiä niin se voi kertoa myös laihalla olevasta seoksesta joka ei pala riittävän nopeasti, siksi sytytyksen aikaistaminen parantaa käyntiä.

 

Minkälainen pakoputki siinä nyt on?

Link to comment

Vahvalla mutulla väitän, että nuo kaasariviritykset on se perimmäinen syy miksi se ei toimi. Mulla oli melko vastaava moottori 92x69, venttiilit 40/35.5 ja W110 nokka. Kahdella yksikurkkuisella toimi siedettävästi mutta vasta kahdella 2x40 mm:llä heräsi eloon. Suosittelen siis käyttämään rahat sopiviin tuplakaasuttimiin ensisijaisesti.

 

 

Jos reilumpi ennakko parantaa käyntiä niin se voi kertoa myös laihalla olevasta seoksesta joka ei pala riittävän nopeasti, siksi sytytyksen aikaistaminen parantaa käyntiä.

 

Minkälainen pakoputki siinä nyt on?

Voisiko tuo yksi kaksikurkkuinen/kaksi kaksikurkkuista vaikuttaa nimenomaan tyhjäkäyntiin niin paljoa, se kun on tässä se ongelma???

 

Tällä hetkellä pakoputkistona normi lämmönvaihtimet + käärmeenpesä isommalla laipalla

Link to comment

Oletteko mitanneet ja laskeneet dynaamisen puristussuhteen oikeesti eli siintä milloin imuventtili sulkeutuu kun puritustahti on tulossa ja siintä jäljellä olevasta puristusmatkan tilavuudesta puristussuhteen vai luotatteko johonkin laskureihin joihin annetaan nokan arvot. Tulee aika isoja heittoja jos luottaa laskureihin joissa ei käytetä todellista puristusmatkan pituutta.

Laskureillahan nuo miun laittamat arvot oli. Nuo laskurit mitä mie oon käyttänyt, pyytävät kyllä bore+stroke ja kiertokangen pituuden ennenkuin laskevat mitään. Kai niihin siis joku kaava / taulukkokertoimet on olemassa. Kai nämä voisi simuloidakin mutta siihen ei varmaan kovin monella rahkeet riitä. Taitaa tuommoiset fluid dynamics -jutut olla aika raskaita simuloitaviakin vielä nykyisilläkin ATK:illa.

 

Dynaamiseen puristukseen staattisen puristuksen lisäksi merkittävin suure on varmaan sylinterin täytösaste, mutta varmasti sekin on noissa laskureissa jotenkin aproksimoitu, ja siinäkinhän voi kannen, imusarjan, pakosarjan, kierrosalueen jne perusteella olla heittoa kymmeniä prosentteja.

 

ts. mie oon ihan tyytyväinen kun laskurit antaa jotain loogisia suureita joita voi sitten arpoa mieleisekseen eli ainakin miulla aina vähän suositusten yli :)

Link to comment

Maailmalla ajetaan 2110 koneilla 1 reikä kansilla ja yhdellä soleksilla joten kai se jotenkin käy semmoisenaankin.

 

Tuolla kevyesti modifioitu solex 1915 koneessa

 

https://www.youtube.com/watch?v=Stjxa_6bszI

Ei kuitenkaan W110 nokalla. Jos laittaa W90m, W100:aan tai CB:n 2280, niin sitten toimii.

 

Vahvalla mutulla väitän, että nuo kaasariviritykset on se perimmäinen syy miksi se ei toimi. Mulla oli melko vastaava moottori 92x69, venttiilit 40/35.5 ja W110 nokka. Kahdella yksikurkkuisella toimi siedettävästi mutta vasta kahdella 2x40 mm:llä heräsi eloon. Suosittelen siis käyttämään rahat sopiviin tuplakaasuttimiin ensisijaisesti.

 

 

Samaa mieltä. En usko että moottorin ominaisuuksissa on mikään niin pielessä etteikö se nurkkatuplilla toimisi.

 

Tässä saman asian pohdintaa Sambasta https://www.thesamba.com/vw/forum/viewtopic.php?t=664810&highlight=w110

Edited by x-pj
Link to comment

Weberiin laitoin 30mm kurkut, tyhjäkäyntipiireihin 60 suutimet ja kone alkoi käymään tyhjäkäyntiä.

Tämän jälkeen kun alkoi niin kovasti kiinnostamaan tuo Solex kaasutinkin, niin vaihdoin sen koneeseen, laitoin 65 tyhjäkäyntisuuttimen, seosruuvi varmaan 3 - 3,5 kierrosta auki ja hyvin käy silläkin jotain 1000 rpm tyhjäkäyntiä hyppimättä ja pomppimatta. Ennakot tyhjäkäynnillä n. 15 astetta

  • Like 3
Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...