Jump to content

Talleissa tapahtuu?


Recommended Posts

Pitkästä aikaa taas kansiprojektin parissa, testausta pääasiassa mutta aina pientä edistystä.

Kuusi erilaista imuventtiiliä testatttu sekä imusarjan häviö, venttiilitestin voittajasta mittauslappu.

Mitatut tulokset alkavat olla jo alueella, hivenen verran pienemmillä nostoilla kun saisi ulos...

Kunhan seetien kulmat on viimeistelty niin eiköhän sekin toteudu.

 

 

 

 

post-676-0-74282800-1506027999_thumb.jpg

  • Like 3
Link to comment

Pitkästä aikaa taas kansiprojektin parissa, testausta pääasiassa mutta aina pientä edistystä.

Kuusi erilaista imuventtiiliä testatttu sekä imusarjan häviö, venttiilitestin voittajasta mittauslappu.

Mitatut tulokset alkavat olla jo alueella, hivenen verran pienemmillä nostoilla kun saisi ulos...

Kunhan seetien kulmat on viimeistelty niin eiköhän sekin toteudu.

 

DIY virtauspenkki? Saako kysyä mitä käytit rakennusohjeina ja mistä elektroniikka etc. on hankittu? Tuollainen olisi mielenkiintoinen projekti rakentaa.

Link to comment

DIY virtauspenkki? Saako kysyä mitä käytit rakennusohjeina ja mistä elektroniikka etc. on hankittu? Tuollainen olisi mielenkiintoinen projekti rakentaa.

 

Hieman vajaa parikymmentä vuotta sitten eräs Superflow 110- kopion rakentanut kansiseppä piirsi kaaviokuvat laitteen sisäkaluista.

Suunnitelin koteloinnin ja teetin virtauksen säätöventtiilit paikallisella koneistamolla sekä mittauslevyn ammattikoulun levyseppäosastolla.

Penkissä ei ole lainkaan mittauselektroniikkaa, vain manometrit ja näkisin että ne pitäisi olla vaikka mittaus itsessään olisi sähköinen.

Niistä on apua mikäli penkkiin tulee toimintahäiriö tai vuoto, lisäksi manometrien ja mittausjärjestelmän rakentaminen "avaa" koko projektin

aivan eri tavalla kuin valmiista palikoista rakentaminen. Ilmanlähteenä toimii 3 x keskuspölynimurin moottorit, sähkötehoa noin 1600W / kpl.

Manometrien lukemat muuttuvat virtausmääriksi Excel- taulukon pohjalta johon ne syötetään manuaalisti, laite kalibroidaan ennen käyttöä

koneistamieni tarkistuslevyjen avulla. Niiden tarkkuus on tarkistettu Superflown Flowcom- tietokoneella ja näin ollen penkkini mittaustulokset

ovat vertailukelpoisia ko. virtauspenkkiin nähden normaalien mittausepätarkkuuksien ja käyttäjän virheiden puitteissa :)

 

Nykyisen virtauspenkkitietämykseni perusteella en rakentaisi enää samanlaista, laite on turhan monimutkainen ja vaatii sisäänrakennettujen

moottoreiden takia mittausten lämpötilakompensoinnin. Virtauspenkin rakentamiseen löytyy netistä valmiita ohjeita ja tietoa vähintäänkin riittävästi,

tilanne ei ollut ihan sama kun omaa projektiani aloittelin.

  • Like 3
Link to comment

Kun auton rakentaa kokonaan alusta loppuun itse, tarvitsee rakentamisessa aika monenlaista taitoa. Ei kaikissa asioissa työnjälki voi olla millilleen yhtä hieno kuin jollain ammattilaisella joka tekee 8h päivässä vain sitä yhtä asiaa.

 

Eli laita Kari vaan jatkossakin kuvia miten etenee.

  • Like 3
Link to comment

Minä en osaa hitsata, mutta huomasin että paremmalla koneella saa parempaa jälkeä. Vanha kone oli noin 30 vuotta italialainen CO2-pullolla oleva, jossa virralle vain 4 asentoa. Uusi on Kempin Minarmig evo 200, jossa adaptiivinen säätö ja seoskaasu. Jälki parani kertalaakista, vaikka mun osaaminen ei muuttunut mihinkään. :-)

 

t. Mika

  • Like 2
Link to comment

Lokasuojien korjausta, hieman vittumaista hitsata,kun pelti on ohutta ja pakenee sitämukaa kun hitsaa... hyvät tuli.

 

Etulokasuoja piti laitaa vielä muotoon.

En kuulu osaajiin, mutta mua noiden ohuiden peltiosien hitsauksessa on usein auttanu kuparista tehty lätkä, jonka laitan tai kiinnitän täytettävän reijän taakse.

 

Kun tuon karttiprojektin varsinaisen kehikon hitsaaminen kuului luvan perusteella vain ammattilaiselle, niin on se vaan hämmästyttävää, että hänen tekemiään saumoja ei tarvii kaunistella hiomalla

  • Like 2
Link to comment

En kuulu osaajiin, mutta mua noiden ohuiden peltiosien hitsauksessa on usein auttanu kuparista tehty lätkä, jonka laitan tai kiinnitän täytettävän reijän taakse.

 

Kun tuon karttiprojektin varsinaisen kehikon hitsaaminen kuului luvan perusteella vain ammattilaiselle, niin on se vaan hämmästyttävää, että hänen tekemiään saumoja ei tarvii kaunistella hiomalla

Joo tollasen paksuseinämäisen putken sauman hitsaaminen on hieman on "helpompaa" kun ohuen pellin ns täyttöhitsaus..mutta kun ammatikseen hitsaa, on yleensä saumat kymppiä. Edited by sleepercooler
  • Like 2
Link to comment

Joo tollasen paksuseinämäisen putken sauman hitsaaminen on hieman on "helpompaa" kun ohuen pellin ns täyttöhitsaus..mutta kun ammatikseen hitsaa, on yleensä saumat kymppiä.

 

Vissiin mielipidehomma tämäkin, koska minusta ohuen lokarin hitsaaminen on huomattavasti helpompaa kuin kantavien turvallisuuten vaikuttavien rakenteiden.

  • Like 3
Link to comment

Kantavien rakenteiden hitsauksesta töissä pojat kahta mieltä, joko helppoa tai työlästä. Yks vanha hitsari sanoo että boforia tarpeeksi vaan. Osittain se on oikeessa kyllä, riittävän isoilla virroilla pitää hitsata ettei tule makkaraa, niin työkaveri opettanut minuakin vähäsen. Toisaalta harjoitteleminen jännittää vähemmän kuin itse tarkan kohteen teko (ja huonossa asennossa)

 

Tuollaiset sain samoilla säädöillä ( 0,8 langalla n. 8m/min ja 21v) turvakaariputken harjoitussaumoja mitä ammattihitsari käytti. Pitäis vaan kyetä yhdellä palolla ainakin puolet vetään tuollaisesta niin tulee siistimpi. Oma kone on nykyaikainen Esabin caddy 200, tehokas valovirta kone.

 

6BTYPs.jpg

 

 

Vissiin mielipidehomma tämäkin, koska minusta ohuen lokarin hitsaaminen on huomattavasti helpompaa kuin kantavien turvallisuuten vaikuttavien rakenteiden.

Edited by -Alex-
Link to comment

Niin ei ne asetukset riitä että oikein. Pitäis se käden liikkua kans jouheesti samalla kun metalli surisee, jotta tulee se tasainen sauma. Siinä se harjoittelu tule eteen ja virtaa tarpeeksi. Ohut hapan pelti kyllä todella ärsyttävä tehdä. Mielelllän sitä millin peltiä täppäilee nippuun. Tosin sekin että saat sen vetelemättä kasaan, niin onkin jo haastavampaa kuin joku runkopalkki. Mut näköjään näissäkin eri koulukuntia kuten Kemppi/Esab klaanit :) Kempillä mennään..

Link to comment

Hitsaus saumoista en tiedä mutta, Ensimmäistä kertaa pääsin kuplalla ajamaan tänään. 2v ja 1kk siihen meni. Hieman hidasta on ollut tehdä kun projektissa on ollut tarkoitus että kaikki tehdään itse omassa tallissa ja tekiöitä maksimassaan 2 pöljää ja pieni talli.  Toki vielä on aika paljon töitä että pääsee varttimailille.

https://www.youtube.com/watch?v=fd-dKyDMD5g&feature=youtu.be

post-358-0-73089800-1506876874_thumb.jpg

post-358-0-33554900-1506876883_thumb.jpg

post-358-0-46967400-1506876894_thumb.jpg

post-358-0-02306100-1506877464_thumb.jpg

post-358-0-12675600-1506877744_thumb.jpg

Edited by Roope
  • Like 22
Link to comment

tää kaunokainen on tullut nähtyä pariinkin otteesee ja ollut ilo huomata etenee!! ja kun jaksetaa nysvätä pikku detalijen kaa jotka ei näy videolla tästä tulee komee kun on valmis! tykkään ja kovasti..

Link to comment

Hieman vajaa parikymmentä vuotta sitten eräs Superflow 110- kopion rakentanut kansiseppä piirsi kaaviokuvat laitteen sisäkaluista.

Suunnitelin koteloinnin ja teetin virtauksen säätöventtiilit paikallisella koneistamolla sekä mittauslevyn ammattikoulun levyseppäosastolla.

Penkissä ei ole lainkaan mittauselektroniikkaa, vain manometrit ja näkisin että ne pitäisi olla vaikka mittaus itsessään olisi sähköinen.

Niistä on apua mikäli penkkiin tulee toimintahäiriö tai vuoto, lisäksi manometrien ja mittausjärjestelmän rakentaminen "avaa" koko projektin

aivan eri tavalla kuin valmiista palikoista rakentaminen. Ilmanlähteenä toimii 3 x keskuspölynimurin moottorit, sähkötehoa noin 1600W / kpl.

Manometrien lukemat muuttuvat virtausmääriksi Excel- taulukon pohjalta johon ne syötetään manuaalisti, laite kalibroidaan ennen käyttöä

koneistamieni tarkistuslevyjen avulla. Niiden tarkkuus on tarkistettu Superflown Flowcom- tietokoneella ja näin ollen penkkini mittaustulokset

ovat vertailukelpoisia ko. virtauspenkkiin nähden normaalien mittausepätarkkuuksien ja käyttäjän virheiden puitteissa :)

 

Nykyisen virtauspenkkitietämykseni perusteella en rakentaisi enää samanlaista, laite on turhan monimutkainen ja vaatii sisäänrakennettujen

moottoreiden takia mittausten lämpötilakompensoinnin. Virtauspenkin rakentamiseen löytyy netistä valmiita ohjeita ja tietoa vähintäänkin riittävästi,

tilanne ei ollut ihan sama kun omaa projektiani aloittelin.

olisko sulla antaa noita piirustuksia?

Link to comment

Prosessi Wiimasta takaisin Panelwagoniksi on aloitettu.Varaosaauto haettu ja paloiteltu.Peltihommat sovittu Caracen kanssa ja maalari aloittaa urakkansa tammikuussa.Ei puutu kuin lisää voimaa koneeseen,ohjaus/jarrupäivitykset,ret-

kisisusta ja stance kohilleen.Auto on museorekisterissä joten niissä rajoissa toimitaan.Mitäköhän tästäkin tulee??

post-1200-0-49817200-1507727338_thumb.jpg

post-1200-0-02869800-1507727402_thumb.jpg

  • Like 3
Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...