Jump to content

Kone rojekti...


Kape77

Recommended Posts

Noniin nyt on osat saatu kotiutettua, tosin pieniä puutteita oli lähetyksessä.

 

Kannet saapuu n. 1kk kuluttua, mut alakerran osat on kotona.

 

Eli eli, sit pääseekin alottamaan kasausta, milläs öljyllä ootte osia sivelly kasauksen yhteydessä, perus moottoriölppiäkövainko?

Vinkit ja asiat jotka aina unohtuu otetaan vastaan.

Link to comment
  • Replies 308
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Posted Images

Noniin nyt on osat kiikutettu tallille ja hieman fiilistelty.

Perästä tulossa vielä pinnapultit,nokkalaakerit ja pientä hilpettä...

 

Alkoi vähän tuo lohkon maalaus houkuttaa, millä maalilla ootte ruikkinu lohkojanne?

En tiedä malttaako sitä vielä alkaa maalailemaan...saas ny kattoo.

post-3073-13888363567881_thumb.jpg

post-3073-1388836356804_thumb.jpg

Link to comment
Alkoi vähän tuo lohkon maalaus houkuttaa, millä maalilla ootte ruikkinu lohkojanne?

Tää on PPG:n automaalia ja reilusti flakee. Nyt neljättä vuotta urtsipirssissä kiinni ja liuoteltu useemman kerran sekä kuumalla moottoriöljyllä että liuotinpesulla. Joistain kohti on lohkeillut pois. Kampikammio oli ollu pari kesää käytössä ennen maalausta. Ei se ihan noin kiiltävä enää ole, tuon vahaaminen kun on vähän työlästä.

post-71-13888363568144_thumb.jpg

Link to comment
Voihan sen maalata jos haluaa huonontaa jäähdytystä,muuten ei.

 

Varmasti pitää paikkaansa mutta vaikuttaako se niinpaljon että sen oikeasti huomaisi varsinkin kun ei se kampikammio sitä konetta pääasiallisesti jäähdytä.

Link to comment
Voihan sen maalata jos haluaa huonontaa jäähdytystä,muuten ei.

Varmasti pitää paikkaansa mutta vaikuttaako se niinpaljon että sen oikeasti huomaisi varsinkin kun ei se kampikammio sitä konetta pääasiallisesti jäähdytä.

Aika paljon lämpöä öljyistä poistuu öljypohjan kautta.

Link to comment
Voihan sen maalata jos haluaa huonontaa jäähdytystä,muuten ei.

Varmasti pitää paikkaansa mutta vaikuttaako se niinpaljon että sen oikeasti huomaisi varsinkin kun ei se kampikammio sitä konetta pääasiallisesti jäähdytä.

Aika paljon lämpöä öljyistä poistuu öljypohjan kautta.

 

Varmasti poistuu, en sitä kielläkkään mutta siis eihän se maali nyt sitä lämpöä estä kokonaan poistumasta. Eli onko sillä aikuisten oikeesti suurikin ero että onko maalattu tai ei. Tai siis kysyin ehkä vähän huonosti eli onko jollain jotain tutkimustietoa tai käytännön kokemusta että se oikeasti vaikuttaa oleellisesti koneen jäähdytykseen.

Link to comment
Guest pincers

Ainakaan työkoneiden(metsä, maatalous, maanrakennus yms) jäähdytinkennoissa ei ole väliä onko maalattu vai ei. Samat jäähdytystehot saadaan. Tieto peräisin kennotehtaan toimitusjohtajalta vuodelta 2010.

 

Lämpöhän poistuu säteilemällä jos moottori ei liiku ja kyse on silloin pinta-alasta (myös lämpötilaerosta)

Link to comment

Lämmön poistuminen ja poistumattomuus on mielenkiintoinen asia ja omaa liian paljon muuttujia jotta olisi aivan yksiselitteinen, siis maalamaton vs. maalattu.

 

Lämpöä poistuu kahdella tapaa, johtumalla (tässä tapauksessa ilmaan) ja säteilemällä. Maalaus huonontaa molemmissa tapauksissa lämmönjohtumista kampikammion ulkopinnalle (josta lämpö poistuu), se on fakta (vaikka toimitusjohtaja sanoisi mitä).

 

Säteilemällä poistuminen on siitä yksinkertaista, että pinnasta poistuu lämpöä säteilemällä samalla periaatteella kuin sama pinta sitä imee, eli sellainen pinta mikä esim. auringossa parhaiten lämpiää myös luovuttaa parhaiten. Mattamusta pinta on siis ehdottomasti paras, kun puhutaan säteilemällä jäähdyttämisestä. Siis vaikka pinta maalataan, niin maalin eristävä vaikutus on huomattavasti pienempi kuin värin tuoma lisä vaikutus säteilyyn. Vastaavasti kiillotettu pinta on kaikkein huonoin, se ei säteile juuri yhtään. Ja kaikkein huonoin on vaalealla kiiltävällä maalilla maalattu, koska tähän tulee lisäksi eristevaikutus. Kaikkein paras pinta volkkarin öljypohjassa voisi olla pinnoittamaton jollain kemikaalilla tummaksi matattu.

 

Asia muuttuu kun otetaan huomioon johtumalla tapahtuva lämmön siirtyminen, tässä ei pinnan värillä ole väliä, koska väristä riippumatta lämpöä johtuu samalla tavalla. Johtumalla tapahtuvasssa lämmönsiirtymisessä on maalista pelkkää haittaa, koska se aiheuttaa pelkän eristämisen mutta ei paranna jäähtymistä. Se mikä parantaa jäähtymistä on pinta-alan lisääntyminen, eli rosoinen pinta, joten tältä kannalta paras voisi olla hiekkapuhallettu öljypohjan pinta.

 

Se kuinka paljon maalaus vaikuttaa asiaan on ainakin mulle arvoitus. Moni kampikammio on öljypohjan osalta lian peitossa, jolloin lika kerros helposti eristää paljon enemmän kuin maalipinta. Toisaalta oikeanlainen maali voisi jopa johtaa lämpöä, esim. jotkin alumiini tms. pinnoitteet. Ja paljonko tosiaan kampikammiolla on merkitystä kokonaisuudessa, etenkin jos on lisäöljynjäähdyttimet tai lisäöljypohja?

 

Se että maalaus huonontaa lämmönsiirtymistä on tosiasia, mutta onko vaikutus sama kuin hyttysen kusi uima-altaassa, niin en osaa sanoa..

Link to comment

Jätän maalaamatta niin ei o jäähdytys sitte siitä ainakaan kiinni :)

 

Ootteko pessy (esim tärpätillä) varastointirasvat pois kammesta, vai onko turhaa työtä?

 

Tyhmien kysely alkaa:

 

Onko kolmepulttisen nokkapyörän asennolla merkitystä kiinnitettäessä nokka-akseliin? veikkaisin että ei ole mut ku ei tiedä varmaksi.

Link to comment
Jätän maalaamatta niin ei o jäähdytys sitte siitä ainakaan kiinni :)

 

Ootteko pessy (esim tärpätillä) varastointirasvat pois kammesta, vai onko turhaa työtä?

 

Tyhmien kysely alkaa:

 

Onko kolmepulttisen nokkapyörän asennolla merkitystä kiinnitettäessä nokka-akseliin? veikkaisin että ei ole mut ku ei tiedä varmaksi.

 

 

Pitää puhdistaa rasvat pois huolellisesti ja öljykanavien putsaus. On asennolla merkitystä ajoitusmerkin takia,vertaa vakionokasta oikea asento,nokkien linja verrattuna merkkiin, niin ei sitä väärin voi laittaa.

Link to comment

Mie niin tykkään Åken pähkäilyistä, ihan samanlaisia pyörii aina omassa päässä ja muut katsoo että vähän hassuhan se! Joten samalla linjalla jatketaan!

 

Muistan lukeneeni että ohut huntu maalia sylintereiden päälle lisäsi jäähtyvyyttä. Kuvittelisin että liittyy lähinnä sylintereiden jäähdytysripoihin muodostuvan ruosteen lämmönjohtavuuteen/eristämiseen.

 

Varmasti kuvan kampikammiossa kiiltäväpintainen maali lisää lämmöneristävyyttä. Maalikerroksen paksuuskin tässä tapauksessa melkolailla merkittävä, ei mikään "huntu", ja noita eristelastujakin ripoteltu runsaasti sekaan.

 

Äkkipäätelmältä kampikammio lämpeää kolmesta eri asiasta:

 

- Öljystä (toivottavasti vain sisäpuolelta)

- Sylintereiden vastinpinnoista (ulkoa)

- Kampikammion sisäisten ilman/öljysumun kitkasta kampiakselia vasten, ja mäntien liikkeen aiheuttamista paikallisista paineenmuutoksista (sisältä)

 

Näistä kampikammio jäähdyttää oikeastaan vain öljyä ja todennäköisesti merkittävästi vähemmässä määrin sisällä vellovaa ilmaa. Lämmön johtuminen ilmasta kampikammioon ja siitä ulos on varmasti paljon vähäisempää kuin öljyn kautta. Samoin lämmön johtuminen ilmasta lohkoon on varmasti hitaampaa kun lämmön johtuminen itse lohkomateriaalin sisällä.

 

Öljy sijaitsee koneen käydessä X-prosenttisesti "öljypohjassa", ja siitä lämpö johtuu mielellään ulkoilmaan öljypohjan jäähdytysripojen kautta.

 

Summa summarum: maalaa vain lohkon yläosa :) "2-värisyys" on muutenkin pop.

 

Akateemista lisäpohdittavaa hengessä "kärpäsestä nyt väkisinkin härjäksi": voidaanko kampikammion laakeripukkien ja kampiakselin muodon muuttamisella aerodynaamisemmaksi kompensoida kokonaan tai jopa enemmän lohkon maalauksen aiheuttama eristävyysvaikutus :)

Link to comment

Mulla on jonkin verran kokemusta lämmönsiirtämisestä.

Sanosin notta:

 

-öljypohjan rivan ja ilman välinen "lämpövastus" on hyvin suuri osa kokonaisvastuksesta, ehkä 95%. Sen takia ei ole kovin oleellista onko itse ripa maalattu ohuehkolla maalilla vai ei (tätä em. toimitusjohtaja varmaan tarkoittaa). Maalin vaikutus voisi olla vaikka 1% tai 0.1% jäähdytystehoon.

Asian voisi varmistaa mittaamalla infrapunamittarilla/lämpökameralla ajon aikana: Maalattujen ripojen pintalämpötila pitäisi olla lähellä öljyn lämpötilaa (ero voisi olla vaikka alle 5 C astetta).

Lämpökameralla voisi myös sihtailla onko lohko tasaisen lämmin (arvaan että on 10 C sisällä).

 

-uskoisin että jäähdyttävän pinna kannattaa olla sileä. Virtaavan ilmaan muodostuu lähes liikkumaton kerros jäähdytysripojen pintaan. Tämä kerros on ohuempi sileällä pinnalla.

 

-säteilyn merkitys moottorin jäähdytyksessä on lähes nolla. Tuommonen öljypohja säteilee ehkä 50-100 watin teholla ja siitäkin tulee suuri osa takaisin. Lämpösäteitten pitää imeytyä jonnekin tai heijastua pois auton alta ennenkuin teho on oikeasti hukattu.

Säteily on suurempaa jos on tuhat asteinen moottori niinkuin mulla välillä. =)

Matemaattisesti lahjakas osaa laskea lämpösäteilyn määrän volkkarin öljypohjasta.

Ajoviiman jäähdytyksen laskeminen on vaikeampi kun siihen ei ole valmista tarkkaa kaavaa, on vain jotain kokemusperäisiä kaavantapaisia. On esim. aika vaikea laskea minkälainen ilmavirta öljypohjaan kohdistuu: ilmahan on pyörteillyt jo kolme metriä auton ja tien välisessä raossa.

Link to comment
Guest pincers

Kyseinen toimitusjohtaja ei varmaankaan tiedä A yhtään B mitään kuplan moottorilohkon jäähdyttämisestä mutta jäähdytinkennoista kenties jotain ;) Jäähdytinkennoissa öljynvirtaus pyritään saamaan turbulenttiseksi kennossa erilaisilla turbulaattoreilla jotta jotta läpi virtaavan ilman jäädytys olisi mahdollismman tehokasta. Kenno ei saa myöskään olla liian paksu muuten ilma alkaa lämmetä loppuvaiheessa ja silloin menetetään taas jäähd.tehoa.

Meni hieman OT:ksi mutta poistakaa jos näette tarpeettomaksi.

 

Joka tapauksessa hieno moottori tulossa maalasi tai ei.

Link to comment
Guest norppa

Lämmön siirrosta:

 

Kaikki ovat varmaan havainneet, että elektroniikan jäähdytyskomponentit

ovat järestään mustaksi eleoksoitua alumiini(seosta). Vähän kuten Volkkarin

koneen kuoretkin. Näitä elektroniikan jäähdytysrivakkoja puhalletaan viileiksi

mutta myös säteilyllä on osuutensa.

 

Toinen seikka on juuri tuo likaantuminen ja siihen voisi apua saada ohuella

mustalla maalikerroksella, joka täyttäisi valupinnan huokosia.

 

Käytännössä maalaus mattamustaksi ohuella maalikerroksella tuskin on haitaksi -

ainakaan vakio- taikka liki vakiokoneilla.

Link to comment
Lämmön siirrosta:

 

Kaikki ovat varmaan havainneet, että elektroniikan jäähdytyskomponentit

ovat järestään mustaksi eleoksoitua alumiini(seosta). Vähän kuten Volkkarin

koneen kuoretkin. Näitä elektroniikan jäähdytysrivakkoja puhalletaan viileiksi

mutta myös säteilyllä on osuutensa.

Parhaiden eli kuparisten siilien valmistajat jättää ne yleensä kuparin värisiksi. Eli väri on vaan muotijuttu.

 

Tuossa tulee semmonen ilmiö että mitä enemmän ripoja sen vähemmän ne pystyvät säteilemään lämpöä muualle kuin viereiseen ripaan. Ilma pääsee virtaamaan ripojen välistä ja jäähdyttää koko pinta-alaa. Säteilyä karkaa ainoastaan siltä alueelta joka "näkee" ulkoilmaan. Toisin sanoen neliömetrin kokoinen rivoitettu ja sileä levy säteilevät saman verran lämpöä.

Link to comment
Parhaiden eli kuparisten siilien valmistajat jättää ne yleensä kuparin värisiksi. Eli väri on vaan muotijuttu.

Jep, eräs suurehko kotimainen elektroniikka valmistaja vertaili jäähdytystehoa alumiinisillä siileillä, ja täysin pinnoittamaton oli paras. Jos alumiiniä ei pinnoiteta, niin pinta hapettuu ja heikentää jäähdytystä, siksi ne yleensä eloksoidaan, ja musta on silloin parempi kuin hopea.

 

Tuossa tulee semmonen ilmiö että mitä enemmän ripoja sen vähemmän ne pystyvät säteilemään lämpöä muualle kuin viereiseen ripaan. Ilma pääsee virtaamaan ripojen välistä ja jäähdyttää koko pinta-alaa. Säteilyä karkaa ainoastaan siltä alueelta joka "näkee" ulkoilmaan. Toisin sanoen neliömetrin kokoinen rivoitettu ja sileä levy säteilevät saman verran lämpöä.

 

Juuri näin, tai ainakin lähes. Jäähdytysripa kykenee säteilemään myös ripojen välissä olevaan ilmaan. Ilma sisältää pienhiukkasia jotka kyksevät vastaanottamaan lämpösäteilyä. Mutta jos ripojen etäisyys toisistaan on liian pieni, niin rivat säteilevät suurimman osan lämmöstä toisiinsa, kuten edellä jo oli todettu..

 

Edit: Lisäyksenä vielä, että jos ilma ei liiku niin säteily lämmittää sen hyvin nopasti ja tuolloin ilmaan ei enää säteile lisää lämpöä, jolloin ilma pitää saada liikkeelle, ja silloin onkin suurempi merkitys ilmaan johtumalla tulevasta lämmön siirtymisestä.

Link to comment
Jäähdytysripa kykenee säteilemään myös ripojen välissä olevaan ilmaan. Ilma sisältää pienhiukkasia jotka kyksevät vastaanottamaan lämpösäteilyä, jokainen on varmaan huomannut että ilma voi olla kylmää tai kuumaa..
Ei jumaleissön. Kerro ihmeessä lisää näistä pienhiukkasista!
Link to comment
Jäähdytysripa kykenee säteilemään myös ripojen välissä olevaan ilmaan. Ilma sisältää pienhiukkasia jotka kyksevät vastaanottamaan lämpösäteilyä, jokainen on varmaan huomannut että ilma voi olla kylmää tai kuumaa..
Ei jumaleissön. Kerro ihmeessä lisää näistä pienhiukkasista!

Lue edeltä vielä mitä lisäsin viestiin. Mutta oletko huomannut että ilma on täynnä pölyä yms. ne on niitä pienhiukkasia ;)

Link to comment
Guest norppa
Tuossa tulee semmonen ilmiö että mitä enemmän ripoja sen vähemmän ne pystyvät säteilemään lämpöä muualle kuin viereiseen ripaan. Ilma pääsee virtaamaan ripojen välistä ja jäähdyttää koko pinta-alaa. Säteilyä karkaa ainoastaan siltä alueelta joka "näkee" ulkoilmaan. Toisin sanoen neliömetrin kokoinen rivoitettu ja sileä levy säteilevät saman verran lämpöä.

 

Näin on, ja "siileissä" nimenomaan konvektio (ilma) siirtää lämmön,

jäähdyttää.

Lähinnä itse ajattelin moottorin lohkon ja erityisesti öljypohjan tilannetta.

 

Elektroniikan perinteisten alumiinisten jäähdytinkomponenttien eloksointi

mustaksi ei sentään ole pelkästään muotijuttu.

Link to comment

Kannattaa maalata puolet öljypohjasta ja toinen puoli jättää maalaamatta. Näin voi sitten mittailla molempien puoliskojen lämpötilaa. Voi halutessaan maalata toisen tai poistaa toiselta puolelta maalit tulosten mukaan. Tuntuu kuplan moottorissa joka puolella olevan välillä aika kuumaa.

Link to comment

Nonnii jopas on turinaa jäähtymisestä :D

 

 

Ajattelin käyttää alakerran kokoamis rasvana stp-öljymixin sijaan laakerivaseliinia (BEM 132), koska kannet on vielä tulonpäällä enkä tarkkaa saapumis ajankohtaa tiedä, ettei sitte pääse valumaan toi öljymix pois ennen käynnistystä (johon voi vierähtää melko pitkä aika). Mitäs maestrot tuumaa tähän? en ainakaan ite keksi mitään katastrofaalista riskiä :D

Link to comment

Itse kun lohkoa mietin konerempassa niin tuo maalaus oli kovasti tapetilla.

 

Hylkäsin idean maalauksesta sitten lähinnä siksi että sopivan maalin ja maalaustavan löytäminen tuntui hankalalta, lohkon suojaus maalausta varten työläältä ja lopputulos kestävyyden ja lämmönjohtamisen kannalta vähintäänkin epävarmalta.

 

Ensiksi koitin nailonlaikalla lohkoa kiilloittaa, mutta tallikaveri vinkkasi että heillä on lasikuulapuhallus töissä mahdollista. Siellä kävin sitten suihkimassa ja hyvä tuli.

 

Jos nyt miettii mitä lohkosta jää kone kasattuna näkyviin niin aika pieni hyöty vaivaan nähden.

Link to comment

Itselläni samanlainen projekti hitaasti etenee osien hankinnalla.

 

Mihinkä lohkoista kannattee alkaa projekti rakentaan, jos oletetaan niiden olevan samassa kunnossa?

Löytys AB AS41 , AB AS21 vw:n kierrätys logolla, TYP3 1600 AS41 lohko?

 

t.

Jarno

Link to comment

Noista tekisin jompaankumpaan AS41 -lohkoon, plussaa siitä jos siinä on takakannakkeen paikat (jolloin sopii kolkkiin ja tuoreempiin pakuihinkin).

 

AS21:stä benegerg mainostaa parhaaksi mahdolliseksi saatavilla olevaksi mutta siitäkin on montaa mielipidettä.

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×
×
  • Create New...