Jump to content

3.88 vai 4.125 irs toosa bussiin?


Guest Jussinbussi

Recommended Posts

Guest Jussinbussi

Olis moisia laatikoita ja jompikumpi pitäis bussiin päätyä. Onko kokemuksia tuosta 3.88 peräisestä bussi käytössä? Onko näillä loppujen lopuksi edes valtavaa eroa jos mittaa esim. kierroksia moottorissa kun on 100km/h nopeutta.

 

Moottorina toimisi noin 80 hevosvoimainen 1776.

 

Huippunopeus nousisi sitten jo 150 paikkeille ilmeisesti joskaan sillä ole hitunkan väliä.

Kumpi ompi parempi, porkkana vai patonki?

Link to comment
Guest Jussinbussi

KIITOS. Vielä kun tietäis noi 4:s vaihteiden välitykset niin olis hyvä. No eiköhän se numero jotain kerro. Täytyy käydä tutkimassa.

 

113.301183F löytyi laatikon kyljestä. Mitähän kertoo?

Link to comment
Guest Jussinbussi

Jaahas? Olis tossa yksi palliksenkin aski. Sitten taitaa mennä kyllä jo meleko hataraks. Täytyy sit vaan isontaa konetta.

 

Tossa pikaisesti ajateltuna bussi 1303 s laatikolla 1200 kiloisena ja 75 hevosvoimalla on koko liki sama tehopainosuhteeltaan kuin 800 kg möhkö 50 hevosvoimalla joten pitäshän sen sitten jaksaa edetä.

Link to comment

noista koodeista... mulla on yks kuplan loota joka on 5pultti jaolla ja sen koodin edessä ei ole ollenkaan mitään kirjain koodia... loota ei ole halkaistavaa mallia...

 

onko tietoo mitä välityksiä tälläsissä on?

siinä missä normaalisti on kirjainmet ja numerosarja on tässä pelkästään numerot

704037

 

kukas tietää?

Link to comment
Nojoo.... 3000 kierroksilla nopeus ero 4,125 vs. 4,375 on 4km/h edellisen hyväksi... Elikkä 4,125 kulkee 89km/h verrattuna 84km/h toiselle...

 

Melkein mutta ei ihan ;)

 

Noissa on eri nelonen, 4.375 peräisissä on 0.93 nelonen. Ainoastaan 4.125 peräisissä on se 0.89 nelonen. Eli nopeuseroksi tulee 80 km/h vs. 89 km/h. Ja toisinpäin laskien kierroksia satasessa on 3750 rpm vs. 3400 rpm.

 

 

Edit: Fuk, onko noita 1300:n laatikoita kuitenkin molemmilla nelosilla (siis 4.375 perän kanssa) ? Kukas osaa varmistaa? Ja mistä tuon erottaa päällepäin?

Link to comment
Jaahas? Olis tossa yksi palliksenkin aski. Sitten taitaa mennä kyllä jo meleko hataraks. Täytyy sit vaan isontaa konetta.

 

Tossa pikaisesti ajateltuna bussi 1303 s laatikolla 1200 kiloisena ja 75 hevosvoimalla on koko liki sama tehopainosuhteeltaan kuin 800 kg möhkö 50 hevosvoimalla joten pitäshän sen sitten jaksaa edetä.

 

Pahasti metsässä. paino merkitsee näillä eroilla pientä osuutta verrattuna minkä verran kokonaisilmanvastuksen ero näissä kahdessa, kuplassa-paku.

 

On vähän kuin ajais pakua vastatuuleen ja möhkö menee kevyeen myötätuuleen. eroa tulee vaikka välitykset ja tehopainosuhteet samat.

 

En tarkoita etteikö olis toimiva yhdistelmä, mutta koneen säädöt pakun kohdalla tärkeässä roolissa, muuten lämpenee ja liikaa ja kannet sanoo poks jne...

Link to comment
Guest Jussinbussi

Jaahas. No laitetaan sitten se 4.125 sellaisenaan tai sitten ruokitaan sitä vielä sillä palliksen 0.82 nelosella. Sitten olis saturaisessa mukavat tasan 3000 kierrosta.

Kyllähän toi vois toimiakkin kun ajattelee että moottorin maksimi teho asettu muistaakseni 2800 rpm paikkeille.

 

Olis ainakin rauhallisen hiljaista matkantekoa.

Link to comment
Guest Jussinbussi

Autoa madalletaan jonkun verran mutta ei huono aatos. Täytyy tutkia sitten mitä sinne vielä uskaltaa laittaa, tällähetkellä 185/65 15.

 

Vähän tietty riippuu vanteistakin. Tällä hetkellä empin 5 spoke replikat.

Link to comment

Nyt on ensimmäiset käyttökokemukset liian harvoista välityksistä juniksessa. Tässä nyt suurin syy on 1200 koneessa, mutta vääntävällä koneellakin osa ongelmista pysyy.

 

Nelosvaihde on liian pitkä kaupunkinopeuteen. Pitää "huudattaa" kolmosella kun mennään noin 60kmh mittarivauhtia kaupungissa. Tuntuu siltä että nelonen siinä olisi melkein alle tyhjäkäyntikierrosten.

 

Toinen hankala kohta on risteysajo. Kakkonen on sen verran pitkä ettei jaksa vetää kävelynopeudella. Risteys joka vakiona menisi kakkosella vaatii nyt ykkösen tai luistattamista.

 

Kolmosen ja nelosen vaihtopiste maantienopeudessa osuu tälle koneelle, mutta isommalle jää nähtäväksi. Tästäkin huolimatta on seuraavankin juniksen loota tulossa pitkillä välityksillä. Nyt alla olevista ei havaintoa mitä sisältää. Alennusvaihteet on pois. Jos joku tietää mistä palikoista sininen junis kombi -61 rekkari FF-jotakin on kasattu, saa kertoa.

Link to comment

Onkos kukaan koskaan miettiny tyysti jotain muuta lootaa junikseen. Esim jotain etuveto audin missä on moottori pitkittäin. Ja sit tietty perän pyöräytys tai vastaavasti koko loota ylösalasi?? Sais samalla 5 vaihdetta. Ja välitykset riittäis pitkälle. Mitä vois kompensoida pienemmillä renkailla???

Link to comment
Guest Toheltaja

Pitkittäiskoneisten loota on pitkä, pahan mallinen, varsinkin jos sen vielä kääntää ylösalaisin, koska saat riipiä lattian ja vääntösauvaputkiston poikki, koska noissa ei perää pysty kääntämään. Taitaa tulla jo bensatankinkin tielle...

Link to comment
Niin, eiköhän se porsaan 5-lovinen ole kuitenkin "helpoin" valinta, jos haluaa lisää pykäliä ja välityksiä.

 

t. Mika

 

 

Ehkä, mutta eikös noitakin ole jo melkein miljoonalla eri välityksellä... 901/902/911/914/915... jne... lootia ja jokaisesta mallista omat valikoimat välityksiä.

 

Tuossahan menee jo perusharrastaja takalukkoon kun ei tiedä minkä porsaan laatikon välitsee:D

Link to comment
Guest Jussinbussi

Kyllä mikalla varmasti kiusaa se 1200 kone koko paljon. Eihän sillä pääse oikein mihinkään vaikka olisi ale vaihteetkin. Mielenkiintoista olis kyllä tietää millä väleillä on.

Link to comment

Possun laatikot on aika suoraviivaisia. Vakiovälityksissä on vain pieniä eroja. Aina ne on pitkiä. Myös vaihdevälit on aina järkeviä. 901 laatikossa se 1-2 väli joka on mutkan takana on nihkeä käyttää. Oikeastaan ainoa tarkka paikka lootaa ostaessa on varmistaa onko se 4- vai 5-vaihteinen. Päältä katsomalla eroa ei ole muuten kuin numeroissa. Varaosia saa hyvin, mutta tietty synkkarenkaat, laakerit ym maksaa selvästi enemmän kuin kuplan lootaan.

 

Koneen vaikutus tässä yksilössä selviää viimeistään keväällä. Mielenkiintoista nähdä auttaako se näissä kohtii kun koneen kierrokset tuntuu jäävän liian alas. Vääntökone kyllä tulossa.

 

Kyllähän sen juniksen lootan pitäisi 5 v olla jotta vaihdevälit pysyisi järkevänä ja maantiekierrokset saisi alas. Yksi mahdollisuus tehdä laatikko jossa 1-3 vaihteen on melko normaaliväleillä ja nelonen älyttömän pitkä. Vaatii kyllä koneelta vääntöä ja kaupungissa ei sitten nelosta tarvita. Olisko mitään muuta 5-v lootaa kuin porsaan ? Oliko kuplaan tehdyt 5-v lootat edelleen tukevan hintaisia ? Porsaan 901 laatkko maksaa 500-1500 ja 915 loota 1000-2500 e. Molemmat 5-vaihteisina.

Link to comment
  • 7 months later...
Guest Jussinbussi

"Nyt on ensimmäiset käyttökokemukset liian harvoista välityksistä juniksessa. Tässä nyt suurin syy on 1200 koneessa, mutta vääntävällä koneellakin osa ongelmista pysyy.

 

Nelosvaihde on liian pitkä kaupunkinopeuteen. Pitää "huudattaa" kolmosella kun mennään noin 60kmh mittarivauhtia kaupungissa. Tuntuu siltä että nelonen siinä olisi melkein alle tyhjäkäyntikierrosten.

 

Toinen hankala kohta on risteysajo. Kakkonen on sen verran pitkä ettei jaksa vetää kävelynopeudella. Risteys joka vakiona menisi kakkosella vaatii nyt ykkösen tai luistattamista".

 

Juu,u. Eli tähän nyt sitten tuli tuo 4.125 kolkin loota ja meno vakio alennusvaihdehässäkkään on kyllä MELKOINEN.

Kierrokset putos roimasti jonka johdosta ylläolevaa on kyllä lievästi havaittavissa.

Nelosta ei taajamassa tarvitse missään ja kakkonenkin tuntuu jo melkoisen pitkältä. No saapi nähdä sitten kun tuon saa nyt käymään tuon ala-alueen kakomatta että miltä tuntuu.

Link to comment
Miten käy koneen lämpöjen normi ilmajäähytteisellä kun kierrokset laskee noin rajusti ?

 

Laskeeko koneen lämmöt matalemmista kierroksista johtuen vai onko enemmänkin haittaa kun puhallin ei pyöri niin nopeaan kuin vakiolaatikolla ?

 

Kokemukset lähinnä matka-ajosta kiinnostaisi.

 

Öljylämmöt voi jopa laskea, koska tunnetusti vanha vakiokone 4000r/min tienoilla puskee jo melkoisesti sisäisen kitkan (alakerta) johdosta lämpöä vaikka puhallin puhkuu ns täysillä. Kannet sen sijaan pysyvät turvallisilla rajoilla jos ei muuten konetta tapeta liialisella ennakolla/ylilaihoilla polttoaineseoksilla. Sitten kun muutenkin heikkotehoinen kone laitetaan puskemaan pienille kierroksille ns vedättäen, hekuukin kannet vaikkei öljylämmöt nousekaan, saattavat jopa laskea.

 

Tapauskohtaista täysin, mutta ylläoleva realismia ja otettava huomioon.

Link to comment
Guest Jussinbussi

Juuri tulin 40 km lenkiltä, täyspoka päällä (8 henkeä), 28 astetta lämmintä.

Perusennakko moottorissa 15 ja arvioitu puristussuhde 1:8,9

Lämmöt oli 110. Paljonkohan alkaa olla kipuraja?

Link to comment
Juuri tulin 40 km lenkiltä, täyspoka päällä (8 henkeä), 28 astetta lämmintä.

Perusennakko moottorissa 15 ja arvioitu puristussuhde 1:8,9

Lämmöt oli 110. Paljonkohan alkaa olla kipuraja?

 

Mitä vauhtia ajoit? tasaista maantievauhti, vaihtelevasti, välillä kovempaa, hiljempää jne... Huippulämpö 110 vai pihaan pysähtyessä.

 

Kyllä se vielä 110 lämmöillä pysyy kasassa, nykyöljyille ei ongelma, enemmäkin "kuplan" moottoritekniikalle. Paljonko 110 lämmössä öljypaineet maantiellä/tyhjäkäynnillä?

Link to comment
  • 9 years later...
On 11/1/2009 at 5:55 PM, Hebster52 said:

Tällä PV:n vanhalla mun päivittämällä taulukolla selviää ainakin jotain... 😉

Nopeuden lasku taulukko.xls

 

Vaihtamalla noi välitykset alla olevan mallisarjojen mukaan selviää nopeudet suht hyvin.

Ei hebsterillä satu olemaan taulukko tallessa? Internetistä on kadonnut

Link to comment
  • 2 weeks later...

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...