Jump to content

Mittauspenkki


Guest kari lindholm

Recommended Posts

Guest kari lindholm

Hei!

Onko kellään irtomoottorin dynopenkkiä ns.inertia mallia ( ei jarru ), jolla voisi mitata teho/vääntökäyrää. Millaisella tekniikalla rakennettu? Massapyörä? Onko laitettu välityksillä? Mikä mittalaitteisto?

Link to comment

Ilmeisesti penkkiä rakentamassa? Miksi juuri inertiadyno? Itse olen myös suunnitellut penkin rakentamista irtokoneille mutta olen kallistumassa jarrupuolelle. Syy siihen on tila ja paino. Tosin mulla ei ole ikinä ollut omaa penkkiä joten saattaa olla väärät valintakriteerit. Onhan hitausmomenttipenkki "lounnollisempi" jos vertaa ajotilanteeseen.

Link to comment
Guest kari lindholm

Tehdäämpä kysymys sitten millaisilla penkeillä ja laitteilla vw:n koneita mittaillaan? Ajatuksena olisi talven aikana rakentaa mittapenkki. Inertia penkille löytyisi valmiit anturi/mittalaitteet.

Link to comment
Guest fgronlun

Innertia penkki helppo käyttönen ja oikeella innerttialla toimii hyvin säätö hommiinkin.

Liian kevyt innertia tekee vedoista liian lyhkäsiä ja säätämisen hyvin vaikeeksi..

 

Alla olevasta linkistä löytyy minusta hyvin kätevä ja pieneen tilaan menevä säätö penkki. Irsi laatikko jossa toiseen vetariin kytketty 2kpl junavaunun pyörää.

http://www.streetvw.se/media.htm

 

Jos jarru penkkiä haluu tehdä niin vaatii monimutkasemman laitteiston tehon mittaamiseen. Kunnon jarru penkillä se hyvä että saa pidettyä toivottu kierrosluku päällä ja säädettyä sitten eri kuorma alueet yhdellä kertaa.

 

Helpon jarrupenkin tekee isosta vesipumpusta ja eri kuormat saavutetaan kuristamalla veden virtausta.. Mutta haaste on löytää pumppu jossa tarpeeksi laaja alue virtuaksen sekä paineen suhteen.. Tai sitten jokkis tyylin hydrauli pumput molempiin vetareihin ja sitten vaan tekeen painetta.

 

Ongelma vaan kaikissa jarrupenkissä on penkityksen aikana tuotettva lämpö. Jos kone pauhaa 100kw tehoa niin se tarkoittaa lämpönä noin 50kpl sähkökiuasta täydellä teholla..

 

Ekaks penkiks suosittelen innerttia penkkiä sitten ku sen rajat tullu vastaan niin helppoo sitten päivittää penkki jarru toiminnolla..

Link to comment

Ite oon pohtinut jos laittas kuplan vaihteistoon vetarien päihin esim 90kw moottorit ja ajais niitä isolla invertterillä momenttisäädöllä. Jarruvastukset vois upottaa kuution vesisäiliöön.

Ei halvin ratkaisu mutta ite saan töistä vanhoja inverttereitä ilmasiks satunnaisesti.

Sitä en sitte tiedä miten se teho tosta mitataan :)

Link to comment
Jarruvastukset vois upottaa kuution vesisäiliöön.

 

Kuutio vettä kiehuu uskomattoman nopeasti jos sitä lämmittää 100 kW:n teholla..

 

Sinänsä tuo invertteri pohjainen jarru voisi olla hyvä idea, säätäminen olisi helppoa ja tehon voisi mitata suoraan siitä paljonko sähköä laite kehittää.

Link to comment
Guest fgronlun
vuosia sitten mietin miten koneita säädän mittaan ja kehitän niin päädyin tekemään tommosen turpiini jarrun. Eli ton jäähdytysvesikotelin sisällä on turpiini. Tässä öljypumppu kierrättää öljyä kokoajan ja ekalla magneetti venttiilillä ohjataan painetta meneekö turpiiniin vai suoraan paluuseen ja toisella magneetti vettiilillä imua jollon saadaan myös turpiini tyhjenemään, kun pumppu on riittävä niin saadaan täyttö ja tyhjennys hoidettua nopeesti eli ei tarvii välttämättä vetää konetta ns päin seinää vaan se pääsee nopeesti eteenpäin jos niin haluaa ja kun turpiiniin sitte pumpataan sitä öljyä niin se pyrkii pyörimään, mutta tässä on sylinteri vastassa jollon se alkaa jarruttamaan ja puristaa tota sylinteriä kasaan jollon taas nähdään 0.1kgn tarkkuudella joka kierrosluvulla kunka paljon koneen antama vääntömonetti on. momentista saa taas penkin antamat laskennalliset hevoset selville ja kun saman moottorin sitte jarruttaa jossain pyöräjarrussa niin saa selville kuinka monta prosenttia turpiinin ja pumpun veimä tehohävikki on.

 

Tämä oli mielenkiintonen

Minkä turbiini sinulla on?

 

Onko vaan automaatti auton oma vai joku speciaali?

Link to comment
Jarruvastukset vois upottaa kuution vesisäiliöön.

 

Kuutio vettä kiehuu uskomattoman nopeasti jos sitä lämmittää 100 kW:n teholla..

 

Sinänsä tuo invertteri pohjainen jarru voisi olla hyvä idea, säätäminen olisi helppoa ja tehon voisi mitata suoraan siitä paljonko sähköä laite kehittää.

Hmm... No sit täytyis kysellä jostain tehtailta ja romukaupoista vanhoja jarrusvastuksia joista kasais ison pankin.

Tai sit jarruttais takasin verkkoon. Vaatii tosin tupla invertterit ja filtterin.

Mopojen virittelyyn toi vois olla edullisempi toteuttaa...

Link to comment
kaikki ymmärsi kuinka toi turpiini jarru toimii? sehä ei siis ole mikään ongelma nukuttaa yli viittäsataa heppaa turpiinilla.

 

Onko sulla tuo jäähdytys hoidettu niin, että lasket turbiinin ympärille vettä "toisesta reiästä sisään ja toisesta ulos" ? Ja jos yli 350 kW:n tehoja alkaa jarruttelemaan niin vaatii jo hieman vettäkin jotta jäähdytys riittää.

Link to comment

Laskeskelin että tavallisella kylmävesihanan virtauksella pystyy jatkuvasti hävittämään n. 65 kilowattia (virtaus 0,2 l/s, lämpötilan nosto 10->90 C).

Mutta eihän sitä konetta kai yleensä pitkään huudateta kerrallaan.

 

Joku kuorma-auton syyläriin perustuva olis paljon tehokkaampi mutta tulee hankalampi laite tallissa pyöriteltäväksi. Jäähdytin on varmaan pakko laittaa ulos. Jos olis vielä vaikka sata litraa vettä "puskurina" niin pystyisi lyhytaikaisesti hävittämään tosi isoja tehoja (tyyliin 300kw minuutin ajan tms.).

 

Systeemissä olis ehkä hyvä olla lämpö ja/tai painemittari siltä varalta että innostuu liikaa. Saattaa henkikin mennä jos höyrytäytteinen kikotin räjähtää.

Link to comment

Jarmo, onko sulla rantatontti? Laivojen generaattoreita koeajetaan käyttöönotossa laittamalla elektrodit veteen ja mitä kovempaa vastusta halutaan sitä syvemmälle upotetaan. Nyt en tarkkaan muista, taisi olla sekä putkilla että levyillä (mersutähti muodostelma). 3-vaihe niin yksi putki/levy per vaihe ja pituutta pari metriä (Wärtislä 6R22 eli noin 1MW?). Vesi kiehuu rajusti joten voi olla ettei ole ihan vakaa vastus. Ja syntyyhän siinä sopivasti vetyä ja happeakin...

 

Toisaalta nyt kun sitä mietin niin saattaa olla ettei se toimi kun kierrokset muuttuu. Kun kierrokset laskee niin jännitekin laskee -> pitää olla enemmän "vastusta" (siis vähemän Ohmeja kuormassa) mitä alemmas mennään. Generaattoreissa se toimii koska jännite on aina sama.

Link to comment

Ville, tuo sun dyno on kyllä yksi hienoimpia itsetehtyjä mitä olen nähnyt. Olin jo aikaisemmin nähnyt Grönlundin linkissä olevan junapyörävirityksen ja jo silloin mietin mitä tapahtuu jos siinä "lähtee iso pyörä heittämän". Tuollainen turbiinilaite tuntuu huomattavasti turvallisemmalta.

 

Muutama kysymys.

Siinä on ilmeisesti useampi pumppu, vai mitä muut hihnapyörät vetää?

Mikä on se J-mallinen säädettävä tanko siellä kytkinkopan päällä?

Link to comment

Onko tuo streetvw:n penkki tehty ihan vain niin että irs laatikkoon pultattu junanpyörä kiinni? Mitäs mittalaitteita tuohon sitten tarvii että saa tehot tietokoneelle? Ei vaikuta perus perjaatteelta kovin monimutkaiselta, videoita katoin niin heräsi kysymys mikä on se vipu jota jarrutuksen alussa ukko vääntää koneen takaa? Miten tuo massapyörän paino sitten vaikuttaa käytännössä, mitä painevempi massa jota kone pyörittää sitä enemmän saa tehoa mitattua? Tarkoitan esim. 100kg riittää 100hv asti ja 200kg 200hv asti?

 

Itsellä paljonkin pyörinyt mielessä jonkun sortin penki rakennus, mutta minkäs teet kun on tyhmempi kuin vasemmanjalan saapas. Tuo Villen penkki on asiallisen näköinen ja turvallisempi kuin tuo streetvw:n penkki, mutta mun aivokapasiteetilla ei moista rakenneta :) Hydraulisen jokkismallin penkin voisi muuten tehdä, mutta kun ois kiva saada vehkeistä jotain oikeita lukemia eikä baareja.

Link to comment
Guest fgronlun
Onko tuo streetvw:n penkki tehty ihan vain niin että irs laatikkoon pultattu junanpyörä kiinni? Mitäs mittalaitteita tuohon sitten tarvii että saa tehot tietokoneelle? Ei vaikuta perus perjaatteelta kovin monimutkaiselta, videoita katoin niin heräsi kysymys mikä on se vipu jota jarrutuksen alussa ukko vääntää koneen takaa? Miten tuo massapyörän paino sitten vaikuttaa käytännössä, mitä painevempi massa jota kone pyörittää sitä enemmän saa tehoa mitattua? Tarkoitan esim. 100kg riittää 100hv asti ja 200kg 200hv asti?

 

Itsellä paljonkin pyörinyt mielessä jonkun sortin penki rakennus, mutta minkäs teet kun on tyhmempi kuin vasemmanjalan saapas. Tuo Villen penkki on asiallisen näköinen ja turvallisempi kuin tuo streetvw:n penkki, mutta mun aivokapasiteetilla ei moista rakenneta :) Hydraulisen jokkismallin penkin voisi muuten tehdä, mutta kun ois kiva saada vehkeistä jotain oikeita lukemia eikä baareja.

 

Mitä olen ymmärtäny niin normi laatikko hitsatulla perällä. Käytettävä vipu on kytkin koska pyörää pyöritetään eri vaihteilla riippuen tarvittavasta vastuksesta.

 

Innertialla mittaaminen on helppo. Tarvitset ainoastaan kierrosluku mittauksen esim hall anturilla. Valmiin ohjelman saa suomesta (dynomec)

 

Tarvittava massa riippuu niin minkä tehoista moottoreita halut dynottaa. Liian pieni massa tekee vedosta liian lyhkäsen ja toistettavuus kärsii. Jarru penkin tärkein ominaisuus on saada toistettavuus niin hyväksi ku mahdollista. Jos kaksi peräkkäistä vetoa pysyy saman hepan sisällä aletaan olemaan hyvällä tasolla.

Link to comment
Jäin vaan miettimään että eikö tuo turbiini ole "väärin" päin? Automaattilaatikoissa momenttimuunninhan pyörii moottorin puolella.

aivan oikein siks just noi ei käy vaan täytyy ettiä toisin päin toimiva muunnin.

Link to comment

Eipä tuollasen inertiapenkin rakentaminen näemmä suurempiaponnisteluja tarvitse. Vielä pitää olla tyhmä ja kysyä että näyttääkö tuo streetvw:n penkki ikäänkuin pyörätehoa kun tulee kuitenkin laatikon välityksellä massapyörän pyöriminen?

Link to comment
Vielä pitää olla tyhmä ja kysyä että näyttääkö tuo streetvw:n penkki ikäänkuin pyörätehoa kun tulee kuitenkin laatikon välityksellä massapyörän pyöriminen?
Todella hyvä kysymys mielestäni, ei ollenkaan tyhmä. Varmasti menee merkittävä määrä tehoa sinänsä turhiin rattaisiin. Kannattaisi suora veto laittaa jos rakentaa tuommosta.

Luullakseni jotain puolet takapyörätehon menetyksestä menee renkaisiin ja se häviöhän jää tässä pois. Eli olisko tuossa junapyörävehkeessä jotain 5-7% hävikki sitten?

Link to comment
Guest kari lindholm

Inertiapenkkiä suoravedolla olen ajatellut, mutta massapyörän paino ja kierrosluku 0-5000 mietityttää. Teho 50-150hv. Laatikolla saisi kierrokset pudotettua! Mutta miten pitää muuttaa massapyörän painoa ja miten laskea koneen teho?

Link to comment
Inertiapenkkiä suoravedolla olen ajatellut, mutta massapyörän paino ja kierrosluku 0-5000 mietityttää. Teho 50-150hv. Laatikolla saisi kierrokset pudotettua! Mutta miten pitää muuttaa massapyörän painoa ja miten laskea koneen teho?
Mitä vähemmän kierroksia sitä isompi vauhtipyörä tarvitaan. Ite mietin mielessäni että päinvastoin kierroksia nostava välitys olisi kätevä niin selviäis pienemmällä vauhtipyörällä...

 

Vauhtipyörä on mitatessa kait yleensä saman painoinen. Mitä nopeammin moottori jaksaa nostaa vauhtipyörän kierroksia sitä tehokkaampi se on. Tietokone laskee sitten tehon.

 

Tuommonen Villen mallinen olisi kyllä aika paljon helpompi mitatessa jos ei ole tietokonenero. Tyyliin kalavaaka ja kiekkamittari riittäisi jarruttavassa dynamometrissä, tietokone tietysti kätevämpi siinäkin.

Link to comment

Ihan noin irtoideana arvosteltavaksi: Aika helppo olis tehdä jarrupenkki kuorma/rekka-auton jäähdytetystä levyjarrusta. Vois laittaa vielä vesisumutuksen ratarekkojen tyyliin.

Luulis että tuommosia 100-150 hv koneita kärsis aina hetken vinguttaa ennen kuin pitää antaa jäähtyä (jäähdytetyssä levyjarrussahan on tavallaan se puhallinkin levyn sisällä jo valmiina).

Jarrupaloja vois ostaa tukusta =)

 

 

Hienompi versio olis sitten laittaa kesto- ja/tai sähkömagneetit synnyttämään pyörrevirtoja jarrulevyissä. Tämä vaatisi vaan aika paljon kokeilua (onnistuu kumminkin varmasti koska tämmösiä dynoja on olemassa).

Link to comment
Guest fgronlun
Ihan noin irtoideana arvosteltavaksi: Aika helppo olis tehdä jarrupenkki kuorma/rekka-auton jäähdytetystä levyjarrusta. Vois laittaa vielä vesisumutuksen ratarekkojen tyyliin.

Luulis että tuommosia 100-150 hv koneita kärsis aina hetken vinguttaa ennen kuin pitää antaa jäähtyä (jäähdytetyssä levyjarrussahan on tavallaan se puhallinkin levyn sisällä jo valmiina).

Jarrupaloja vois ostaa tukusta =)

 

Kyllä tuo jarru ideakin toimii.. Mutta ei kuormaauton jarrulevyä en haluis hirveen ilosesti pyörittää sen 6000rpm..

Päälaskulla kuorma auton pyörä varmaan pyörii max 1500rpm joten tuo 6000rpm on noin 4 kertasesti enemmän

 

Tässä ruotti foorumilla tekivät pika pikaa mopon jarrupenkin yllä mainitulla idealla. Toteutus ei ehkä hienoin mutta idean näkee hyvin.

http://forum.savarturbo.se/viewtopic.ph ... romsb%E4nk

Link to comment

Kyllä tuo jarru ideakin toimii.. Mutta ei kuormaauton jarrulevyä en haluis hirveen ilosesti pyörittää sen 6000rpm..

Päälaskulla kuorma auton pyörä varmaan pyörii max 1500rpm joten tuo 6000rpm on noin 4 kertasesti enemmän

Joo kyllä se vähän vaaralliselta kuulostaa kun ei ole tietoa että kestääkö (veikkaan että kestää kevyesti... mutta tässä ei taida veikkaus riittää).

Rivi urheiluauton levyjä+jarruja olis varmempi.

Link to comment
Mutta miten pitää muuttaa massapyörän painoa ja miten laskea koneen teho?

 

Onko sillä absoluuttisella teholla merkitystä? Eikö tärkeämpi ole toistettavuus säätösession aikana. Kunhan saa kierrosluvun loggeriin riittävällä tarkkuudella (taajuudella) niin siitä saa vertailua eri vetojen välillä. Siis mitä nopeammin kierrokset kasvaa sitä enemmän tehoa. Eli jos yksinkertaistaa niin voi jättää melkein kaiken matematiikan pois. :)

Link to comment
Guest fgronlun
Mutta miten pitää muuttaa massapyörän painoa ja miten laskea koneen teho?

 

Onko sillä absoluuttisella teholla merkitystä? Eikö tärkeämpi ole toistettavuus säätösession aikana. Kunhan saa kierrosluvun loggeriin riittävällä tarkkuudella (taajuudella) niin siitä saa vertailua eri vetojen välillä. Siis mitä nopeammin kierrokset kasvaa sitä enemmän tehoa. Eli jos yksinkertaistaa niin voi jättää melkein kaiken matematiikan pois. :)

 

tuo dynomecin ohjelma tekeen kaiken tuon sinun puolesta ja antaa käypän käppyrän. Itte mittaaminen pitää pitää yksinkertaisena koska itse moottorissa on aina tarpeeksi valvottavaa.

Link to comment

Penkejä on tehty made-in-mummola tyylillä vedelle. Tosson yksi versio.

Heinolan alueella on VW käytössä 2 vesijarrua. Kuvan keksintö on +200hp asti, toinen reilusti suurempi.

Molemmissa veden määrää turbiini pömpelissä vastaa jarrutustehoa. Molemmissa mitataan kotelon kiertoliikkeen voimaa (momenttia).

 

Mullon noita penkki kuvia jokunen, siis erivalmistajilta kerättyjä. Lätkinkö tähän jatkoksi? Valitettavasti kuvien lähteet on vuosien varrella hävinneet. Meinasin tehdä +15v sitten VW kone -> generaattori -> tehon mittaus -> vitun iso vastus - tyylisen zydeemin, mutta homma kuivu kasaan. Sittemmin todella pitkässä juoksussa on ollut tasasähköinen raskaankaluston jarru Telma. Tästä lisää vasta kun koneet toimii.

 

Tohon dyno keskusteluun vielä.

- Jos teet laitteen, josta vois saada mitattua momentin (pumpun rungon kiertoliikkeen voima, kun se jarruttaa), niin sillä miten jarrutat konetta ei vaikuta laitteen luotettavuuteen. Olipa sitten akselinpäässä; generaattori, mangneetti jarru, vesi- tai hydepumppu, tai vaikka mekaaninen levyjarru.

- Jos taas muutat suljetussa kierrossa tehon suoraan paineeksi hyde tai vesipumpulla ja mittaat painetta: vaikuttaa nesteen lämpötila viskositeettiin ja sitäkautta tulee muita murheita.

- Olipa tapasi kumpi tahansa, kaikki koneen tekemä teho hukkautuu lopuksi lämmöksi. Esim hyde sovellutuksissa itte nesteeseen tai jarrulevy hommassa j-levyn ja j-paloihin. Joku 100-200hp alkaa olemaan jo sen verran tehoa, että mieti tarkkaan miten sen hukkaat. Esim alla olevassa sovellutuksessa kaikki hukkalämpö meni sisään tulevan kylmän veden mukana viemäriin. Mutta vastaavasti käyttö aika oli joitakin minuutteja. Eli veto kaksi ja taas jäähdyteltiin.

- Jos taas käytät inertia rullia, on vetojen määrässä rajottavana tekijänä mosan lämpöongelmat, ei suinkaan penkin. Jos lähtisin tekee penkkiä nyt, niin tekisin yksinkertasesti oikean kokosen inertialimpun, se akselin kautta kytkinlevyyn. Ja softa sensoreineen perään.

post-78-13888362737835_thumb.jpg

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...