tmjpek

3 hours ago, metake said:

Kuten tuossa sanotaankin niin toinen on pienirunkoiseen ja toinen isorunkoiseen laturiin. Ja ero tulee siitä että pienirunkoinen laturi on myös lyhempi niin jos hihnapyörät sekottaa niin laturin hihnapyörä on väärässä linjassa kampiakselin hihnapyörään nähden.

Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
 

Kiitos vastauksista! Tätä tietoa juurikin hain!

Sori tyhmä kysymys, mikä ero on näillä kahdella laturin hihnapyörällä? Molemmat ainakin menevät samalle akselille ja ilmeisesti ulkokehän halkaisijakin on sama?


 

Onnistuuko samalla virittelyllä öljynpaine/-lämpömittarin laitto 6 volttiseen? Esim jos VDO:n mittarin laittaa kiinni? Tai muita ideoita, millä 6 volttiseen saisi 12 V mittarin pelittään? Yhden mittarin takia ei viitsi lähteä koko virtajärjestelmää muuttamaan.

Onko mitään konstia tai koodia millä tuon alkuperäisyyden voisi todentaa ja myöhemmin käyttää sitä todisteena?

Kokemuksia historiakatsastuksen kannalta 211 mallin muuttamisesta ikkunalliseksi? Volkkariyhdistyksen sivuilla asiasta on näin:
 

"Suomessa monista Kastenwageneista tehtiin ikkunoituja. Mm. linja-autovalmistaja Wiima teki Kastenwageneihin perustuvia ns. Wiima-Busseja. Wiiman laittamien ikkunoiden määrä ja koko vaihtelee vuosittain. Eräissä Wiiman malleissa on myös takanurkkaikkunat.
Ikkunoita laitettiin monesti myös ihan itse, ja moni Kastenwagen muutoskatsastettiin Kombiksi tai Kleinbussiksi. 60-luvulla pakettiautoilla ei ollut autoveroa, kun taas henkilöautoilla oli. Ikkunoidun umpipakettiauton sai muuttaa vuoden käytön jälkeen istuimelliseksi henkilöautoksi ilman veroseuraumuksia.
Ikkunoituja Kastenwageneita muutettiin monesti myös suosituiksi retkeilyautoksi. Tällöin varustukseen lisättiin yleensä kaappi, pöytä, istuimet, ja niistä muunnettavat makuutilat. Lisäksi sivulle rakennettiin erilaisia telttakatoksia."

Onko kokemuksia siitä, että tällaiset muutetut 211-mallit olisivat menneet historiakatsastuksessa läpi? Kun miltei "maantapa" lienee ollut, niin eikös siitä syystä voisi hyväksyä historiakilpiin?

Kyseessä 60-luvun alun FJ-yksilö, joka tiettävästi miltei samantien muutettu ikkunalliseksi retkeilyversioksi. Ollut seisonnassa 70-puolivälistä ja sisusta kadonnut.

Nim. ostoaikeissa

Ilmeisesti sama suositus toimii myös 60-luvun alun kuppelin vaihteistoöljyksi? Hieman hämmennystä aiheuttaa se, mitä todetaan hypoidi-lisäaineistuksesta ja pitkästä säilytyksestä. Talven yli lienee jo "pitkä" säilytys? Kannattaako tuosta välittää?

Mukana!

Moi

Huomenna Kansallismuseoon .

Parkkeraus portaiden luo ,on oikein lupa.

Kuskeille ruoka ja ilmainen sisäänpääsy.

 

T;Timppa

Ihan stantartti on, korin valmistenumero sijoittaa auton ajankohtaan 11/61 ja korin väri musta.

Vaaleata väriä ajattelin, vaikka ei ihan "kuuluisikaan" alkuperäiseen.

Suunnitelmissa päivittää kuppeli valkosivukiekoilla… Onko kokemuksia Firestonen (5.60x15) ristikudosrenkaista kuplan alla? Onko mainittavia eroja ajo-ominaisuuksissa tai kulutuskestävyydessä perus-vyörenkaisiin? Yleensä kun väittävät, että kummatkin ominaisuudet huononevat merkittävästi versus vyörenkaat.

Ilmeisesti vanteen keskellä olevalle valkoiselle on jokin normi värikoodi? Olisko jollakin heittää koodia? Tyyliin tämä: http://www.bugbus.net/upload/anzeige/000000005802_02_y3.jpg

Ennen kun nostan Kuppelini pukille, niin osaisiko joku kertoa mistä lähteä etsimään moista vikaa?

- Kun ajaa suoraan ei ylimääräisiä ääniä

- Ei ääniä kun kääntyy oikealla

- Rohinaa/narinaa oikeasta takakulmasta kun kääntyy vasemmalle

- Ääni sitä kovempi, mitä hiljempaa ajaa, suurilla nopeuksilla ei juuri kuulu (voi olla että jää muiden äänien alle)

- Voimistuu jatkuvasti

Olisko vika oikean takapyörän laakereissa vai syvemmällä tasauspyörästössä? Öljyä on riittävästi vaihteistossa/perässä.