sami55

Kiitti. Jossain seteissä oli jarrusatulan kiinnittämiseen joku muunnospala, mutta olikohan se tarpeellinen vielä vanhemman auton kanssa.

Aikomuksena tiputtaa 1972 T2:sta etupäästä alaspäin käyttäen 1973-> sopivia droppeja. Sitä varten tarvitsee kuulemma vaihtaa uudemman pallokeulan jarruosat. Mulla on hommattuna 1973-> jarrulevyt ja jarrusatulat. Onko tietoa meneekö nämä "bolt-on" paikalleen 1972:seen, jossa on välimallin jarrut varhaispalloon ja pallokeulaan verrattuna.

Kuinka tuo yläboksi on kiinnitetty? Itsellä ajatuksena laittaa reunoille 6,5" erkat ja niiden taakse kotelo (ei varmaan kovin isot tarvitse olla). Keskelle tulis sitten säilytystilaa jne.

Mielellään laittaisin kavennetun, mutta tekijää vailla

Eli näillä näkyvin jää ylimääräiseksi auton takaosassa nyt olevat 2+3 istuimet. Samaten -72 year only jarruosat. Ehkä myös aluvanteet renkaineen menee vaihtoon, koska nuo ei taida mahtua pyörimään droppien kanssa vakioakselilla.

Tulossa olevia juttuja: Alusta: - uudemman palliksen jarrulevyt, satulat, kilvet ja laakerit. Näiden kaveriksi dropit. Samalla vaihtoon kaikki näkyvissä olevat letkut/putket. - takajarrujen tarkistus ja mahdollinen läpikäynti. Nyt puoltaa aika lailla maksimit mitä konttori sallii. Voimansiirto / moottori: - vaihdelaatikon vaihto. Osittain siitä syystä, että kevääksi tulee nelostyypin kone ja vaihdettavassa laatikossa on kaikki kilkkeet nelostyypin konetta varten paikallaan. Samalla se laatikko on tiivisteiden osalta käyty läpi ja painelaakerit on uudet. - läpikäyty 2L 4-tyypin kone paikalleen. Vasta "tilauksessa". Toivottavasti toteutuu. Kori: - pari pientä ruostepaikkaa kiinni. - liukuoven alakiskon ympäristön maalaaminen valkoiseksi. Nyt musta, pistää silmään. - usa-tyyppiset takavalot. Yllättäen eivät menneet paikalleen, vaan vaativat pientä hiontahommaa. Sisusta: - pitkän sivun kalustaminen DIY-tyylillä. Sinne tulee ainakin vesipiste, liesi, jääkaappi, vesisäiliö, pilssipumppu ja säilytystilaa. Aika paljon internetistä löytyy hyviä toteutuksia, joten niitä kopioiden. - kattoverhoilu kapealla rimalla/laudalla. Nämä lakataan ennen asentamista "vaalen puuveneen" sävyyn. Asennusta helpottamaan laitetaan muutama ylimääräinen koolaus kattoon taivutetusta vanerisoirosta. Eli ohuita vanerisoiroja liimalla yhteen ja pönkän avulla kattoon kaarelleen. Liian kuivuessa jäävät tuolle kaarelle. Nämä kaaret ilmeisesti vain päistä kiinni sisäkaton pelteihin. Kattoverhoilu tulee siten kiiinni näihin pienillä messinkiruuveilla. - pari lentoemon istuinta selkä menosuuntaan heti väliseinän taakse.

Ehdottomasti. Trafi ilmoittaa autolle kolme erilaista rekisteritunnusta historian aikana. Tai itse asiassa 1998 lähtien. Laitoin juuri Kansallisarkistoon asiakirjapyynnön auton ensimmäisestä rekisteritunnuksesta. Vielä pieni toive, jos sieltä löytyisi lyhyt musta kilpi, koska auto on juuri siinä kilpimuutoksen aikoihin otettu käyttöön. Jos sellaista ei löyty, niin otan tuon 1998 käytössä olleen rekisterinumeron käyttöön ilman EU-tunnuksia tietty.

Vantaalla pääasiassa, Porissa lomakaudella. Ilmeisesti mökki on siellä.

Ai niin, turvavyö tuli vaihdettua eteen kuskin paikalle. Nyt siinä on Motonetistä ostettu kiristyvä kolmipistevyö. Samaten keskipaikalle laitoin Biffistä ostetun Volksburg logolla varustetun lannevyön ja samainen tuli myös taaimmaisen penkin keskipaikalle. Meni heittämällä paikalleen, mutta kiristinrullan ajattelin sijoittaa parempaan paikkaan väliseinään, jotta se ei olisi niin näkyvällä paikalla.

Ostin auton näkemättä ;) ja oli aika mielenkiintoista lähteä Porista autoa hakemaan (ajamalla). Ensimmäisenä ihmettelin bensanhajua hytissä ja hikoilevaa konetta (jäähdytyspelti oikealta puolelta ja laturinjalan juuri oli ihan öljyssä). Sen lisäksi huomasin, että koneessa ei ollut öljyä kuin puoleen väliin mittatikkua. Myyjän mielestä märkä koneen päällä oli bensaa (!!!), joka pisti hieman hikoiluttamaan. Kysyinkin, että ihanko tosissaan olet ajanut satoja kilometrejä ilmajäähyvolkkarilla, jossa kone on bensan kastelema. No, nopealla tarkastelulla osoittautui tosiaan öljyksi, joten siltä osin uskalsin lähteä kotimatkalle. Lisättiin heti alkuun öljyä ylärajaan. Myyjä sanoi, että tankissa on todennäköisesti reikä, koska autoa ei voi tankata kuin 20 litraa, koska muuten haisee bensa. No, omasta mielestä hytissä haisi raakasti bensalle vaikka kuinka vähän tankkasin. Konehuoneen puolella bensa ei haissut, joten jauhesammutin vieressä lähdettiin liikkeelle. Päätä huippasi niissä bensankäryissä, mutta pakko oli päästää kotimatkaa eteenpäin. Ensimmäisellä pysäkillä huomasin, että kone tiputtaa raakasti öljyä ja jäähdytyspellit olivat entistä märemmät. Nopealla päättelyllä kävi selväksi, että kone tiputti öljyä vain jos sitä oli yli puolet mittatikun asteikosta. No, kolmella pysähdyksellä päästiin perille. Ensimmäisenä alkoin selvittelemään miksi öljyä tippui niin raakasti. Somen kautta sain apua ja hyvin pian se osoittautui reiäksi öljyntäyttökauluksessa, joka oli hakannut imusarjantiivisteen kiristysklemmariin. Kauluksen irroittaminen olikin väkivaltaa Tarantinon tyylillä (veri oikeasti lensi sitä leikatessa rikki ja hakatessa auki ruuvimeisselin ja vasaran avulla). BTW, sillä avaustyökalulla ei tee sitten yhtään mitään. Käänsin samalla kauluksen toisin päin, niin tuli enemmän tilaa imusarjan puolelle. Öljyn ruikkiminen loppui saman tien. Toinen haaste oli bensanhajun vähentäminen. Kombiwagenissa ei ollut huoltoluukkua tai mitään muutakaan reikää tankin kohdalla, joten sitä tekemään. Onneksi taas netistä löytyi tarkat ohjeet, mihin luukku kannattaa tehdä, jotta bensa-anturin kohtaan pääsee käsiksi. Luukku tehtiin kuviosahalla taas hauhesammuttimeen nojaten. No, eipä siitä kipinöitä tullut. Terää lyhennettiin raakasti, jotta ei kolhita tankkiä tai johtoja. Anturin tiiviste oli täysin ehjä (anturi tosin jumitti ja ei toiminut oikein), mutta taaempana oleva huohotinputken mutka oli lähes kokonaan poikki. Bensa pääsi siis läikkymään ajossa ja muutamia pisaroita tippui tankin yläosaan ja haju tuli sieltä. Tuli tehtyä liian pieni huoltoluukku, joten kulman vaihtaminen ei ollut ihan helppoa, mutta lopulta onnistui. Samalla puhalsin paineilmalla tankin puhtaaksi. Kolmantena koneeseen tehtiin perussäädöt, eli venttiilit, ajoitukset, kärkiväli ja laitettiin uudet öljyt koneeseen. Muutama öljykannen jenka oli korkannut ja piti aika varovasti laittaa paikalleen. Tämän jälkeen raakaa ajoa. Toistaiseksi Biffi on nähty ja tehty useita n. 50 km lenkkejä. Nyt yritän malttaa olla purkamatta autoa kesken ajokauden. Olisi aika paljon suunnitelmia tuon sisustan osalta, joka siis on vielä kesken.

Tuli hankittua vuoden 72 Kombiwagen, jota edellinen omistaja oli rakentanut mieleisekseen. Tähän mennessä auto on ylimaalattu puna-valkoiseksi. Helmat oli hiottu pellille, mutta muuten alkuperäinen maali on jätetty alle. Maalaus on tehty muutamia vuosia sitten, joten pahemmat reagoinnit olisivat jo tulleet läpi. Kuskin lokasuojassa on alkava ruoste ja jotain pientä kuplaa paikka paikoin, mutta ihan asiallinen toteutus. Moottorina toimii 1600 Kuplan kone, joka kuljettaa autoa kohtalaisesti ja on toistaiseksi ollut varmatoiminen. Vaihteistona vakio neliripainen. Alla melkein tuoreet Bridgestonet ja virheettömät aluvanteet. Täältä tarkempia kuvia laitoksesta: https://1drv.ms/a/s!AqKEpQIgLR7egagP8Go2AQ1RVtrS7A https://1drv.ms/i/s!AqKEpQIgLR7egaddqedwHetRLNemew

Mulla on yks nelostyypin 1.7 arpa, joka vois irrota tähän projektiin. Kukahan siitä rakentelis? Loppuu osaaminen kesken.

Mikä olisi kustannuksiltaan, käyttövarmuudeltaan ja tehoiltaan optimi kone -72 bussiin? Retkeilykäyttöön tulisi, joten 1-5 ihmistä + tavarat lastina. Hinta max 3ke.

Mitäs ainetta lokasuojien sisäpuolelle? Nyt on kahdessa ohut läpinäkyvä kalvo jotain alustamassaa ja kaksi käsittelemätöntä, jossa pintaruostetta. Korin puolella on taasen normaali maalipinta, jonka päälle olisi hyvä kans laittaa jotain. Ajattelin vetäistä pintaruosteen mahdollisimman hyvin pois, mutta mitä siihen päälle?

Kiitti tästä. Pitääpä tutkia tuota kirjaa, kunhan saapuu. Samalla on hyvää aikaa opetella hitsausta grillin-teon kanssa ;)