t-race

Ei oikeasti voi kun ihmetellä tätä suomalaista kevättä... Varttitunnin paistaa aurinko ja varttitunnin tulee lunta. Eilen piti tuon käyttiksen kanssa jumpata vetonivelen ja startin kanssa, että taas huomenna pääsee töihin. Meinasi välillä jo oikeasti naurattaa. No eipä siinä, passatti lähtee taas avaimesta käyntiin ja kun tänään näytti hieman aurinkoisemmalta, niin ajattelin askarrella varapyöräkoteloa tuohon kuplaan. Oishan tieten ollut, että ois valmiin korjauspalan ostanut, mutta budjetti on mitä on ja tuo käyttis nielee siitä näköjään aina oman osansa. Älkää ainakaan tavattaessa kovin lujaa lyökö, mutta eipä ollut muuta peltiä nyt tarjolla, niin ihan ooppelin ovesta leikattua palasta piti ruveta tarjoamaan. Eihän tuo kupla kovin pahasti vielä hylkinyt "vääränmerkkistä peltiä", enkä taaskaan ruvennut edes yrittämään mitään täydellisyyttä. Pääasia oli, että mahdollinen vararengas pysyisi suunnilleen siellä, minne kuuluu. Niinhän siinä sitten kävi, että paukkupullolla sain pohjamaalit vedettyä ja eiköhän ihana lumisade taas yllättänyt... Työkalut pikaisesti suojaan ja sisälle lämmittelemään. Nytpä tuolla taas paistaa aurinko, mutta en jumaliste enää tänään kehtaa jatkaa. No kuitenkin päivän tavoite tuli saavutettua. Siistitään alapuoli tuosta kotelosta kunhan nostetaan koppa pois. Jatkan harjoituksia taas ens kerralla, eiköhän tuosta vielä valmis tule joku kaunis päivä.

Aina on mainio sää hitsata... vai oliko se grillata? No kuitenki työn juhlan kunniaksi ajattelin jotain tehdä. Vänkärin helman sain joteki kiinni, niin aattelin pyöräkotelon kimppuun käydä. Ajattelin ensin, että ihan vaan korjaan alimpaan lokarin pulttiin asti, mutta sanotaanko, että onneksi oli pehmeää peltiä. Jouduin availemaan vähän ylemmäs. Onneksi... Paljastui sitten, että alasaranan pultit oli porattu pois. Sanotaanko, että ois voinu pikkusen harmittaa ovia asentaessa tulevaisuudessa, kun ei kierrettä ois ollutkaan. No eipä siinä mitään, katkotut pultit pois ja miettimään, että mitenkäs kuskin puolella.... No niinpä siinä kävi, että koffia korkkaamaan vaikka Kärpät voitti mestaruuden. Tiedossa on siis sama homma toiselle puolelle... Positiivisena asiana: löytyi tuolta kotelosta ihan jokseenkin laadukas saksalainen ruuvimeisseli. No kuitenki piti jatkaa hommaa ja ruveta taas rakentamaan. Ei muuta kun rälläkkä laulamaan ja työmaalta napatuista siivouskoneen pelleistä siivua ja taas täytelangalla kiinni. Ja toistetaan kunnes näyttää edes joltaki. Ne isot pojat sanoo, että jos hitsisaumat joutuu hiomaan siistiksi, niin sillon ei oo hitsari, vaan hioja.... No en ota stressiä sen suhteen tällä kertaa. Johonkin pitää vetää raja, jos tälle kesää meinaan tuon saada kilvitettyä. Rakennusmiehet sanoo, että "minkä seinä heittää, sen kitti peittää". Eiköhän kun tarpeeksi alustamassaa laittaa, niin tuoki näyttää joltain. Yritin sentään edes jotenkin saada tuota lokarin linjaa aikaiseksi. No muutama tunti pihalla riitti, että kylmässä suihkussakin varpaita ja sormia poltteli. Eli vissiin tuolla on aika viileää ulkona. Viimeiset polttopuut takkaan ja lämmittelemään. Muutama koffi vielä on, nautin ne pois ja katsotaan jaksaako huomenna jatkaa hommia. Klara vappen med krana vatten. Elikkäs Hyvää vappua ja olokaa ihimisiksi.

Oli hieno kuva, onnittelut voittajalle. Eikä itsellekkään jäänyt yhtään huono fiilis. Hyvin alkaa paluu vanhaan harrastukseen. --Vesa--

Siinäpä ois kuvassa pinkki pystäri vuonna -94.

Tämäkin projekti on tosiaan seissyt niinku bestmanilla häissä, mutta kyllä se tuo auringonpaiste tuo jotain virtaa taas harrastamiseen. Onneksi näiden vehkeiden kanssa ei tarvi kovinkaan paksua lompakkoa, että saa uutta osaa ostettua (ainakaan vielä tällä harrastamisen tasolla). No mars suunnaksi motonet ja pari muovikassillista osaa mukaan. Mukaan tarttui suunnilleen kaikki jarruosat, laakerit ja nivelet. Vaasasta sitten tilailin madalletulle keulalle pallonivelet. Sama kai se nyt on laittaa kaikki uutta, kun kerran koko vehjes on muttereina. Tuskin tarvitsee ihan heti olla jumppaamasssa jarrujen tai nivelten kanssa. Sinällään hyvä puoli noissa putsatuissa osissa ja uusissa palikoissa, että voi vaikka niputtaa ruokailuhuoneen pöydällä ilman, että kukaan asiasta tulee huomauttamaan (toki omalla kohdalla ei edes ketään ole napisemassa). No viikonlopuksi sain 8v neidin kaveriksi ja niputeltiin etupään jarruja porukalla. Säätöruuvit herkistelin ja voitelin jollain asennusrasvalla. Neiti odottaa tosiaan kesää, että päästään omalla kuplalla ajelemaan, ja haluaa olla mukana remontissa. Jarrusylinterin asennuksen jätinkin ihan neidin tehtäväksi. Vielä ei tytöllä sormivoimat riittäneet jousien asentamiseen, joten se jäi omille harteille. Mutta niinpäs saatiin niputeltua hyvälle mallille etujarrut. Pikkuhiljaa tosiaan tämäkin lähtee etenemään. Ja tytöille oon luvannu, että kuplalla mennään ens kesänä mökille, niin kai se lupaus on pidettävä.

Työpaikan vaihdos toi tosiaan pientä motivaatiota harrastamiseen. Käytössä on nyt sorvi, jyrsin jne. Piti sitten talvella herätellä toinen ikuisuusprojekti taas henkiin ja tarttua töissä ruokatunnilla tig:iin pitkästä aikaa ja kokeilla, miten se "vapaa-ajan" teräs onnistuu hitsata. Romuläjästä löytyi sitten valmiksi taivuteltuja kromattuja putkia. Hieman sommittelua, niin alkoi hahmottua ohjaustankokin. Muutama pellinpalanen ja putkea, niin muodostui "moon"-tankki. Jämäpätkä alumiinia sorviin ja korkki vielä tankkin. Tämäkin odottaa vielä käynnistystä, saa nähdä kumpi käy ensin, tämä vai kupla, mutta kummallakin todennäköisesti saa aikaan pahennusta naapurustossa. Niin ja wihuristakin soiteltiin, saattaa olla, että lähtee kiertoon. Jospa vaikka tämän projektin jälkeen pääsisi toteuttamaan haaveita paremmin, kun nyt on mahdollisuuksiakin.

Laitetaanpa viimeiset kuvat mitä löytyi (muistikortti on edelleen jumissa). Takakaaret alkoi olla hiljalleen nipussa, niin nostin kopan pois pohjalta ja kippasin pihalla kyljelleen ja alapuolen kimppuun. Siitäpä sitten oli nätti ruveta lämpökotelon pohjia suunnittelemaan. Ja juu, jos kukaan vielä ei oo kuvista huomannut, niin tallia ei ole käytössä, joten ihan perinteinen kartanoremontti on menossa. Asenteesta ei nyt ainakaa ole pahemmin kiinni. No kuskin puolella oli sentään jonkin verran kiintopisteitä, mihin ruveta suunnittelemaan tuota korjauspalaa, joten aloitettiin siitä. Päivän valjetessa oli aina hyvä hetki tarkastaa edellisen yön hämärähommien tulosta. Pohjamaalit päälle ja liimamassaa saumoihin ja pistehitseihin. Massat päälle myöhemmin, josko kestäis edes hetkisen. Vänkärin puolellapa sitten ei oikein ollut mitään jäljellä helmasta. Nyt vaihdettiin alle tuo projektin mukana tullut pohja. Pulttasin korjauspalan lattiaan kiinni ja nostin korin päälle. Pulttasin kopan kiinni pohjaan, niin nythän oltais suunnilleen siellä missä pitäis. Siitäpä sitten rakentamaan sitä vänkärin lämpökoteloa ja etupään pyöräkoteloa. Pellin vääntöä ja heftailua. No aivan loppuun asti ei saanut hitsattua ennen kuin "pohjola-tallissa" sammui lämmitys. Paljoa ei jäänyt vajaaksi. Elikkä pressu päälle ja seuraavaa kesää odottamaan. Näyttää, että hiljalleen alkaa tallissa lämmöt palautumaan, joten kohta varmaan pääsee taas jatkamaan peltitöitä. Sitä odotellessa tehty taas elämää suurempia suunnitelmia, mutta niistä sitten tarinaa joskus toiste.

Ja tottakai nättinä kesäpäivänä piti välillä nauttia jotain asennusjuomiakin. :)

Jotain kuvia löytynyt viesteistä ja pilvestä, niin pistetään näkösälle. Pohja tuli valmiiksi hitsattuna, oikeastaan ei tarvinut muuta kuin hioa saumat ja hitsata kupit penkeille. Tehdään nyt pikkubudjetilla, niin kupit irrottelin pinkin pohjalevystä. Pintaruosteet pois ja vedin hopean vasaralakan sisäpuolelle. Korissa tosiaan oli sitten hommaa, aloitettiin pyöräkoteloista. Leikkasin pinkin pohjasta lattiat pois (näppärämpi käsitellä kun kokonainen pohjalevy) ja nostin korin päälle. Nyt oli jo vähän kiintopisteitä, mihin ruveta paloja sovittelemaan. Vänkärin puolelle valmis korjauspala ja sitten sisäpuolen kimppuun. Tyhjän päälle oli sitten varsin mukavaa ruveta rakentamaan jotain, mikä muistuttaisi edes etäisesti alkuperäistä muotoa. Ja joo, hitsisaumoista saa virnuilla ihan vapaasti. Eipä tässä oo ollu kaasupulloa vuosiin, niin lainasin täytelankakoneen. Tehdään sitten joskus paremmin. Ja kuskin puolelle luonnollisesti sama homma. Korjauspala kaareen ja sisäpuolta vääntämään suorasta pellistä. Ainahan nuo saumat vois hioa, mutta olkoon nyt näin.

Kiitoksia Arto :D Pitkään aikaan ei ole oikein tullut harrastettua, niin otin tämän lähinnä harjoitusprojektiksi. Sen oman ensimmäisen -74:n lisäksi pelastin aikoinaan Wihurin. Siitä on tallessa pohjalevy ja tärkeimmät pisteosat (lukuunottamatta merenneitoa). Korista oli jo ruvettu tekemään jokkisautoa, joten siitä ei oikein olisi vähällä työllä saanut tehtyä, joten koppa lähti paaliin. Wihurin suhteen miettinyt, että ehkä voisi luovuttaa eteenpäin jos vaihdossa vaikka löytyisi paksutolppa. Jonkun verran on ovaalin korin osiakin vielä tallessa. Tehdään sitten joku noista viimeisen päälle. Mutta palautellaanpa ensin mieleen peltitöitä tämän tapauksen kanssa. Alustan osia kunnostellen aloittelin projektia. Etupään osat tuli pakettina, purin osiksi ja nakkelin happokylpyyn vuorokaudeksi. Hyvin tuo suolahappo-fosforihappoliuos toimii. Sen kummemmin en vielä ruvennut aivan täydelliseksi putsaamaan, paukkupullosta alumiini-sinkki pintaan, näyttelykapinetta kun ei olla tekemässä. Mutta mukavampi käsitellä hieman siistimpiä osia. Vaihdelaatikolle vaan kunnon pesu ja spray-alustamassa pintaan. Siistiytyi huomattavasti.

Palstaa seuraillut jo muutama vuoden, mutta ensimmäistä viestiä vielä odotellut. No avataan nyt peli pienellä harrastaja/projekti esittelyllä. Joskus 90-luvun alussa ihailin Kajaanissa (tällekin palstalle kirjoittelevan) vaaleanpunaisia kuplia (RAL 4003 ja RAL 4006) ja siitä lähtien on kupla ollut "se" harrasteauto. No -93 sain kortin ja edellisenä talvena kunnostettu -74 1300 tuli heti kesäksi ajoon. Pienen ohjausvirheen seurauksena seuraavana talvena kupla koki muodonmuutoksen ajan tyyliin. Väriksi tuli RAL 4006 esikuvan mukaan, listat umpeen, rossit keulaan, punainen plyyshi-sisusta jne... Aikaa kului ja perheen perustaminen jätti harrastuksen taka-alalle. Jossain vaiheessa sitten menin myymään korin pois (pohjalevy jäi kuitenkin talteen). Päädyin välillä sitten toisen saksalaismerkin pariin, pari vuotta kerholehden päätoimittajana jne. Sittemmin pistettiin aiheeseen liittyvä nettisivukin pystyyn http://www.sharknose.fi . No ei vw harrastus koskaan ollut unohtunut ja ajatus sen oman pinkin uudelleen rakentamisesta heräsi. No serkkupoika, jolle korin möin rupesi nihilistiksi ja lupauksista huolimatta ei myynyt koria takaisin. Ei auttanut kuin ruveta etsimään uutta vaihtoehtoa. Tältä palstalta löytyi yli vuoden vanha ilmoitus lähiseudulta, joten laitoin viestiä ja myymättähän kupla vielä oli. Kuvan näky odotti, mitäpä tuosta olisi sanonut. No hierottiin kauppasumma kohdalleen ja sovittiin kaupat. Parin viikon päästä saatiin peräkärryllinen osaa kotiin ja pari viikkoa siitä eteenpäin tuli käsky töihin, joten projektin aloitus viivästyi kesälle 2013, mutta olipahan nyt sentään kupla. Ajattelin, että helppo projekti, mukaan tuli jo valmiiksi hitsattu pohjalevy, säätökeula yms. osaa. No eihän se nyt ihan niin mennyt, molemmat lämpökotelot, pyöränkotelot edessä ja takana jne. vaativat hieman huomiota. Kori tulee todennäköisesti jäämään kuvien mukaiseen väritykseen (poislukien toinen etulokasuoja, jonka 8v tytär maalasi vaaleanpunaiseksi. Päivitän lisää kuvia, kunhan saan pelastettua jollain konstilla puhelimen tiltanneelta muistikortilta (mikä v***n varmuuskopiointi). Paluu juurille on tapahtunut. --Vesa--