Aarporauksesta pohdintaa.

[-Alex-]

Onko aarporaus kannattavaa? Se tavallinen työkalu, poratanko (Boring bar) vai miksi sitä sanotaan, tekeekö se usempien mielestä hyvää, ennenkaikkea suoraa jälkeä?

 

Kieltämättä aika kallis vaihtoehto se uuden lohkon hankinta, jos ei varsinkaan aio ikinä aarporauttaa omassa käytössä =) ellei Bad Ass lohkoon päädy, ei tosin kokemusta.

 

Kun V-8 lohkon RK-laakerilinja aarporataan/hoonataan, eikö se tehdä ihan erilaisen laitteen kanssa, jyrsimellä? Siinähän lohko on silloin jo siinä kiinnitetty työpöytään mahdollisesti suoraan, jolloin on suurempi mahdollisuus saada runkolaakerilinjastakin suorempi.

 

Tietty aarporaamalla saa taas vähän lisää jatkoaikaa lohkolle, mutta epäilen että joka kerta vähäsen vähemmän saa jatkoaikaa :) Kunhan pohdin, ei kannata hernettä nenään vetää ;)

 

http://www.geneberg.com/cat.php?name=Wh ... &cPath=506

 

"Sometimes you are forced to use a line bored case, this could be from financial reasons to time. Whatever the requirement, it is your choice to be responsible for and it is critical you know that it is unlikely to provide 100% life and will never stand up to any hard use. Treat it tenderly and it will give back the most it can.

When the case is only slightly worn and you want to line bore and reuse it, the #1 question will be, "Who is qualified to do it the correct way? Do they have the correct tools? How can I tell if they did it right if I don't have any precision tools?" Those are the $64,000.00 questions. Most shops use a simple electric drill (some use a lathe to feed the same tool) driven tool that centers on the pulley and seal holes. This is a poor way to be assured of a precision center. The pulley end will rarely be round and straight. The tool, which is inserted in both ends of the case, is bushed to allow the bar to turn. These bushings are fairly good when brand new. As they wear they get sloppy and allow the alignment to change and have no adjustment to them. These will determine whether your line bore is maintained in the same place or moved as well as what size it is.

When it is perfectly straight to the pulley, cam tunnel, and flywheel, all is great. However, most of the time it ends up out of alignment, then the gear size is way off, pulley and/or flywheel seal leakage’s show up after a few thousand miles. The one failure seldom connected to a line bore problem is wrist pin keeper failure. Because the crank is no longer lined up, the rod runs at an angle and pushes against the pin loading the keeper beyond it’s capabilities. All of these are undetectable with normal measuring equipment so it is really a gamble. When the case is mounted on its original (tooling) fixture pads to be line bored the chances of a proper line bore are much better, there are only a couple of these machines in the USA.

Now it gets down to the capability of the machinist. How close can he dial into the original center line and how close can his machinist perform the operation? How close can he set his tools? The message in all of this is buyer beware. Do not just listen to their story. Check out what they can do. Look over the equipment. What I do is have them tell me what they use for equipment and how they measure it for alignment to the cam, pulley, flywheel seal hole, and cylinder seating surfaces. If the answers do not support what has just been covered, just say "Thank you" and find someone else. Whatever you do, please do not use this information to make them wrong or you will get to hear their story on how they have done 250,000 cases this year and never had a failure, low oil pressure or overheating problems."

[Guest]

Aarporaus on pakollinen toimenpide jos laakeripukit on kuluneet liian valjiksi tai jos laakerilinja jostain syysta ei ole suora.

 

Turhan takia ei missaan nimessa kannata porauttaa.

 

Nyrkkisaantona vakiokoneen lohkon voi huoletta porauttaa kolmanteen ylikokoon, mutta tehokkaampiin virikoneisiin kannattaa kayttaa parempi lohkoja joita ei ole aarporattu, tai jotka porattaisiin/on porattu vain ekaan ylikokoon. Kolmas ylikoko alkaa jo viittaamaan siihen etta lohko alkaa vasya ja kulahtaa akkia uudelleen, tai laakeripukit alkaa erkanemaan toisistaan. (oireina huono oljynpaine tyhjakaynnilla jne...). Eli kuten arvelit, joka kerralla saa vahemman jatkoaikaa. Sellaista keskelta vasynytta lohkoa ei voi korjata. Lohkon puolikkaat voi teoriassa plaanata ja sitten aarporata kampuran ja nokan linjat ja oljypumpun reian, mutta sellainen lohko on jo kuolemassa muutenkin eika kesta enaa kauaa. Koneistusten hinnalla saa melkein uuden lohkon.

 

 

Millaan tee-itse kasityokalu-aarporausvehkeella ei kannata alkaa turaamaan. Vie lohko oikeaan koneistamoon jossa on isot vehkeet ja lohkon saa kunnolla liikkumattomaksi ja porauslaitekin on senverran jareata kalustoa ettei pienista hytky ja heilu, eika oo valyksia.

[-Alex-]

Niinhän se on pakollinen toimenpide silloin, bugfuel, en niin sanonut suoraan =) Mutta asia erikseen että tuleeko sillä perinteisellä työkalulla tarpeeksi hyvää jälkeä?

 

 

Ps. en ole aarporauttamassa =) Mutta kyllä se oikea runkolinjan aarporaus/hoonaus kone jonka pöytään on lohko kiinnittetty, kuulostaa paremmalta.

[-Alex-]

Ei tämä tankosysteemi näytä kuitenkaan liian heiveröiseltä, mutta ei ole tosiaan mitään takuita että runkolaakerilinja on suora aarporauksen jälkeen, kun lohkokaan ei ole missään kiinni aarporauksen aikana.

 

http://bugpatch.com/

[-Alex-]

Pari kuvalinkkiä missä V8:n lohkon RK laakerilinja hoonataan, mielenkiintoista sinänsä.

 

 

http://www.timzeppengines.com/images/timmy20_002.jpg

 

http://homepage.ntlworld.com/david.aker ... re%203.jpg

 

http://homepage.ntlworld.com/david.aker ... re%201.jpg

[Guest]

juuri tuommoista en itse uskaltaisi kayttaa. Lasten leluja verrattuna oikeaan aarporauskoneeseen :)

 

Tassa yksi hintela malli :D

http://www.dalcan.dk/Default.aspx?PID=4&CID=9&ProID=37

[-Alex-]

Joo, suurinosa pajoista aarporaa just tuollaisella tankosysteemillä, ei kiitos :D

 

Tuo Dalcanin aarporauspenkki näyttää jo kyvykkäältä! =)

[Guest]

aarporaus? eräs kaveri "aarporas" volsun lohkoja sorvissa. pinnapultit veks, että mahtu lohko pyöriin sorvissa. pitkällä ja paksulla teränvarrella läpi koko orkesterin.

[Guest]

aarporaus? eräs kaveri "aarporas" volsun lohkoja sorvissa. pinnapultit veks, että mahtu lohko pyöriin sorvissa. pitkällä ja paksulla teränvarrella läpi koko orkesterin.

 

tera ei sitte taipunu yhtaan? Jos silla vaan seurattiin vanhan laakeripukin muotoa ja tehtiin jokainen vuorollaan asteittain isommaksi, niin linjavirheet tuli toistettua sitten.

[-Alex-]

Ei mitään takeita että sorvissa tulis suoraan.... hullua touhua :D

[Guest]

koneistushommissa ratkaisevaa on kuka tekee. Töissä kyllä tuli huomattua kuka teki ja mitäkin. Eli äärettömän huolellista hommaa tuo koneistaminen ja varsinkin valmistelevat työt vie mahottomasti aikaa esim kellottaminen jne. Tietysti vehkeet pitää olla hyvät, mutta 30v vanhalla manujyrsimelläkin tekee ihmeitä.

[Guest veewee]

koneistushommissa ratkaisevaa on kuka tekee. Töissä kyllä tuli huomattua kuka teki ja mitäkin. Eli äärettömän huolellista hommaa tuo koneistaminen ja varsinkin valmistelevat työt vie mahottomasti aikaa esim kellottaminen jne. Tietysti vehkeet pitää olla hyvät, mutta 30v vanhalla manujyrsimelläkin tekee ihmeitä.

 

Tämä on täyttä totta. Yleensä juuri/ tai 2 vuotta sitten amiksesta päässyt jannu osaa ja tietää kaikesta kaiken ja osaa käyttää kaikkia mahdollisia vehkeitä, ja mikäli vehkeessä ei ole tietokonetta, niin sillä ei tee mitään...Tai niin hän ainakin luulee ja jotkut jopa uskovat häntä ja hänen kokemustaan, tietämystään ja osaamistaan, minkä hän on kolmessa vuodessa oppinut amiksessa,

Mutta aina jostain löytyy joku, joka polkee suohon nuo hitekkimonialaosaajattietäjät vanhalla venäläisellä sorvilla ilman digimittoja tai tunninkaan koulunkäyntiä.

[Guest Buggy Builder]

On kans pakko liittyä keskusteluun ja puolustella meitä tulevaisuuden koneistajia :) Sehän on täysin totta, että nämä hommat oppii kunnolla vain niitä asioita tekemällä ja harjoittelemalla, eli kokenut koneistaja tietää parhaat keinot eri kappaleiden kiinnityksiin, kellotuksiin ja työstöön, joten jälkikin pitäisi olla sen mukaista. Pitää vielä sanoa, jotta ainakaan täällä Vaasan Ammattiopistossa nuo laitteet ei mitään viimeistä hitekkia ole, kaikki manuaalisorvit ja jyrsinkoneet on valmistettu noin v.1970-1976 ja noilla koneilla kaikki sorvaa ja jyrsii sen kaksi vuotta, sitten viimeisenä vuonna (vasta) aloitetaan cnc-koneiden opiskelu ja käyttö, toki riippuu vähän opiskelijasta, paarhaat ennemmin. Ja meillä ei ainakaan ole käytössä yhtäkään digimauseria tai mikrometria, vain normaalejaversioita, joka on ihan hyvä vaan, oppii ensin lukemaan edes sitä mittaa,(tosin jotkut eivät opi sitäkään koskaan)).

 

Juu, että tällästä tarinaa, eli, kyllä amiksessaki oppii ammatista kaiken tarvittavan,( jos vain tahtoo), mutta työelämässä ne asiat vasta kunnolla oppii ja tajuaa, eli ainakin itse seuraan tarkasti kaikkea mitä vanhat sorvarit minulle opettavat ja toisinpäin minä neuvon heitä tietokone töissä.

Vain tekemällä voi oppia...