Juniori

Talvipelti ruuvattu kiinni, lämmöt kohosivat parempiin lukemiin.

Mukava on ajella kun kaikki toimii. Nurkka solexeja ei paljoa kiinnosta onko +20 vai -20, käynnistyvyys kuin kesällä.

Syksyllä vaihdettu eberin tulppa teki lämmittimestäkin taas sähäkästi käynnistyvän.

Ruuvasin keulaan vielä vanhat talmut ja boschin ämpärin kokoiset lisäpitkät kiinni, näkee paremmin kuin hyvin myös metsätaipaleilla.

Ensi talveksi tarkoitus laittaa vielä öljypohjalämmitin paikalleen ja ehkä jopa sisätilalämmityksen pistoke. Ajattelin jättää älylaturin kiinteäasenteiseksi  että lataa akkua aina kun roikan päässä.

Vanhoja öljypohjalämmittimiä löytyy aika kasa niin nämä olisi tarkoitus muuttaa defa roikalle sopiviksi. Defalta kun löytyy hyvä valikoima tarvikkeita esim. kesä/talvikytkin ja taitaa olla kuitenkin se yksi yleisimmistä. 

Teen itselleni yhden koekappaleen ja riittää niitä muillekin jos ei käyttäminen jännitä.

Ostetaan lisävarusteita. Myös yleismalliset ei merkkikohtaiset.

-Ei kuormatelineitä

-Ei ratteja

-Ei Ebereitä/öljypohjalämmittimiä

Tänään pääsin vihdoin tallille ja sain talvipyörät alle ja tuli ajeltua se reilu 100km testilenkkiä. 

Moottori todettu tiiviiksi ja vanhoissa hakkapeliitoissa on pito tallella.

Moottorin lämmöt on turhan alhaiset. Pitää perehtyä pellityksiin että saa lämmöt ylös.

3 minutes ago, ovaaliheppu said:

 

Vakiolämmitysjärjestelmä täysin riittävä on vähän yleistävä käsite. Splitti/ovaali-ikäsessä se on hieman eri kaliiberia kuin esim 70-lukuisessa jossa ääni/lämpöeristystäkin aikalailla reilummin ja kynnyskoteloissa erilliset sisäkanavat jne. Mulla lämmitin on vaihteiston vierellä auton alla just siks etten halunnut tehdä mitään reikiä minnekään, hyvin mahtui sinne, uudempiin ei taida mahtua. Mulla ei oo myöskään esilämmitystä käytössä imarille ollenkaan, apparin puolen esilämmitys "jalka" on katkaistu ja irroitettavissa että moottorin saa mukavammin pois paikaltaan, samaten myöhemmät lämmönvaihtimet estää koneen irroittamisen pakettina joten niitäkään ei siksi ole, kuten ei lähtöjä puhallinkopassakaan. 60-luvun lopun kuplalla aikanaan tuli talvia ajeltuakin, hyvin pärjäsi vakiokamppeilla, jopa sinne lähelle -30 pakkasia. Liian mukavuuden haluiseks tullu näin vanhemmiten ja taidan sääliä autoakin sen verran että kun alkaa rapa jäätymään kiinni, on aika pestä kalusto huolella ja laittaa lämpimään viltin alle odottamaan kevättä :)  harvoin kyllä tulee ilmavolkkareita talvisin enää vastaan, muualla ku ralleissa

Olen kanssa samaa mieltä että ei vakiojärjestelmä toimivana huono ole. Eberin etuna onkin auton sisätilojen esilämmitys ja lämmitys pysäköitynä ilman moottoria.

Mutta kuten sanottu, lisämukavuuksia eikä pakollisia. Itse käytän näitä ominaisuuksia paljon.

Myöskin virimoottorit sulkevat usein alkuperäislämmityksen pois.

5 hours ago, Tanhis said:

Nämä ei nyt ole täysin omia kokemuksia mutta asioita mitä kantsii ottaa huomioon.

 

Jos eberin ilman olet suoraan ohjannut tuulilasille niin voi puhaltaa sen verran kuumaa että rikkoo lasin. Eberin kanssa hyvä myös järjestää joku luukku mistä kabiinin ilma pääsee pois autosta jos ei ole jo olemassa. Vanhoissa tämä luukku oli usein jälkiasenteisena takalasin alla.

 

Vanhat "ryöhkellä" kuviolla varustetut renkaat kantsii melkein jättää sinne tallinperukoille ja hakea jotkut uudet kumit alle. Tämä siis sen takia että voi olla kumi kovettunut kovemmaksi kuin kesärenkaissa ja sama kuin saippuanpalat olisi renkaina. Tiettu jos riittää että alla on black, round whatewer niin sitten antaa mennä vanhoilla.

 

Koneen alle on saatavissa ns. talvipeltiä mikä edesauttaa koneen lämpeämistä ja samalla tietenkin myös lämmönvaihtimien lämpeämistä mutta tämä ei nyt niin kovasti sinua koske mutta olisi ihan fiksu päivitys.

Itse olen jo vuosikaudet työntänyt eberin lämmitysilman lisäputkella suoraan tuulilasille mutta ilma ohjataan loivasta kulmasta lasiin. Tämä tosin sulatussyistä eikä lasin suojelemiseksi. En ole vielä saanut lasia rikki ihan sama miten putket olleet. Vaara tosin aina olemassa.

Itselläni on juuri siksi kaksi sarjaa että toiset voi laittaa alle kun lähtee leikkimään.

Omat kokemukseni vanhoista nastakumeista (vanhoissa autoissa) on kyllä ollut ihan vähintäänkin välttäviä. Eihän ne uusia vastaa mutta kun pintaa tarpeeksi ja kaikki nastat tallella niin en ole vielä pitoa ongelmaksi kokenut. Mikä on vanha rengas kellekin on tietenkin myös miettimisen arvoinen asia, arkikäyttöautoon en kovin vanhoja laittaisi.

Fakta on tietenkin myös se että jos etsii turvallista auto niin ilmajäähy volkkarit on väärä valinta.

Jos on myydä jotain kivoja talvivarusteita tai muita zubehörejä/lisävarusteita volkkari autoiluun liittyen niin olen aina kiinnostunut.

Volkkari karvalakki kiinnostaisi eritoten

Lohkolämppäreitä ja ebereitä tosin on jo yli oman tarpeen eli ei tarvitse tarjota, myydä voin kylläkin 😁

Minkä verran on kalustoa talviajossa?

Ajatteko samalla autolla vuoden ympäri vai onko erikseen talvilintta?

Onko käytössä jotain erityisiä talvivarusteita?

Oma kupla alkaa kohta olla taas valmis talveen, samalla vehkeellä vuoden ympäri. Itsellä ei ole muita talvivarusteita kuin renkaat ja eberiin kohdistusputket tuulilasille.

Huolto tehty, vanha kunnon itsemurha eberiin uusi tulppa vaihdettu hajonneen tilalle sekä hajonneet alustan nivelten kumit vaihdettu uusiin. Tukin myös lopullisesti lämpökanavat kun ajoittain pääsi käryä hyttiin.

Itselläni on kaksi kierrosta orkkisvanteilla nastakumeilla. Toiset joissa on suht röyhkeä maastokuvio vien uudelleen nastoitettavaksi ja saavat kokeilla saako sinne tökittyä uudet nastat joko vanhoihin tai uusiin reikiin. Ajattelin pyytää mahd. rouheat nastat kun on kaksi sarjaa mistä valita kelien mukaan.

Hep! Olisin myös kiinnostunut. Sijainti?

On 9/28/2022 at 9:44 PM, remykv said:

Joko nuo huomattu 

 

Juu huomattu on mutta tuon hintaiset peltivanteet ei ehkä ole oikeat talvikäyttöön

Up

Laitoin YV

Haussa aluvanteet kuplaan. 4x130

Vakio korkuiseen ja kaventamattomaan akseliin. Edessä levyt

Peltivanteiden tulee olla hyväkuntoiset ja joku vakiota erikoisempi malli olisi kiva

Mielellään ilman renkaita tai hyvillä nastakumeilla, tulee talvikäyttöön.

Tarjoa kuvilla 

Itsellä kanssa tuo 123 ja kaverina Boschin sininen puola, kone 94x69 ja Brosollit. Asennuksen jälkeen ei ole tarvinnut tehdä mitään toimenpiteitä. Käynnistyvyys ja toiminta 10/10

Myydään Mira kuvissa olevilla osilla.

Pyörityskahvan kierre murtunut.

1100€

(Toimitus alkaen helmikuun ensimmäinen viikko)

Myynnissä täydellinen(?) Kukko A70 ulosvedin sarja peltisalkussa.

Todella vähän käytetty ja virheetön/ruosteeton.

Pyyntihinta 400€

(Toimitus helmikuun ensimmäinen viikko)

Itselläni on kokemuksia Milwaukeen, Hikokin, Ryobin, De Waltin, Panasonicin sekä Makitan pulttikoneista sekä muista akkutyökaluista.

Kokemukseni perustuu ammatti sekä siviilikäytöön.

Itseltäni löytyy Milwaukeen, Ryobin sekä Hikokin pulttikoneet. Milwaukee 3/4 ja 1/2 ja muut 1/2 karoilla.

Jos jotain pitää suositella niin ehdottomasti Milwaukeen tuotteita tai Hikokin.

Itselläni on koneet raskaassa ammattikäytössä missä otan niistä kaiken irti kaikissa olosuhteissa.

Milwaukeen voittanutta ei ole vielä vastaan tullut, niitä saa käyttää vasarana ja upottaa veteen ja öljyyn eivätkä säikähdä. Kerran pulttikone hörppäsi hienoa hiekkaa sisäänsä, siitä ei tykännyt.

Akkukoneet maksaa, ei voi mitään. Milwaukee ei halvin mutta paras. Jos haluaa hieman rahaa säästää niin Hikoki hyvä kakkonen. Makita sijoittuu kolmanneksi.

Ryobi kannattaa jättää hyllyyn, akku ei vastaa puheita ja kömpelö laite.

Keiteleen koneesta olen löytänyt tähän mennessä jos jonkinmoisia

Punainen kupla yllä on jämsäläisen puutarhayrittäjän 'mainostaulu'. Tuosta kohdasta alkaa tie kyseiselle puutarhalla.

Ei välttämättä kuplaa suoranaisesti koske mutta, pohjalevyä/koria/runkoa vahvistettaessa tulee pitää aina mielessä se että ei saa tehdä liian lujaa tai "kovaa". Kolaritilanteessa auton kori-/runkorakenteen tulisi syödä mahdollisimman ison osa törmäyksen energiasta.

Vaikka auto ei päälle rutistuisikaan onnettomuustilanteessa, niin liian jäykän kori-/runkorakenteen huonona puolena on sen aiheuttama rasitus kropalle ja täten sisäelinvauriot.

Kuplassa sivutällin aiheuttamaa vauriota ei oikeastaan muuten voi ehkäistä kuin vahvistamalla koria mahdollisimman paljon. Kyljissä on niin vähän materiaa että törmäysalueen tekeminen liki mahdotonta järkevästi. Katon alueelle pätee liki sama homma koska tulee jo niin lähelle päätä, tosin enemmän muutosmahdollisuuksia.

Keula ja peräosuus ovatkin jo sitten toinen asia. Jos muutostöiden laajuus ei olisi rajoittava tekijä niin lähtisin näihin kehittämään törmäyspalkkia, eli hallitusti määrätyn matkan kasaanpainuvaa törmäysaluetta. Tämän tarkoitus on syödä mahdollisimman iso osa törmäysenergiasta. Tämän tekeminen taakse ei ole yhtä tärkeää kuin eteen eikä teknisesti yhtä helppoa.

Muita turvallisuuteen liittyviä seikkoja joita tulee miettiä on eteen sijoitettu polttoainetankki, turvavyöt, istuimet (niskatuki!), Ja se mitä rattiakselille tapahtuu keulatörmäyksessä.

Se miten nämä muutokset käytännössä voi toteuttaa jää jokaisen oman harkinnan ja mielikuvituksen varaan.

Onko kokemuksia SSP tuotenimellä myytävistä kampiakseleista? Samat iskupituudet ja tuoteselosteet kuin muillakin mutta mikä on käytännön todellisuus laadusta? Myynnissä mm. VWHeritagella

Tarve -69 kuplaan takalokasuojille mielellään orkkikset ja ei juuri ruostetöitä vaativat.

Toissijaisesti kelpaa myös hyvät jälkituotannot peltisinä tai kaikki lokasuojat kuituisina ja levittävinä

Ilmari +358 44 285 0511

Mielenkiintoa on, katsotaan lähempänä.

Tuntuu olevan kielioppi ja käytöstavat useammaltakin keskusteluun osallistujalta hukassa. Naurettavaa kinausta ja vuoronperään parjausta puolin jos toisin. Luulisi (oletettavasti) aikuisten ihmisten tietävän sen että netissä kinaaminen harvoin johtaa positiivisiin tuloksiin. Ala-arvoista haukkua toista netissä riippumatta siitä kuka sen tekee ja millä motiiveilla.

Hauskaa luettavaahan tämä keskustelu on ollut, mutta ehkä se on aika siirtää muualle.

Itse mietiskelin samaa ongelmaa edellisen koneen kasailussa. Syyksi paljastui väärin ajoitettu nokka, oliko se nyt yhden hampaan pielessä.

Tarkista nokan ajoitus.

Tuleeko startille iso virta sekä ohjausvirta? Ohjausvirran voi mitata solenoidin pikkunavoista kun starttaa.