Jump to content

Volkkarimatkailua [varoitus: pitkä tarina, monta kuvaa]


Recommended Posts

Muutaman vuoden tauon jälkeen oli taas tänä kesänä päästävä volkkarilla kiertämään Eurooppaa. Tässä hieman kokemuksia reissulta ja samalla dataa öljyistä, lämmöistä ja kulutuksesta.

 

Viimeksi kävimme '70 camperillamme Italiassa, mutta meno siellä ei miellyttänyt niin paljon kuin edellisellä reissulla Espanjassa, joten suuntasimme taasen Baskimaahan, Pohjois-Espanjaan. Tällä kertaa matka oli siinä mielessä meille erilainen, että mukana oli poikamme, joka täytti heti kotiin palattuamme vuoden. Hyvin kuitenkin selvittiin..

 

 

Espoo-Hanko-Rostock-Bryssel-Pariisi-Zarauz-Pariisi-Wolfsburg-Kööpenhamia-Espoo

ppeli2.jpg

 

Tänä vuonna päätin aloittaa auton valmistelun hyvissä ajoin, eli kuukautta ennen matkaa ;) Helmapeltiin oli pakko hitsata pieni paikka (kiitokset JaniM), jarrunestesäiliö täyttää ja rasvailla talven jäljiltä paikkoja. Sitten katsastukseen. Mutta, aamulla tallilla polkaisin jarrupolkimen pohjaan, ja sinnehän se jäi. Syylliseksi paljastui tiensä päähän tullut jarrupääsylinteri. Ei muuta kuin rahat lompakossa uutta ostamaan - mutta tuohon vuosimalliinhan noita ei sitten uutena löytynytkään. Splittiin löytyy, samoin tehostimelliseen pallokeulaan. Pääsylinteri, ilmaus, toinen pääsylinteri, ilmaus ..jne..jne.... ilmaus, uusi tehostimellinen pääsylinteri, ja lopulta kaikki toimi. Aikaa meni useita päiviä noiden kanssa tapellessa (suurkiitos avusta Kai A:lle). Alkuperäiset jarruputket menivät muruiksi samassa rytäkässä, joten nyt on kaikki uutta jarruissa paitsi takarumpujen sisus (näistä lisää myöhemmin). Pääsylinteriksi tuli lopulta uudemman pallon tehostimellinen versio, joka sopivalla kauluksella käy paikoilleen ja pikkuisen jarrukytkimiä murjomalla myös simpukan ja apusimpukan välinen tanko mahtuu liikkumaan. Auto katsastukseen, ja ongelmitta läpi.

 

Samalla tehtiin toinenkin iso remontti, eli alkuperäinen jäähdytys vaihdettiin doghouseen. Kone oli aiemmilla matkoilla käynyt todella kuumana ja tästä toivoin apua. Lisää dataa myöhemmin.. Vaihtoavusta kiitokset Nummelaan Janille.

 

Tässä kaikessa se kuukausi sitten menikin niin että auto oli - kuinkas muutenkaan - edellisenä yönä valmis ja kunnossa. Aamulla vielä asensin westfalia tyylisen riippusängyn vauvalle ohjaamoon. On muuten todella kätevä. Vaikka tuossa camperissa on muutenkin makuupaikat neljälle, niin tuo tila on aiemmin leirissä ollut turhaa. Lapsi siinä nukkuu kuitenkin todella mukavasti. Sitten kamat autoon ja Hankoon, josta SuperFastilla Saksaan.

noa_nukkuu.jpg

 

Saksassa olemme volkkareillamme pörränneet jo niin paljon, että päätimme ajaa vain mahdollisimman nopeasti läpi. Ilma oli todella kylmä, vaikka heinäkuuta elettiin - eli kylmä kesä se oli muuallakin kuin täällä. Vielä keski-Ranskassakin yöt olivat todella kylmiä. Kone kävi huomattavasti kylmempänä kuin aiemmin, mutta vasta paluumatkalle doghouse joutui todelliseen testiin. Ensimmäinen ongelma auton kanssa tuli vasta vähän Bordeauxin jälkeen Etelä-Ranskassa. Kaasarista katkesi jousi. Onneksi katkennut jousi jäi roikkumaan kaasariin, joten ei muutakuin pihdit esiin ja matka jatkui. Ensi kerralla pitää muistaa ottaa varajousi mukaan. Myös vanha kaasari alkoi keväällä vuotaa, joten vaihdoin sen KK:sta ostettuun uuteen vakio solexiin. Se täytyy sanoa, että kyllä oli mukava ajella uudella kaasarilla - auto tuntui vaihdoin jälkeen kuin uudelta..

 

Ilman enempiä ongelmia pääsimme Espanjaan ja leiriydyimme pieneen Zarauzin kaupunkiin leirintäalueelle meren rannalle. Olimme siellä jo edellisellä reissulla ja nyt jäimme sinne puoleksitoista viikoksi. Mukava ja todella kaunis paikka. Viereen sattui viikoksi hollantilainen perhe, jonka isä oli volkkariharrastaja. Hänellä oli tallissa mm. '58 sonderbussi. Hän kertoi myös kuinka oli vähän Francon jälkeen ajanut Espanjasta monta kuormaa volkkarinosia kotitalliinsa. Ilmeisesti briteille oli ollut kansanhuvia ostaa vanha splitti, kiertää sillä kesä Espanjaa ja hylätä auto sinne. Niinpä niitä oli ollut hylättynä jokaisessa pikkukylässä. Ja niinpä tuon naapurin talli on edelleen täynnä sonderin kattoja, moottoreita ja pisteosia lähinnä vanhoista risulaseista.

 

ylhaalta_aamulla.jpgbasecamp_zarauz.jpgzarauz_illalla.jpg

 

Samalla leirintäalueella lomaili myös Espanjalainen perhe, joilla oli uudempi pallokeula Westfalia. Kyllähän niitä vielä Euroopasta löytyy, mutta tällä yksilöllä oli ajettu alle 100tkm ja sillä oli ollut yksi aiempi omistaja. Auto oli kuin uusi ja haisikin vielä uudelta autolta. Kaikki kohdallaan ja valkovihreä maalipinta kuin vasta vedetty. Espanjassa vastaan tuli myös brittejä spliteillään. Kaikkia ei ilmeisesti kuitenkaan hylätty aikoinaan ;)

 

samba_espanjassa.jpgbarni_espanjassa.jpgwestfalia_zarauz.jpg

 

Takaisin Suomea kohti lähdettäessä oli ilman lämpötila 30'C tienoilla ja Pariisissa se oli jo 36'C. Doghouse joutui todelliseen testiin. Edellisellä kerralla lämmöt nousivat pahimmissa mäissä vastaavissa olosuhteissa jopa 129'C saakka. Silloin tosin heti pysähdyttiin jäähdyttelemään, ja ajettiin vain lyhyitä pätkiä, vaikka kone ei näyttänyt merkkejä ylikuormittumisestä. Nyt olin asettanut mittarn hälyttämään 115'C:ssä - ja vain kerran mentiin sen yli. 116'C lähellä Pariisia. Aiemmilla reissuilla matkanopeutenamme oli n. 75km/h, öisin enemmän - ihan siitä syystä, että kone kävi kuumana. 115'c oli normaali öljynlämpötila kahdeksankympin vauhdissa. Nyt lämmöt olivat välillä 96 - 116 'C pysytellen kuitenkin enimmäkseen tuolla hieman alle / hieman päälle sadassa auringosta riippuen. Ja matkavauhtina pidimme rekkojen nopeutta, eli n. 90km/h ne taitavat kulkea. Doghouse on siis huomattava parannus perinteiseen systeemiin verrattuna. Öljynä Valvolinen racing. Lämpöjen suhteen pitää muistaa, että tuo camperi on kaikkine varuisteineen (puinen sisus, nostokatto etc.) painavampi kuin peruspallo ja kun mukana oli vielä kaikki vauvan kamat ja lähtiessä 100 purkkia pilttiä, niin moottori sai tosissaan tehdä töitä. [mittarina kinkkumittari, joka kiehuvalle vedellä näyttää 99'C]

 

mittarit_ranskassa.jpg

 

Kulutusta en ole aiemmin jaksanut laskea, vaikka kaikki tankkaustiedot onkin ylös kirjattu. Nyt tuli senkin laskettua. Ajomatkaa reissulla tuli 5342 kilometriä ja bensaa meni 550l, eli keskikulutus oli 10.3l sadalle kilometrille. Suurin osa motareilla, mutta välissä myös kaupunkiajoa. Bensana 98E, jolla auto paremmin kulkee, vaikka 95E pitäisikin yhtä hyvin toimia - ei vaan toimi.. Kaasari säädettynä korvakuulolta hieman rikkaalle. Ei siis mikään ihan mahdoton kulutus 34-vuotiaalle matkailuautolle täydessä lastissa. Konehan on siis vakio 1600 yksireikäkansilla. Kallein tankkaus Wolfsburgissa Shell 100 okt V Power 1.299e/l, halvin 98E Espanjassa 0.986e/l.

 

Lämpöjen lisäksi Pariisissa ilmeni muitakin ongelmia. Seisoimme kolme tuntia Pariisin kehätiellä ruuhkassa, joka liikkui minuutin välein pari metriä eteenpäin. Siitä selvittyä ajoimme noin 200 km Luxemburgia kohti motarilla. Liittymässä sitten painoin kytkimen pohjaan ja hillitön meteli täytti auton. Painelaakeri sai kai ruuhkassa tarpeekseen. No, matka jatkui kuitenkin kotiin saakka ilman kytkinremonttia. Muutaman kerran säädin kytkintä löysemmälle, kun se tuntui tuon jälkeen ottavan liian ylhäältä. Nopeat vaihdot, eikä ääntäkään paljoa kuulunut.

 

Samalla huomasin, että apparin takarummusta tihkui sekä jarrunestettä, että laatikkoöljyä. Taka-akseliremppa siis tiedossa. Kaikki muuhan tulikin jo ennen katsastusta uusittua ;) Tihkuminen oli onneksi niin vähäistä, että jarrunestettä meni matkan aikana n. desi eikä stefakaan hirveästi öljyjä vuotanut, kunhan vähän vannetta sottasi.

 

Takaisin Pohjolaan tulimme perinteisesti Wolfsburgin kautta. Autostadt katsottiin jo viime vierailulla, eikä se oikein säväyttänyt, mutta vanhassa museossa tuli tottakai käytyä. Siellä oli Golf näyttely 30 vuotiaan kunniaksi, ja museon parkkipaikalla n. 100 ykköskoppaista Golfia. Jokainen laitettu ihan tosissaan. Ikävä kyllä tuon näyttelyn vuoksi ilmajäähdytteisiä oli vähemmän, mutta tuli silti kaksi muistikortillista kuvia otettua. Ei tosin niistä Golfeista..

 

bussit_rivissa.jpgaurinkokatto_split.jpg

 

Sitten olikin enää jäljellä perinteinen Skandinaavian läpiajo. Tukholmassa unohtui tietysti valot päälle ostoskeskuksessa shoppailun ajaksi, mutta hyvinhän se lähtee volkkari työntämälläkin käyntiin. Ja Suomessa tietysti satoi niin kuin lähtiessäkin.

 

Matkalla olimme 22 päivää, joista 10 oli 'ajopäiviä', eli teimme matkaa n. 500km per päivä. Noihin kilometreihin mahtui 7 eri maata. Vauva matkusti turvaistuimessaan edessä sohvapenkillä selkämenosuuntaan, joten vauhtia riitti ohjaamossa pitkillä motaritaipaleillakin. Vauvan kanssa matkatessa huomasimme myös moottoritiet parhaaksi siirtymistavaksi - huoltoasema löytyi silloin kun ruoka pitää saada. Vauva kun ei odota. Eli ihan niin paljon ei Eurooppaa näe kuin pienempiä teitä ajaessa, mutta kun volkkarilla liikkuu, niin aina tapaa uteliaita ja avuliaita ihmisiä ajoipa mitä teitä tahansa.

 

Eniten VW herätti huomiota Ranskassa, jossa emme nähneet yhtään paikallisissa kilvissä olevaa ilmajäähdytettyä. Ja yllättäen myös Saksassa, jossa niitä ei myöskään juuri näe - pl. wolfsburg jossa niitä oli enemmänkin. Motareillakin meille näytettiin peukkua paristakymmenestä autosta ja eräs jopa hiljensi autobahnalla viereen ja takapenkiltä otettiin valokuvia ;) Silti tekisi mieli etsiä jostain So42 Westfalia 60-luvulta ja vaihtaa tuo siihen..

 

Reilun kolmen viikon reissu ei autollakaan ole toki ilmainen. Laskin ensimmäistä kertaa myös kulut ja kun kaikki lasketaan yhteen (bensat, laivaliput, moottoritiemaksut Ranskassa, ruoka, asuminen etc.) niin hinnaksi tuli hieman yli 100e päivältä. Laivaliput vievät toki ison osan tuosta. Etenkin kun auton korkeus on 202cm ja useassa yhtiössä raja henkilöautolle on 200cm. Pitäisi kai tontittaa.. Mutta halvemmallakin pääsee, jos ei yövy joka yö leirintäalueella tai aja maksullisia teitä - vauvan kanssa näin oli kuitenkin helpompi. Silti - suosittelen! Meille tämä oli viimeinen mahdollisuus vuosiin perheen kasvaessa. Jos 20 vuoden jälkeen vielä saa volkkareilla ajaa, niin sitten taas Zarauziin..;)

 

Ja jos joku vielä jaksoi tänne asti lukea, niin tärkein viimeiseksi, eli kootut kiitokset avusta ja matkan onnistumisesta: JaniM, Kai A, Bugfuel, Keiteleen kone.

 

Ja, suosittelen jokaiselle laajentamaan volkkarin reviiriä. Mukava matkustaa ja apua löytyy aina jos sitä tarvitsee. Tosin tällä(kään) reissulla ei lopulta työkalupakkia varsinaisesti tarvinnut esiin kaivaa, vaikka varaosiakin oli iso kasa mukana.

 

Nyt kun saisi vielä tuon kuplan kasaan, niin pääsisi sillä ensi kesänä jossain käymään. Lähinnä enää sisustan viimeistely ja loppusipistely. Ja nettisivutkin pitäisi päivittää..

 

Kaitsu

kai.lappalainen@helsinki.fi

http://koti.mbnet.fi/kaissu

 

ps. Tässä vielä kauniiksi lopuksi Espanjalaista tuning taidetta..

 

tuuninkia_zarauz.jpg

Link to comment
Guest valtteri

Hieno tarina, itsekin olen jo pari vuotta miettinyt vastaavanlaisen reissun toteuttamista junakeulalla. vielä on kuitenkin ollut pakun muutostyöt etusijalla eikä varsinaiseen matkakuntoon sitä olla vielä saatu. reittisi oli suurinpiirtein sama mitä olen itsekin pohtinut!

 

makeeta että vetää 5000+ km beibin kanssa ympäri eurooppaa vanhalla volkkarilla!

 

t.kateellinen :-)

Link to comment

Ennen Doghouse-muutosta oleellisin syy moottorisi kuumenemiseen oli vanha öljynjäähdytin, jonka kanavat oli pullistuneet vanhuuttaan öljynpaineesta niin paljon että ilmarakoja ei jäänyt. Eli öljynjäähdytin oli pois pelistä, turvonnut umpeen.

 

Konetta kasatessa silloin aikoinaan (minähän sen tein) päätettiin pitää kaikki orggiksena, ja käyttää flektikopan sisään tulevaa cooleria. ja vanha cooleri näytti ihan hyvältä, ilmaraot oli normaalit. Uusi öljypumppu ja uudet laakerit jne jne kuitenkin nostivat öljynpaineita niin paljon, että vanha cooleri ei jaksanut pysyä ryhdissä.

 

Jan

Link to comment
Mielenkiintoinen tarina! Saisiko tuosta vauvvansängystä kuvia, itsekkin pitää joku semmoinen ensikesäksi juniorille kehitellä.

 

Katsopas tämä linkki. Sieltä tuotteet ja toinen sivu.

Siis tämä?;o)

cnv00001.jpg

Ihan kehittämisen arvoinen ajatuksena kyllä...

Westareitahan on saanut mm. sängyksi muutettavalla etupenkillä (sohva-) eli selkänoja on yläreunasta saranoitu ja käännetttävissä vaakatasoon...

Link to comment
Saako tossa kaupassa valita unilelun kaupanpäälle ? =D

 

Tossahan noi unilelut on kuvassa, kaksi näyttäis tulevan mukana! ;)

Noh, en taitais ottaa mukaan, niillä on joku tauti kun paita pullistelee tolla tavalla tosta etupuolelta... =)

Link to comment
Mielenkiintoinen tarina! Saisiko tuosta vauvvansängystä kuvia, itsekkin pitää joku semmoinen ensikesäksi juniorille kehitellä.

 

Tässä pari kuvaa. Tuohan on siis suora kopio 70-luvun Westfalian vastaavasta. A- ja B-pilareihin ruuvataan pellinpalat, joihin sitten sängyn kiskojen kynnet menevät. Tuollaisen tekee helposti itsekin. Omani tilasin JustKampersilta Englannista.

 

apilarin_kiinnike.jpgriippusanky.jpg

 

Kaitsu

projektit

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...