apua virranjakajan asennukseen ja sytytyksen säätöön?!

[Guest Toompe]

Elikkäs tollainen operaatio olis edessä kuplaan. Muuta en näistä tajua, kuin että ei saa kivittää. Niin jos joku voisi olla vaikka vieressä neuvomassa tai sitten kertoa mihin raahaan laitettavaksi. Auto sijaitsee Turussa. Joten turkulaiset volkkariharrastajat antakaahan apua aloittelialle. Puhelimitse tavoittaa parhaiten: 044-5797381/Tuomas

 

jos joku oikeesti vaivautuu tulemaan asennus puuhiin, niin ei tarvitse talkoilla tehdä.

[mite^]

Lainattua täältä.

 

Olli Lammi kirjoitti:

Sytytysennakon säätö

 

Sytytysennakkohan voidaan käsittää ajanhetkenä, jolloin kipinä hyppää sytytystulpassa ja sytyttää sylinterissä olevan puristetun ilma-polttoaineseoksen. Ajanhetki ilmoitetaan asteina ennen tai jälkeen männän yläkuolokohdan (kohta, jossa mäntä keskellä vaihetta, jossa se on ylimmillään). Sytytyksen ajoitus vaihtuu moottorin kierrosten ja kuormituksen mukaan.

 

Sytytysennakon muuttumiseen käynnin aikana ilmavolkkarissa on kaksi tapaa tai molemmat yhtä aikaa: keskipakosäätö ja alipainesäätö. Keskipakosäädössä ennakko kasvaa kierrosluvun mukaan. Mitä enemmän kierroksia (kunnes maksimiennakko saavutetaan), sitä enemmän ennakkoa, että polttoaineseoksella on aikaa syttyä kunnolla. Isommilla kierroksilla, kun puristustahti kestää vähemmän aikaa ja polttoaineseoksen palamisaika on kuitenkin suhteellisen vakio, niin se pitää sytyttää aikaisemmin, että se ehtisi palaa oikealla hetkellä. Keskipakosäätö on toteutettu virranjakajan sisällä olevalla jousi-painovirityksellä.

 

Alipainesäätö taas säätää lisäennakkoa kaasuttimen kurkussa olevan alipaineen mukaan. Enemmän alipainetta, enemmän ennakkoa. Kun koneelta vaaditaan enemmän (lyödään vaikka kaasu pohjaan), niin tehon ja kunnon oikea-aikaisen palamisen saamiseksi vaaditaan enemmän ennakkoa. Tämä taas on toteutettu kaasuttimesta virranjakajaan tulevalla alipaineletkulla ja virranjakajassa olevalla jousi-kalvoyhdistelmällä, jossa alipaine imee kalvoa ja vetää samalla virranjakajan sisällä ennakkoa isommalle.

 

Mekaaninen ennakko (keskipakovoima) siis menee kierrosluvun mukaan ja alipaine-ennakko kuormituksen. On virranjakajia, joissa on pelkkä mekaaninen ennakko (esim. 009), on jakajia, joissa en pelkkä alipaine-ennakko ja sitten on yhdistelmäjakajia. Yhdistelmäjakajien etuna on se, että tasakaasulla ajettaessa, kun lisäennakkoa ei tarvita, ennakko on pienempi ja tämä säästää mm. bensaa ja ei kuumenna konetta liiaksi. Sitten kun ennakkoa tarvitaan, niin sitä tulee alipaineen myötä.

 

Pelkässä mekaanisessa jakajassa ennakko on kompromissi täyskuormituksen ja tasakaasun välillä, mutta bensaa menee enemmän ja kone lämpiää turhaan. Niissä voi olla ongelmia myös kaasuun vastaamisessa, joka tuntuu epäröintinä tai viiveenä. Toisaalta, jos tarkoitus on ajaa pelkästään kaasu pohjassa, niin tuollaiset alipaineviritykset ovat ihan turhia. Jos kuormitustilanne on koko ajan sama, niin sen vaihteluihin ei ole tarvetta varautua. Laitetaan ennakot vaan maksimiin ja kaasu pohjaan. Vakiokoneella ajelee taas varmasti mukavammin yhdistelmäjakajalla - 009:stä ei ole ainakaan mitään hyötyä. Vakiokonekaan ei tietysti toimi hyvin vakiojakajalla, jos venttilien, kaasuttimen ja jakajan säädöt eivät ole kohdallaan.

 

Miten sitten sytytys säädetään? Ensin tarkistetaan, että katkojan kärkiväli on 0,4 mm. Jos ei ole, niin säädetään se siihen. Kärkiväli siis tarkoittaa kärkien välistä etäisyyttä silloin, kun ne ovat maksimaalisesti auki. Säätäminen tapahtuu rakotulkin ja ruuvimeisselin avulla.

 

Sytytyksen säätäminen käy parhaiten strobolampun avulla. Jos asetus on paljon pielessä, niin sen voi asettaa ensin stattisesti yleismittarin tai tarkistuslampun avulla ja sitten hienosäätää strobolla. Kummalla tahansa menetelmällä säätäessä täytyy ensin tietää, mihin tavoitearvoon pyritään ja missä kohden moottorin kierrosta tuo tavoitearvo on. Täytyy siis tietää, missä on moottorin yläkuolokohta (YKK, TDC in english). Sen etsiminen on sitten toisen pitkän jutun aihe. Yleensä moottorin hihnapyörässä on ura, joka osoittaa tuon YKK-kohdan. Siitä takaa katsottuna oikealle saattaa olla yksi tai kaksi lovea, jotka merkitsevät esim. 7,5 tai 10 astetta ennen YKK (BTDC). Sitten autossa voi tietysti olla asteikolla oleva hieeeno virihihnapyörä, jonka asteikko joko on kohdallaan tai sitten ei. Jos epäröit, tarkista YKK ja mittaa astelevyllä tai muin geometrisin menetelmin hihnapyörällä se kohta, joka on sytytysasetuksen verran sivuun YKK-merkistä. Hihnapyörän ulkopinnalla YKK-merkistä oikealle on enemmän ennakkoa.

 

Staattinen asetus tehdään seuraavasti:

--------------------------------------

Irrota virranjakajasta puolaan menevä vihreä johto puolan miinuspuolelta ja kytke se yleismittarin toiseen johtoon. Kytke yleismittarin toinen johto auton runkoon. Kytke yleismittari vastusmittaukselle. Virran ei tarvitse olla päällä autossa. Käännä moottoria esim. 21 mm hylsyllä laturin kiinnitysmutterista myötäpäivään niin kauan, että kone on 1. sylinterin YKK:ssa. (YKK-merkki on silloin ylhäällä moottorin lohkon sauman kohdalla). 1. sylinterin YKK tulee joka toisella moottorin kierroksella ja voit päätellä oikean kierroksen esim. virranjakajan kannen johtojen järjestyksestä ja jakajan roottorin asennosta. Käännä moottoria hieman takaisin päin ja sitten jälleen myötäpäivään niin, että hihnapyörällä oleva haluttua ennakkoarvoa osoittava merkki on sauman kohdalla. Nyt kone on siinä asennossa, jossa kipinän pitäisi tyhjäkäynnillä iskeä (kun kumpikaan ennakko ei aikaista sitä). Nyt löysää jakajan kiristysmutteria hieman ja käännä jakajaa hieman myötäpäivään, kunnes kärjet aukeavat ja yleismittari näyttää ääretöntä vastusta. Käännä hitaasti jakajaa vastapäivään, kunnes mittari osoittaa kärkien saaneen kontaktin (vastus menee pieneksi). Kiristä jakajan kauluksen mutteri. Voit tarkistaa asetuksen vielä kääntämällä konetta laturista hieman vastapäivään (vastuksen pitäisi olla lähellä 0:aa, kärjet kiinni) ja sitten myötäpäivään ja katsoen mittarista, että mikä kohta hihnapyörästä on lohkon sauman kohdalla, kun mittari siirtyy äärettömälle vastukselle (kärjet aukeavat). Jos asetus ei ole haluttu, toista säätö.

 

Stroboasetus:

-------------

Staattinen asetus asettaa ajoituksen sinne päin. Jakajassa voi olla klappia, jolloin asetus ei ole tarkka, kun kone sitten todella käy. Kytketään strobon tunnistin 1. sylinterin sytytysjohdon ympärille, pistetään kone käymään tyhjäkäyntiä ja ammutaan strobolla hihnapyörän yläosaan. Hihnapyörältä voidaan nähdä, mikä kohta siitä on yläreunassaan lohkon sauman kohdalla silloin, kun strobo välähtää. Jos haluttu kohta ei ole kohdilla, niin löysätään jakajan kaulusta ja käännetään varovasti jompaan kumpaan suuntaan. Jos merkki karkaa kauemmas, niin käännetään toiseen suuntaan. Haetaan kohta, jossa haluttu merkki on sauman kohdalla. Kiristetään jakaja ja tarkistetaan strobolla.

 

Minkälaisia ennakkoja käytetään?

 

Ennakon säätö riippuu koneessa olevasta jakajasta. Yhdistelmäjakajat, joihin menee yksi alipaineletku, säädetään asetukseen 7,5 astetta ennen YKK. Yhdistelmäjakajat, joihin menee 2 alipaineletkua (en ole tuollaista nähnyt kyllä vielä) asetetaan 5 astetta YKK:n _JÄLKEEN_. Pelkällä mekaanisella ennakolla varustetut jakajat voi säätää ensin vaikka tuohon 7,5 astetta staattisesti ja sitten säätö tehdään maksimiennakon mukaan. Kone käymään ja strobolla katsoen laitetaan kierrokset niin ylös, että ennakko ei enää kasva. Sitten käännetään jakaja siten, että ennakko tässä kohdassa on max 32 astetta EYKK.

 

-Miitri-