EVK

Ehkäpä jatkossakin kuittaan houreina ne jutut jos joku tulee väittämään mulla olevan väärän takaluukun. Onko muuten tuossa paavin nenä -luukussakaan varsinaisen luukun pellissä eroa tuohon kuusvitoseen? Montako erilaista luukkupeltiä on 60-luvulla ollut käytössä jos ei huomioida pelliin puhkottujen tuuletusaukkojen, kilpivalon tötsän tai lukon eroa?

Kävin vielä tsekkaamassa vertailuauton vuosimallin rekisteritunnuksen ja runkonumeron kautta. Runko on 115571... eli Thesambam mukaan auto on tammikuun 1965 tuotantoa. Omani on 11593... eli toukokuun 1965 tuotantoa. Toisaalta tällä ei nyt kauheasti ole väliä, kun pointti on että onko noissa kuvan kansissa oikeasti mitään muotoeroa niinkuin mulle väitettiin?

Auto on 65 kuten mainittu. Olkatapit löytyy ja runkonumero puhuu totta.

Tänään Itäharjun ajoissa eräs vanhempi herrasmies tuli kysymään multa mitä vuosimallia Kupla on. Sanoin että 1965, johon vastasi että olet vaihtanut takaluukun. Tähän vastasin että joo siellä on VW1300 -lätkä vaikka auto on 1200, mutta pelti lienee originaali, niin mies sanoi että ei kun pelti ei ole oikea vuosimalliin 1965. Hänellä on kuulemma joku kupla samalta aikakaudelta ollut, ja tunnistaa pellit muodosta ja kuusvitosessa pitäisi pellin alaosan muodon olla erilainen kuin mulla. Tapahtumassa oli myös toinen 1965 Kupla, jossa kuulemma oikeanmuotoinen konepelli. Muistelisin että joskus aiemminkin joku on tullut juttelemaan että takakansi on mulla erilainen kuin pitäisi. Pidin sitä silloin houreina, mutta nyt kun toistamiseen joku tuli asiasta juttelemaan ja vielä vanha kuplanomistaja, niin alkoi mietityttämään että voisiko olla että edellinen omistaja vaihtanut koko takakannen 1300 Kuplasta. Tähän asti olen ajatellut, että vain lätkä on tuunausmielessä vaihdettu. Sen verran taustaa, että auto ei ole ollut mikään kieropalkinto, vaan ollut melkein uudesta asti samalla naishenkilöllä, jonka sukulaiselta minä ostin auton keväällä 2003. Eli mikään osien tilkkutäkki ei ole kyseessä, vaan hyvinkin originaali Kupla, poislukien maalipinta, vauhtiraidat kylkien alaosassa ja se 1300 lätkä perässä. Kävin sitten kurkkaamassa varikkoalueella olevan toisen 1965 Kuplan, jossa pitäisi olla se oikea kansi, ja otin siitä kuvan. Kyseinen auto on museorekisteröity, joten pitäisi kai olla oikeat osat paikallaan, toki mikäänhän ei museokärryissäkään sitä oikeasti takaa. En vain löydä kuvan kansista mitään muotoeroa. Onko mua nyt trollattu, vai pitääkö lähteä optikolle? Minkäsvuotisia nuo kuvan konepellit muiden mielestä on?

En itsekään usko että jarrujen ilmauksen kuuluisi vaatia sylinterien irrottamista ja kääntämistä. Mutta olen todennut että se on duunina lopulta melko kevyt operaatio suhteessa siihen että etsii ja kokeilee kaikkea muuta ja mikään ei auta. Kääntämällä sylinterit vaakaan on mulla kuitenkin aina jarrut löytyneet heti, ja kun katsoo sitä ilmausreijän sijaintia sylinterissä, niin tämä on jopa loogista. Voisiko olla niin että markkinoilla on sellaisia paskoja tarvikesylinterejä, jotka ei ilmaudu kääntämättä, mutta suurin osa muunmerkkisistä ilmautuu normaaliin tapaan ok?

Joo, aikanaan ekaa kertaa tuon auton jarruja ilmatessa en saanut millään poljinta kovaksi. Tutkin sitten että mihin ilmaa voisi jäädä ja hoksasin noiden etusylinterien asennon ja sen että sinne meinaa väkisin jäädä ilmaa, kun ne reijät sylinterien seinämässä ei ole ylimmässä kohdassa, ja se ylin kohta elää sen mukaan missä kohtaa sylinteriä ylempi mäntä on. Tein tuon sylinterien kääntötempun ja heti alkoi toimia. Sen jälkeen aina ilmannut etujarrut tuolla metodilla, eikä ole ollut ongelmia.

Olen itse suosiolla ilmannut etusylinterit siten että rummut on irti, otan sylinterit irti kiinnityksistään, nippusiteet mäntien yli kiinni niin että eivät männät pääse ulos, käännän sylinterit vaakasuoraan niin että ilmausruuvit on ylöspäin, ja sitten varovaisesti polkimella ilmaus. Näin olen saanut helpoiten kaiken ilman pois sylintereistä, jotka asennettuina ovat pystysuorassa ja ilmausruuvin reikä sylinterissä ei ole silloin sylinterin ylimmässä kohdassa. En tiedä onko mulla siellä oikeanlaiset sylinterit, mutta näillä ollaan menty yli 10 vuotta.

Jaa sinne kuului tollanen päähän? Vähän ajatellukkin, että mahtaisko siellä tehtaalta joku öljyloukko olla ollukin. Kiitos vinkistä, pitää hankkia kumia.

Tänään mittariin kertynyt koneen kokoamisen jälkeen n. 930 km ja otin taas tulpat irti mitatakseni puristuspaineet, tällä kertaa lämpimänä. Tulos (suluissa edellisen kylmän mittauksen tulos 500 km aikaisemmin): 1: 6,8 bar (7,0) 2: 7,2 bar (8,1) 3: 7,2 bar (6,7) 4: 7,9 bar (8,3) Edelleen nelonen keulii muihin verrattuna, kakkonen sen sijaan tullut alas reilummin. Vieläkin ero sylinterien välissä ylittää tehtaan ohjearvon eli noin 1 baria. Mutta tämä nyt on tällaista mielenkiinnosta mittaamista, kone toimii hyvin eikä ole mitään syytä näistä luvuista huolestua. Tulpatkin näytti nyt hyvältä (vasemmalta lukien 4-3-1-2): Tosin oikeanpuoleiset tulpat vähän vasenta tummemmat ja niissä vähän öljyäkin. Bensapumpun bakeliitin juuresta vuotaa hieman öljyä. Ikävä paikka sinänsä että sen paikkaaminen on vaikeaa ilman että ottaa riskiä siitä että bakeliitti hajoaa ja siitä jää osa koneen sisään. Aikaisemmin kun auto valutti öljyä allensa sieltä sun täältä en ole rekisteröinyt tuleeko sitä myös huohotusputkesta. Siis siitä joka tulee koneen alle öljyntäyttökorkin juuresta alas päin lähtien. Nyt joka kerta ajelun jälkeen talliin ajaessa on hetken päästä tippa lattialla ja se tulee tuosta putkesta. Onko tää nyt normaalia terveelle kuplan koneelle? Mietin että siihen putken alapäähän voisi virittää jonkinnäköisen kupin joka kerää nuo öljypisarat, kun ei ole kivaa että juuri remontoitu kone jättää tilkan aina allensa. Tallin lattialla on nyt jo kiva rivi noita jälkiä kesän aikana tulleista tipoista. Mutta tosiaan muuta valitettavaa ei ole, ja öljytkin oli näin 500 km vaihdon jälkeen edelleen puhtaan läpikuultavat.

Mites kytkimen palautusjousi laatikon päässä? Jos se on poikki, niin osa palautusvoimasta katoaa, jäljelle jää vain asetelman antama palautusvoima. Itselläni oli kyseinen jousi poikki enkä ollut huomannut asiaa polkimen tuntumassa, saattaa olla että oli ollut poikki niin kauan kuin auto on mulla ollut. Se jousi on siis laatikon ulkopuolella käyttövivun juuressa, eli vasemmasta takapyöränkotelosta sen näkee.

Kai siellä on tuoreet bensat tankissa?

Mun tietojen mukaan vain ässissä oli tehtaalta 1600 cc kone, ässättömissä 1300 cc.

Öljyt vaihdettu, tulpat tarkistettu ja putsattu, venttiilivälykset tarkistettu ja säädetty. Katsoin välysten säädön jälkeen vielä puristuspaineet, jotka oli: 1: 7,0 bar 2: 8,1 bar 3: 6,7 bar 4. 8,3 bar Yllättävän isoa heittoa pyttyjen välissä. Erot menee kuitenkin ihan ok terveen koneen toleransseihin, mutta tuo kolmospytyn absoluuttinen lukema näyttää hieman alhaiselta. Toki näillä ajettu nyt vasta 400 km sisäänajoa, eli vielä voi paikat asettua. Tulpissa oli vaalea pinta, joten tulkitsin että kone käy hieman laihalla. Tätä tukee havainnot siitä että varsinkin kylmänä alavääntö on hieman ohutta, koneella on vaikeuksia pysyä tyhjäkäynnillä käynnissä noin 500-1000 m/1-3 min kylmäkäynnistyksen jälkeen ja kiihdyttäessä pienillä nopeuksilla kone saattaa sakata. Käänsin kaasarin seosruuvista nyt puoli kierrosta auki päin. En tiedä kyllä yhtään vaikuttaako se seokseen muualla kuin tyhjäkäynnillä vai millä kierros/kuormitusalueilla, mutta kokeillaan. En siis seokseen puuttumisen jälkeen ole vielä päässyt lähtemään kylmäkäynnistyksellä liikkeelle, mutta eilen ajellessa tuntui että ainakin lämpimänä koneen käytös parani tuolla säädöllä ja tyhjäkäynnin säätämisellä hieman alemmas. Öljypohjan kannesta löytyi tuollainen määrä purua: Valutusastian pohjalla myös pieni määrä öljyjen mukana tullutta tavaraa. En tiedä mikä on normaali määrä koneremontin jälkeen, mutta näillä nyt mennään. Toivottavasti suurin osa on nyt tullut pois. Ennen kasaamista kävin kuitenkin paineilmalla läpi kaikki öljykanavat ja putsasin muutenkin kolot ja kuopat kampikammiosta, mutta aina sinne jonnekin jotain jää. Kytkinkopan menninkäinen on muuten edellisen kirjoituksen jälkeen huomattavasti rauhoittunut, ehdin jo luulla että koko ulina loppui, mutta kyllä se sieltä vaimeampana pidemmän ajelun jälkeen eilen taas ilmestyi. En siis vielä ottanut konetta alas, vaan jään vielä seurailemaan tilannetta. Tässä loppukesälle vielä yhden talon maalaus, jätevesijärjestelmän asennus ja muutama muu pikkuhomma, niin pitää prioirisoida projekteja. Menninkäisen ehtii vapauttaa vaikka talviseisonnan aikanakin, kunhan ei sitä ennen kuole.

Minkä tehoinen puhallin sinne on tulossa? Helposti puhallin tarvitsee tehoa enemmän kuin puolalle tuleva johto ja/tai sulake kestää. Itse laittaisin puhaltimelle releen, vetäisin releelle oman syöttöjohdon akun plussasta, sinne akun päähän tietenkin sulake. Releelle herätejohto kojetaululta, jossa johto kytketty sellaiseen terminaaliin, jossa sähkö vain kun virrat on kytketty. Tässä herätejohdossa sitten se kytkin jolla voi puhaltimen sähkön katkaista halutessaan.

Kuukausi ja reilu 300 km sisäänajoa takana, huomenna vois siis vaihtaa öljyt ja tsekata venttiilivälykset. Unohdin kai koneen asennuksen yhteydessä tarkistaa, ettei kytkinkoppaan jää menninkäistä, ja menninkäinen sinne sitten jäi. Siellä se rohisee ja ulvoo aina välillä kytkintä painaessa. Sellainen alle 100 km ehdin ajaa kun menninkäinen alkoi satunnaisen vappupillin soittamisen kytkimen polkemisen tahtiin. Ei kai auta kuin ottaa kone alas ja päästää menninkäinen kiipelistä. Samalla vois ehkä vaihtaa sen uuden painelaakerin takaisin toimivaan 55-vuotiaaseen orggispainelaakeriin. Eli jupsulle kiitos aiemmasta vinkistä ja itselleni aplodit korville siitä etten toiminut vinkin mukaan.