SimpleMan

Oma ajatus on, ettei noista oikein järkevä ole kumpikaan... Pelkästään keinuilla saatava tehonlisäys on muutamien hevosvoimien luokkaa (max. 5?), joten maksaako vaivaa...

Kone auki, nokka vaihtoon, puristuksia ylös, niin alkaa tehoa tulla tuntuvasti lisää. 

Omaan makuun ei vakio akselit päätyklipseineen ja jousiprikkoineen jotenkin vaan sovi hyvin viritettyyn moottoriin... Ei sinänsä itsellä käytännön kokemusta, saattaahan ne siellä toimiakin. Itelle ei kuitenkaan shimmattavat pulttiakselit ole olleet kallis hankinta moottoria parantaessa. Monella muulla tosin on kattavampi kokemus aiheesta ☺️

Tuohon sopisi mielestäni hyvin alkuperäisetkin kannet portattuna. Ei ole kylläkään uudet, muttei kiinalaisetkaan... Venttiilijouset jäykemmiksi ja keinuvipuakselit vaihtoon... 

Oma 1776cc aika samanlaisilla osilla, mutta Autolinea Pro Street kansilla toimii hyvin myös, mutta alkuperäisistä kansista sais tehtyä helposti ihan yhtä hyvin virtaavat.

Ja jos kampiakseli on hitsatuilla vastapainoilla, niin en olisi huolissani kiinan paskaosista 😋 (ps. omassa moottorissa myös originaalista hitsattu aksila :)

Nyt kesällä ostettu sarja AA 94x82 tönärillä mitattuna:

Helma alapäästä 93,90

Helma ennen öljyrengasta 93,75 (kapenee tasaisesti koko matkalta)

Öljyrenkaan ja alemman puristerenkaan väli 93,50

Alemman ja ylemmän puristerenkaan väli 93,45

Männän laki 93,40

Istuuko puhallinkoppa kunnolla paikallaan, ettei kanita mihinkään?

Ilmanohjausläppien käyttötanko alas termostaatille voi myös vastustaa kopan istumista paikalleen...

Mahtaakohan pysyä samoissa arvoissa normaalillakin bensalla vai joutuuko uudelleen säätämään..?

Itsellä ei kokemusta, mutta kunhan heräsi ajatus.

Tietääkö joku/vieraileeko tällä sivustolla linkin kuplan rakentaja? 

Autossa ilmeisesti välitetty laatikko. Kiinnostaisi välitykset ja muut vaihteistoon tehdyt muutokset jos olisi vielä muistissa jossain ja jollain...

"Muutama vuosi sitten kirjoittelin myös tästä aiheesta, ainahan tuonkin voi lukea uudelleen.

http://www.volkkarip...kka-akseleista/"

Luin juttusi ja siinä kerrot nokkakulman tärkeydestä. Selatessa tuota Forssun taulukkoa taas voidaan todeta, että likimain kaikki vaparinokat ovat 108 asteen nokkakulmalla. Eli kauheasti ei valinnanvaraa vw moottoriin nokkakulmalla herkutteluun ole? Miksiköhän näin?

Juu näin ymmärsin myös mitä selailin amerikkalaisia palstoja.

Jollakin täällä varmasti kokemuksia, eli: Ovatko off set -tyyppiset imusarjat molemmat puolet samanlaisia? Eli ettei ole väliä kummalle puolen tulevat. Tarkennettuna kyseessä bug pack tuotteet.

Yksi suurimpia syitä pieneen tehoon on kuplan koneen matalat huipputehon kierrokset, jos ei ole kierroksia niin ei tule tehoakaan.

 

 

Syy mataliin huipputehon kierroksiin löytynee juuri kanavien kokonaispituudesta. Vertaa esim. ford ohc, kent, fiat twincam jne jne...

Kuplaan myytävät imusarjat on luokkaa 15cm (?), perus käärmeenpesän primäärit 85-95cm (?) ja kanavat kansissa luokkaa 80-90mm pituudeltaan.

Vääntömoottorin lukemia :)

Yksi perustavaa laatua oleva syy, miksi kuplan moottori on matalampi teholtaan viritettynäkin verraten moniin muihin, löytyy pitkistä imukanavista (kanava kannessa + imusarjan pituus) ja pitkistä pakokanavista (kanava kannessa + pakosarjan primääriputkien pituus). Tämän takia toisaaltaan taas kuplan moottorista on vaikea saada täysin alaväännötöntä ronskillakaan nokalla, ja muutenkin vääntöä löytyy yleensä alhaalta hyvin pienestäkin koneesta.

 

Mutta en tosiaan muista törmänneeni mitattuun dataan, tai simulaatioon tuosta asiasta että miksi just välillä 1,5 - 3mm on "huono dekkikorkeus". Sitä perustellaan aina nakutusherkkyydellä ja hyötysuhteella joka on periaatteessa maalaisjärjelläkin ajateltavissa. Lähtökohtaisesti halutaan mahdollisimman nopea palotapahtuma, ja tiukalla dekillä palotilan ulkopuolella ei käytännössä varmaan edes tapahdu merkittävää palamista vaan sieltä reunoilta pakkautuu seos keskellepäin puristustahdilla. Samalla se sitten pyörteilee ja tekee varmaan vaikka mitä taikatemppuja. Vastaavasti palorintaman eteneminen tapahtuu enemmän kohti mäntää eikä reunoillepäin.

 

Joskus tuli asiasta opiskeltua, jokusen hyvän amerikan artikkelinkin aiheesta löysin.

1,5-3mm dekki on huono, koska silloin paljealueeseen jää syttymiskelpoinen seos. Seos ei kuitenkaan pala normaalisti tulpasta alkavan palorintaman mukana, vaan koska paljealueessa paine kasvaa äkisti tulpan sytytettyä palotapahtuman. Paljealueen seos syttyy siis paineen+kuumuuden takia, kun nämä 2 palorintamaa (tulpasta lähtenyt ja paljealueesta lähtenyt) sitten kohtaa tapahtuu nakutus.

Alle n.1,5mm dekillä syttymiskelpoista seosta ei paljealueeseen jää, ja yli n.3mm dekillä paine ei kasva paljealueessa niin suureksi, että nakutusta tapahtuisi.

Tiukalla dekillä myös juuri tuo etu, että seos puristuu palotilaan saaden seoksen pyörteilemään. Pyörteily parantaa seoksen sekoittumista tasalaatuiseksi, ja myös jäähdyttää seosta.

bensapinta kaasarissa oikeen älyttömän alhaalla..?

Terppa

Onko yleisesti tapana full-flow -zydeemiä askarrellessa, että öljypumpulta lähtevä alkuperäinen öljykanava tulpataan pumpun lisäksi myös lohkon puolelta?

Netissä olen ollut näkevinäni tulpattavan molempia tai vain toista...

Kiitoksia taulukosta.

Tässä viaksi löytyi virranjakajan kiinnitysrauta joka ei ollut enää muodossaan ja esti jakajan pohjaan asti painumisen.

Tuo lohkon mukana tullut jakajan akseli 3mm shimmillä sekoitti hiukan :)

Laitoin lohkoon alunperin vasemman puoleisen aksilan, jossa 2x 0,6mm shimmit. Noilla kun pyörittää moottoria niin jakajan akseli joka kierroksella kuuluvasti "klopsahtaa" alas vasten prikkoja. Bensapumpun lävestä tarkkaillen akseli pääsee siis silmin nähtävästi reilusti nousemaan ylös josta sitten sopivan kohdan tullen jakajan ja akselin välinen jousi työntää akselin alas klopsahtaen (ääni kuuluu myös bensapumppu paikallaan). Tuli vasta sitten mieleeni että sain lohkon mukana akselin jossa oli paksu prikka, eli oikean puoleinen kuvassa...

Täytyy ottaa kyllä silmä käteen ja katsoa uudestaan.

Terve!

"uuden" lohkon mukana tuli kuvassa oikealla näkyvä jakajan akseli. Akselin mukana 3mm paksu shimmi. Kuuluuko tuon shimmin pariksi jokin toinen? Tavallisesti akselin alla lienee 2 ohutta shimmiä, kuten vasemman puoleisessa akselissa. Jakajakaivon syvyys on n.131,1mm, akselin pituus 85,3mm... 

Onko netin syövereissä näihin jossain jotain taulukkoa, itse en ihan heti löytänyt...?

Nyt polttaa saada kone nippuun, kohta päästään polkemaan ;)

En moottorin rakentamisesta juuri mitään tiedä, mutta omien kokemuksien perusteella unohtaisin yhden tuplakaasarin ja laittaisin pienet tuplat molempiin nurkkiin tai yks kurkkuiset nurkkiin. Säädettävyys katuajoon, toiminta ja moottoriteho paranee varmasti.

Itellä ollut 90,5/69 kombinaatio jossa 36 dellortot, C45 nokka, 40/35,5 vakio kansista tehdyt ja oli magee ajella. Keskikaasarilla 40DRLA ei ollut, toisaalta joku progressiivinen ruokkija olis voinut toimia paremmin.

Joskus aikanaan kun mulla vauhtis erkani kampurasta, niin oli hakkaantunut myös vauhtiksen puoleisen laakerin ohjaustapin kolot soikeiksi sekä laakerista että lohkosta. Kannattaa tarkistaa.

Tuosta lienee apua. Laakerivälysten hylkyrajat kauloissa 1&3= 0,18mm, kaula 2= 0,17mm ja kaula 4= 0,19mm. KK-laakerit 0,15mm.

Miten akseli on mitattu? Tuli vaan mieleen että jos esim. dekkikorkeuksia mitatessa tällainen tulee eteen niin heitto voi syntyä myös lohkosta tai sylinteriputkesta...

Kantsii veivata seokset ensin suht oikeaan suuntaan, ennenkuin alkaa lambdan kanssa hienosäätämään. Lambda voi joskus mennä "tukkoon" vääristä seoksista (hullun rikkaasta) ja lakkaa näyttämästä mitään. 

Juu ja 45 asteen kulmaan sylinteriin nähden pitäis hoonijälki saada.  

Tiivistepapereita arkkeina esim motonetista löytyy 0,25, 0,50, 0,80 ja millistä paperia. Niistä itse leikkaamalla tulee käypäset tiivisteet. Tossa täytyy kokoonpainuminen kiristettäessä ottaa huomioon. Mutta esim. 4,5mm prikka ja 0,50 paperista sille tiiviste kaveriksi niin päästään varmaan aika liki 4,8 milliä kiristettynä...