SimpleMan

Tere, bensapinta nyt tulis mieleen tarkistaa. En tosin tiedä mitä se tuolla kaasarilla tulis oleman... Ja mikä ettei sellanenkin että väsähtänyt kalvo bensapumpussa niin ei tuotto riitä.

Eli toisinsanoen.. jos laittaa ison pumpun ja paksut oljyt, on muutettava myos paineventtiilin jousen jaykkyytta jotta se toimisi oikein ja paastaisi oljyn jaahdyttimelle menevaan kanavaan kuumana..

Lainaan aihetta sen verran että ja kun omassa kuplassa on cb perf. maxi pump 3 (26mm), valvoline vr1 racing 20w-50 öljyt, suodatin lokarin sisällä ja vakio öljynjäähdytin niin minkäslainen sen paineventtiilin tulisi olla? Nyt paineventtiilit on originaalit...

Äskettäin ostin siviilimallin 38mm sarjan raakilta. Kollektori tosiaan reilun kokoinen mutta eipähän ainakaan ahdista :D Ihan hyvän oloinen sarja se on... Hinta/laatusuhde todella kohdallaan!

En jaksa kuitenkaan aikaani tuhlata teoreettiseen laskentaan tai pohdiskeluun, mulla on muuta puuhaa.

Mulla ei, koska seuraava kesä startataan suuren suurella dekillä :D Ameriikan pepet ainakin meinaa että joko riittävän pieni tai riittävän iso dekki, muuten nakuttaa. Millä mitoilla niin en sitten tiedä! Sen netistä imuroin että paljealueeseen jäävä seos ei syty lämpötilaeron vuoksi, nimittäin kaikki metallipinnat laskevat seoksen lämpötilaa ja niin pitääkin olla, koska muuten palotapahtuman aikana esim. alumiinikin palaisi. Eli palotilaa ympäröi viileämpi seos joka suojaa metallipintoja palorintamalta ja jää palotapahtumassa palamatta... Pienellä dekillä tuo viileä seos saadaan palotilaan poltettavaksi joka onkin hyvä juttu monelta kantilta...

edit. Ja nyt on tämäkin sitte varmistettu voorti miehiltä; Ralli kenteissä käytetään lankkukantta ja tasapäistä mäntää (mm.angliasta), puristussuhde joka yleensä 10,5-11 välissä jolloin dekkiä kevyet 8mm :D Ja näitähän kierrätetään tonne 7000-8000 välille. Eipä ota mäntä kanteen kiinni. Jollei jotain katkea.

Tässä asiassa päästäisiin hieman spekulaatiossa eteenpäin jos joku matemaattisesti lahjakas palstalainen laskisi paljonko mäntä on liikkunut alaspäin esim. 10 asteen kampiakselinkulmalla. .

 

Tuohon paljonko mäntä on liikkunut 10:ssä (ja vaikka 20) asteessa taitaa vaikuttaa kiertokangen pituuskin mutta jos jonkun likiarvon saisi.

En ole matemaattisesti lahjakas, mutta onneksi tietokoneet on keksitty hienoine ohjelmineen :) Vakio mittaisella kiertokangella;

4 astetta YKK:n jälkeen 0,1mm

8 astetta 0,42mm

12 astetta 0,94mm

16 astetta 1,66mm

20 astetta 2,58mm

Kun dekki on riittävän pieni, niin polttoaineseos puristuu pois sylinterin reunoilta eikä sinne jää mitään mistä aiheutuisi nakutusta.

Anteeksi, palaan aiheeseen :P Oon tutkinut asiaa melkosen paljon internaatin syövereistä ja iso dekki/sylinterin reunoille jäävä viileämpi palamaton seos ei suoranaisesti aiheuta nakutusta, mutta dekin pienentäminen on enemmänkin lääke/varotoimenpide nakutuksen estoon. Toki mahdollisimman pienellä dekillä saadaan tehokkaampi palotapahtuma kun kaikki seos puristuu palotilaan poltettavaksi sekä männän tullessa yläkuolokohtaan tapahtuva virtausaalto tasoittaa seosta ja viilentää mahdollisesti muutoin kuumaa pakoventtiiliä, tulppaa, mäntää tai mitä tahansa lämpöä helposti keräävää palotilassa ja näin estää nakutusta...

Mutta dekkiin jäävä polttoaineseos ei siis sinänsä aiheuta nakutusta.

Onko joku tutkinut paremmin?

Noita teho- ja vääntökäppyröitä saa halppisohjelmillakin pihalle, joten älä Lauri keskity niihin. Sen sijaan simulaatio itse palotapahtumasta ja sen aiheuttamista lämpökuormista eri osille (vaikkapa eri sytytysennakoilla ja seossuhteilla) olisi kiinnostavaa nähtävää...

Jep, mutta jos mallinnus niin pitkälle viedään että tollasiakin pääsee näkemään niin eiköhän tehokäppyrät tule aikalailla kylkiäisinä :)

Eli ne tiedot unohtui listasta :P Joo ihan mielenkiintoiselta ohjelmalta vaikuttaa ja ilmeisesti melko iso töinen mallinnuksen suhteen? Aika yksityiskohtaisesti näyttäs dataa moottorista antavan. Onko antaa mallia jostain jo mallinnetusta moottorista, että miten kohdilleen on esim. teho -ja vääntökäyrät napsahtaneet? Kirjoittelehan ihmeessä sitä "esittelydataa" tänne, varmasti jotakuta kiinnostaa!

vakio 1600 isompi imusarjan halkaisija ja 34mm kaasari

Totta, imusarjan mittasin joskus ja olikin 1300:sta. Eli pässinsarvien halkaisija tota luokkaa ja kaasari tais olla samasta koneesta.

Tuommonen löyty:

VW Beetle Compression Ratios

1954 to 1960 6.0:1

1961 to 1965 7.0:1

1966 7.3:1

1967 to 1970 7.5:1

1971 to 1972 7.5:1 / 7.3:1

1973 7.5:1

1974 7.3:1

1975 to 1977 7.3:1

Onhan näitä muitakin ohjelmia... Engine Analyzer Pro lienee parhaimmista jota monet kiihdytystiimitkin käyttävät aina Pro Stockeihin asti ja kylkeen vielä Drag Racing Analyzer varttimailiajoa varten. On siis yllättävänkin tarkat ohjelmat. Mutta asiaan, tee nyt vaikka vakio 1600 moottori alkuunsa :D Tossa nyt jotain arvoja sinne päin ainakin:

Sylinteri: poraus 85.5mm, isku 69mm, männän laen muoto tasainen

Alakerta: kiertokangen pituus 137mm, kampisuhde 1.986

Kansi: venttiilien halkaisija imu 35.5mm, pako 32mm, nokkaprofiili jaa-a mut eiks se 214 astetta 0,05" nostolla ja 8,5mm kokonaisnosto, kanavan pituus imu n.80mm ja pako n.90mm, polttoaineen suihkutustapa kaasutin, palotilan muoto amme, jäähdytys ilma/öljy.

Imusarja / Pakosarja: putkiston rakenne (putkien halkaisija imu jotain 29mm, pituus joku 450mm, kaasuläppä (halkaisija eiks ne 31mm ole ja paikka keskellä moottoria), suuttimen (-ien) paikka kaasarissa :D

Sytytys: kierrosluku / ennakko ?, sytytysjärjestys 1-4-3-2

Huomattava asia joka moottorin tehoon vaikuttaa on sylinterikannen virtausarvot eri venttiilinnousuilla joita et kuitenkaan ilmeisesti tarvi tähän ohjelmaan vai unohtuiko listasta? Entä puristus-suhde, kaasuttimen virtaus, nokan ajoitukset?

Tää menee hiukan ohi aiheen, mutta tossa kattelin että Red Baron- turbo kupla kylläkin vetelee 5,3mm dekillä :D Samassa keskustelussa sanottiin että 1,5mm dekin jälkeen ei muka olisi vaikutusta palotapahtumaan :/ Ehkä turbo vehkeissä niin...

Entä esim. Fordin kent-moottorit joissa rallikäytössäkin käytetään ns. lankkukantta. Eli kannessa ei ole minkäänlaista palotilaa, vaan se on juuri sylinterissä ja männässä :D Eikä 11:1 puristukset tuota ongelmia nakutuksen suhteen niissä...

Ja puristuksista vielä että vaikka dynaamiset puristukset saakin laskennallisesti turvallisiksi niin voi moottori olla siitä huolimatta halukas nakuttamaan sillä kierrosalueella kun nokka toimii parhaiten...

Tää aihe minuakin kiinnostaa. Miksi iso dekki pahentaisi nakutustaipumusta? Luulisi yhtäkkiä ainakin teoriassa että iso dekki=huonompi palotilan muoto=hitaampi palamistapahtuma... Miksi se seos ison dekin takia villiintyisi palamaan hallitsemattomasti? Dekkiin jäävä seos ei varmasti pala sylinterin reunoilta mihinkään ja pienentää sen vuoksi tehoa, mutta ei nakuttamaan laita... Mitä mieltä muut? Kokemuksia käytännössä?

Muuten aiheeseen niin muistaakseni W120 ajoitukset oli sellaiset että venttiilien overlap (eli aika jolloin venttiilit ovat samaan aikaan auki) jää suht pieneksi jonka vuoksi ei tuon nokan kanssa kannata kovin suuria puristuksia käyttää...

Ite sain lievää väkivaltaa käyttäen vaihdetuks kun irrotin takakumit ahdistamasta ja sit vaan ronskisti ja rohkeasti vääntää koko pakettia taakse. Vähän jotain tunkkia moottorin alle helpottamaan. Vaihdetanko täytyy ihan ensin irrottaa ja kaasuvaijeri, ei kait muuta en muista. Ehkä sorsilta ne vaijerit irti en tiijä omassa paiseessa kun ei niitä ole...

Heps. ainiin omasa oli myös moottori irti ku sain ne takakannattimet auki :D Eli tästä ei liene apua, anteeks....

Pyörijä ei vaikuta ennakoihin millään tavalla, joten turhaa alkaa säätelemään. Jos se uusi pyörijä paikalleen sopii ja moottori hörnähtää tulille, niin eiköhän se ole vallan hyvä :)

En osaa sitten työn laadusta sanoa, mutta kyllähän sitä ihan mielellään porista päin ajelee ton 30 kilsaa lisää kun ton verran on hintaeroa :D

Tänään soiteltu hintoja lohkon avartamiseen isommille putkille:

Koivukari, Rauma 25€/reikä

L-S Veivi OY, Laitila 40€/lohko

Ei ne imuäänet nurkkakaasareista johdu, vaan ilmanpuhdistimista. Laita jotku "ei niin vapaasti virtaavat" putsarit niin imuäänet rauhoittuu kummasti.

Varmasti toi vakio nokka on alhaalta vääntävin, mutta rajoittaa keskikierroksilta ylöspäin tehoa huomattavasti... Mutta jos vääntö kone niin vakio nokkakin kai ok. Mutta toi kaasari on 2 litraiseen joka kantilta väärä. Voihan sitä kokeilla hullun isoilla suuttimilla jolloin bensaa menee ja nilkka suorana saa painaa kun ei vehje kulje eikä kierrä :P Ehdottomasti järkevämpi olisi vaikka lainata vaihetoiminen 32/36 DGV kaasari jostain vanhasta 2-litrasesta voortista. Suuttimet valmiina sinnepäin, menee tarvittaessa pienellä bensalla, tarvittaessa tehoa ja vääntöä enempi alhaalta asti kun polkasee tuon 36-kurkunkin mukaan, imusarjojakin saa valmiina suoraan pässinsärviin sopivia :)

Nää nyt riippuu toooosi paljon kannen virtausarvoista, joten kovin tarkkaa arviota ei kait kukaan voi heittää... Kumikamelille 65-80 ja Masalle 90-130 (jos kannet kilpa-auton luokkaa :)

Ootko varma että venttiilit ottaa mäntiin kiinni? Ite laitoin joskus tyhmyyksissäni nivelöidyt venttiilinsäätöruuvit ja yksinkertaiset HD-venttiilinjouset jonka seurauksena venttiilinjousi meni niin kasaan ettei venttiili päässyt aukeamaan täysin ja nokka tietysti ei suostunut pyörimään kuin jokusen kymmenen astetta... Ratkaisuna luonnollisesti keinuvivustopukin nostaminen ylemmäs.

Ite laittasin tollaset http://www.aircooled.fi/shop/index.php?productID=193 vakiokeinuille ja tosiaan suorilla säätölevyillä shimmaten. Säätölevyjä tulee mukanakin tossa sarjassa, ikävä vaan että ovat kaikki saman paksuisia :/ Joten shimmejä joutuu jostain hakemaan, sisäreikä niissä muistaakseni 18mm eikä sovi olla kauhean korkeita tai voi ottaa venttiililautaseen kiinni... Ei pahan kallis sarja ainakin ite olin tyytyväinen.

Päittäisvälys 0,15 http://www.aircooled.net/gnrlsite/resource/articles/t1hpeng.htm

Ja sieltä lopusta otsikon "Rocker Arms" alta.

Ohops... Jos tietoa enää tarvitaankaan :D

Kokemuksen syvällä rintaäänellä auki kannattaa ottaa... Sillä itteltä tupsahti tuo vauhtipyörän pultti kans löystymään ja oli sen vauhtipyörän puoleisen laakerin tapin reijän hakannut myös soikeaksi lohkosta ja laakerista. Itse asiassa tulinkin justiinsa tallista sitä lohkoa korjaamasta. Porasin 7mm terällä lohkoon ja varovasti laakeriin isommat pyöreät reijät, hioin pinnat tasaseksi tietysti ja teurastin samaisen poranterän siihen tapiksi. Ainakin tuntui toimivalta ratkaisulta, aika näyttää :)

Niin ja se kampiakseli ja vauhtipyörä lensi korpeen... Jokkismiehet löytää sen sieltä kyllä, tekee toiset reijät soikeiden viereen ja antaa palaa, ite ostin kampuran ja vauhtiksen 8-tapituksella.

Heh, mulla on yhdessä 1,7 koneessa 40 drla:t 36 sisäkurkuilla. :-)

Ei voi kyllä tässä kehua paljonko irtosi dynossa. :-D

Ei luulisi ainakaan huipputehoa rajoittavan? Vai taasko olen väärässä? :D