Radiokikkailuja käyttikseen

[Guest Mika Raussi]

Ei oo lainkaan volkkareihin liittyvää juttua, mut täällä tais olla parikin henkilöitymää, jotka tajuaa sähköstä jotain.

 

Nimittäin käyttis sammuttaa mankasta virrat kun kääntää virtalukkoa acc-asennosta on-asentoon ja tietty pimenee mankka startinkin ajaksi. Ois kiva jos se pysyis noi hetketkin päälle eikä pätkis, milläs tommosen sit voi toteuttaa kun ei tuu kun jatkuvaa tai pätkivää virtaa. Konkkako? Rele ja sen ohjaukseen konkka? Mitä?

[Marko]

Helpointa on vetää mankalle piuha suoraan akusta, haittapuolena se että se pitää muistaa sammuttaa. Konkalla myös onnistuu kunhan mitoittaa sen oikein.

[Guest Mika Raussi]

Sehän se just on, etten mie haluis siihen jatkuvasti virtaa, vaan virtalukon kautta. Tuleehan liittimeenkin tietty myös jatkuva. Ei tarviis edes vetää akulta.

 

Mie vähän järkeilin, että jos laittaa releen, niin ei tarvii olla niin iso konkka, koska rele vie varmasti vähemmin virtaa kun soitin. Tai voihan soittimessakin tietty olla sisällä rele, mut siitä ei voi olla varma.

[Guest Mika Raussi]

Ainiin piru! Senhän takia se ei toimikaan kun on vettä koneessa. Pitääkö lohkolämppäri sammuttaa ennenkun laskee vedet pois? :p

 

Löysinkin bebekiltä rakennussarjan tarkkuusajastimesta. Tollahan kytkis jatkuvan virran virtalukkovirran tilalle väliaikasesti startin ajaksi. Ja sit kun käy ratioputiikista hakemassa din-liittimet, niin ei tarvii edes muuttaa mitään kun laittaa vaan liittimen väliin.

 

Pitää vaan kattella jos löytys wellemanilta vastaava, niin sais ihan paikallisesta putiikista ilman postikuluja.

[Marko]

Päästöhidastetulla releellä helpoin toteuttaa. Eli kun kelalta hävii sähkö voit säätää kuinka pitkä aika kuluu kun kärki päästää. Noita on olemassa erilaisilla säädöillä sekunneista tunteihin ja löytyy eri jännitteille sopivia sekä tasa että vaihtosähkölle.

 

Löytyy hyvin varustetuista sähköliikkeistä hyllystä tai tilaamalla.

[Guest Mika Raussi]

Tommosta pitää sit vissiin ettiä. Jos maanantaina kävis kyselemässä tuolta paikallisesta putiikista.

[metake]

Onkos toi sun käyttis bensakoneella? Jos on niin, mittaappas pysyykö sytytysvirta kytkettynä koko tuon ajan. Jos pysyy, niin sitten sulakerasialta etsit paikan mistä löytyy sytytysvirtaa ja laitat sen ohjaamaan relettä, jonka sähköt vedät suoraan akulta, tai siitä mankan jatkuvan sähkön piuhalta.

[Guest]

Niin mullekki tulee ekana päähän et sulakerasialta löytyy ihan varmasti joku paikka minne sähköä tulee silloin kun starttaa ja normiasennossa muttei kun avain poissa. kojelaudan valot vois olla yks tms miten ne tossa sun mobiilissa onki sit kytketty. Sieltä vaa sit sulakkeen takaa ohjausvirtaa releelle.

 

Kandee kuitenkin nykyautoissa huomioida kun paikat pullollaan herkempiäki sähkölaitteita, et sulakerasiasta ku ettii jännitteitä niin joka paikkaa ei välttämättä olla suojattu niin, että sun jälkiasentamasta releestä tuleva induktiivinen takaisinkytkentä ei sekottais muita laitteita. Rele voi tehdä mojovan piikin ko piuhaan joten suojadiodin lisääminen releen ohjausvirtaan vois olla ihan ok varotoimi.

[Marko]

Onkos toi sun käyttis bensakoneella? Jos on niin, mittaappas pysyykö sytytysvirta kytkettynä koko tuon ajan. Jos pysyy, niin sitten sulakerasialta etsit paikan mistä löytyy sytytysvirtaa ja laitat sen ohjaamaan relettä, jonka sähköt vedät suoraan akulta, tai siitä mankan jatkuvan sähkön piuhalta.

 

Näin tehden ei parkissa kannata poppia kuunnella virta päällä kovin pitkään, käy puolan päälle.

 

Nää ongelmat johtuu siiitä että käynnistyksessä kaikki virta pakotetaan kulkemaan sytytyksen ja käynnistymisen avuksi ja sitten kun auto käy niin virtaa tulee muuallekin.

[Guest]

Näin tehden ei parkissa kannata poppia kuunnella virta päällä kovin pitkään, käy puolan päälle.

 

Nää ongelmat johtuu siiitä että käynnistyksessä kaikki virta pakotetaan kulkemaan sytytyksen ja käynnistymisen avuksi ja sitten kun auto käy niin virtaa tulee muuallekin.

Mikallahan jo nyt tulee sähköt radiolle virrat päällä-asennossa joten ei toi vaikuta mihinkään muuhun ku et startatessaki on radiossa virrat. Jos akku on niin tyhjä et ei käynnisty enää radion päällä ollessa niin siinähän sen radion voi manuaalisesti sammuttaa. Tosin ei se niin isoa kuormaa ota kuitenkaan. Ja Mikaa vaan kismitti ku startatessa läks sähköt joten se pari sekkaa ei kauaa kuormita perusmankalla. Eri asia sit jos on vahvistimia kontti täys.

 

Tolla puola jutulla varmaan tarkotit et jos virrat päällä kuuntelee ni puola tykkää kyttyrää? Tää pätee yleensä vaan kärjellisen sytkän omaaviin autoihin. Siis jos kärjet sattuu jäämään kiinni-asentoon ja antaa puolalle virran niin sittenhän se lataa koko ajan puolaa. Kärjettömissä vehkeissä lataus hoidetaan elektronisesti joten samaa ongelmaa ei enää nykyautoissa ole.

[Marko]

Mikallahan jo nyt tulee sähköt radiolle virrat päällä-asennossa

 

Niin tulee mutta kun siinä virta lukossa on se ensimmäinen asento missä ei oo sytytysvirta päällä mutta radio toimii ja jos sytytys virrasta otetaan radiolle ei se enää toimikkaan niinkuin on tarkoitettu. Puolan esivastus käytännössä hoitaa sen että käynnistyksessä kaikki virrat menee siihen käynnistymiseen näin oli ainakin vanhemmissa, uudemmista en oo varma miten toteutettu.

 

Ei se kärkien puuttuminen tuohon vaikuta, muuten kuin että liikkuvat osat puuttuvat. Kärjettömässä on aivan sama periaate kuin kärjellisessä pulssi vaan tulee eri tavalla, ja jos jakaja on sopivassa asennossa niin kyllä siellä samalailla pitäs puola olla latautuneena muutoinhan se auto ei käynnisty. Ei se puola tiedä ruokkiiko sitä kärjet vai kärjetön.

 

Voin olla väärässäkin mutta kuulisin mieluusti tekniset perusteet asialle.

[Guest]

Siis kärjellisissä vehkeissä sen etuvastuksen tarkoitus on rajoittaa virtaa puolalle, ei ohjata sitä kulkemaan enemmän puolan suuntaan. Sitä virtaa vaan ei mene minnekään muualle jos se on virtalukosta estetty startatessa. Releen ohjausvirta on muistaakseni jotain 0,1A luokkaa +- 50mA, eli ei se paljoo heilauta tossa, tosin kannattaa ottaa tollasessaki tapauksessa johto ennen sitä vastusta eikä vastuksen ja puolan välistä jos sellaset on. Mut muistelisin et Mikan biili ois ollu sen verran uutta vuosikertaa ettei tollaisia ongelmia sillä.

 

Ja kärjet vs kärjetön. Kärjet voi jäädä päälle jolloin ne lataa sitä puolaa. Kärjetön käytännössä ei jää ellei siinä jotain vikaa tai joku omituinen toimintaperiaate. Kun puolalle tulee ensiöpuolelle kaks johtoa, toinen se posiitivinen ja toinen jonka kautta maatetaan jolloin puola alkaa latautumaan. Kärjellisissä kärjet kytkee maihin eli jos kärjet auki, mitään virtaa ei pääse kulkemaan. Kärjettömissä elektroniikka hoitaa ton niin että kytketään transistorilla maata vasten vasta kun tarvitaan.

[Marko]

Kärjettömissä elektroniikka hoitaa ton niin että kytketään transistorilla maata vasten vasta kun tarvitaan.

 

????

 

Eli puolalla on kokoajan maa ja transistori pätkii maata silloin kun tarvitaan kipinää. Puolahan antaa kipinän silloin kun siltä maa katkeaa, muuna aikana sitä täytyy varata eli käytännössä silloin kun sytytysvirta on päällä eikö totta.

[Guest]

Siis.. tota.. eli puolalla on kokoajan positiivinen jännite, 12v tms ja sitä maata pätkitään ohjauselektroniikalla tai kärjillä. Tarkotin vaan maan kytkemisellä että se on maa jonka avulla noita ohjataan. Kipinä lähtee kun maa päästetään irti. Nykyvehkeissä puolaa ei varata koko ajan vaan just sen verran ennen että puola ehtii kokonaan latautua. Ei siis tarvetta etuvastuksille rajoittamaan virtaa kun kaikki hoituu optimaalisessa ajassa.

 

En tiedä noista aftermarket-osista mutta tehdaskamoissa moduuleille annetaan pulssi/signaali jonka kohdalla annetaan kipinä. Eli päästetään maa irti. Ns dwell eli puolan latausaika lasketaan sitten puolan ohjausmoduulissa joka ennakoi ja alkaa lataamaan puolaa (maattamalla) jo ennen tätä signaalia.

 

Otetaan esimerkiksi vaikkapa kaikki VR-pohjaiset jakajat. Sieltä ei tule muuta kuin pulsseja jolloin puolan lataamisesta täytyy huolehtia jonkun muun kuin varsinaisen anturisignaalin. Muutoinhan puola ei ehtisi lainkaan latautua.

 

Uudemmissa missä ohjataan suoraan boksista noita niin jotkut boksit hoitaa itse ton dwellin laskemisen.

[Marko]

Eli myös kärjettömässä puola kärähtää jos pidetään sytytysvirtaa päällä ilman että auto käy.

[Guest]

Ei kärähdä just ton latausajan takia. Jos aftermarket osa ei osaa sitä niin sit ehkä. Silloin on kyl se aftermarket osaki vaarassa kärventyä.

[Marko]

Ei kärähdä ton just ton latausajan takia. Jos aftermarket osa ei osaa sitä niin sit ehkä. Silloin on kyl se aftermarket osaki vaarassa kärventyä.

 

Tätä jus tarkoitin, tuskin noissa monessakaan siviilipirssissä on MSD:tä, Cranea tai muuta yhtä kehittynyttä sytytys elektroniikkaa joissa tuo menee juuri niinkuin kirjoitit.

[Guest]

edit->olkoon.. kyllä ne autotehtailla on jo dwellistä kuullu ku niiden inssinöörit sen on suunnitellu jo ennen MSD:eitä ynnä muita.

[Marko]

edit->olkoon.. kyllä ne autotehtailla on jo dwellistä kuullu ku niiden inssinöörit sen on suunnitellu jo ennen MSD:eitä ynnä muita.

 

Aivan, mutta kustannustehokkuus sanelee sen ettei niitä juuri "tusina" malleissa käytetä.

[Guest]

Mut tohon alkuperäseen viestiin, ni joko se viiverele tai sit voi kans pistää jostain releellä ohjaussignaalin jossa virta aina päällä. Ja jos ei löydy sellasta missä on siinä virtalukon ekassa kohassa virtaa (ei ees puhaltimelta?) niin pistää siitä mankan nykyohjauspiuhasta releelle ohjausjohdon ja samalle releelle ohjausjohdon myös diodin kautta (diodi estämään virtaa kulkemaan vääriin paikkoihin silloin kun avain ekassa asennolla) jostain minne tulee startatessa kans virtaa.

[Guest Mika Raussi]

Joo. Tyypit pikkasen sit harhautu :D Ei oo virranjakajaa ja puolia on neljä. Eli jokaisen tulpan päälle on ruuvattu omansa.

 

Startatessa katkee sähköt ihan kaikelta mullta kun tietty moottorin ohjaukselta. Sinne ei viittis hirveesti edes mennä sorkkimaan, eikä ehkä mahottomasti edes muualtakaan.

 

Ongelmahan ei siis ole kovin iso. Eikä se oo se, että startissa häviää virrat. Enemminkin se on se, että sammuttaessa kun kääntää virtalukkoa pykälän taakke, häviää välissä virrat. Eli kun saavut kotipihaan, mutta on hyvä biisi kesken tai radiosta tulee kiinnostavaa juttua, ei viitti sammuttaa autoa kun radio pätkäsee ilkeesti. Eli hyvä ratkasu tässä on just tommonen päästöhidastettu rele tai sitten konkka ja rele, joka on ilmeisesti melko vaikee mitottaa tai sitten hommaan tämmösen ja laitan napin virkaa toimittamaan releen.

 

Pitää silti maanantaina käydä kyselemässä tuolta paikallisesta putiikista, että onko niillä mitään.

 

Samassa piirissä radion kanssa on kello ja lämpömittari.

[Marko]

Tuohan on just sellainen rele. Eli akulta kärkien kautta virta radiolle ja ohjaus tolle releelle siltä piuhalta joka nyt syöttää radiota. Kun sammutat auton releen kärki katkaisee sähköt radiolta säädetyn ajan kuluttua. Tuo on varmuudella halvempi kun mitä sähköliikkeet tarjoaa.

 

Ei me mitään harhauduttu välissä tuli tieto paketti auton erilaisista sytytysjärjestelmistä ja niiden toiminnasta :-)

 

EDIT: Vai onko tuossa kaksi eri piiriä päälle ja pois? Kytkennät näkyy kuvasta huonosti.

[Guest Mika Raussi]

Niin mutta eihän tohon voi ohjaukseen syöttää 12 volttia, vaan pitää olla rele vielä tota ohjaustakin kytkemässä?

 

Pitää kysellä paikallisesta sähköputiikista tommosta. Ärsyttävää kun postikuluista tuli melkein yhtä paljon kun on tuotteen hinta.

[Marko]

Sähköpuolen releet ainakin on sellaisia mihin voi syöttää pulssin tai jatkuvaa ja kun sähkö häviää alkaa aika kulumaan voisi olettaa että tuossa on samoin ja jos haluat sammuttaa aiemmin niin siihen tarvit tuon toisen piirin ja siihen napin jos kuvasta oikein sain selvää.

[Guest Mika Raussi]

Jepu! Löysin paikallisesta putiikista wellemanin rakennussarjan vastaavasta laitteesta. Muuten ihan hyvä, mutta aika lähtee juokseman jo siinä vaiheessa kun napin painaa pohjaan, eikä vasta kun sen laskee. Napin virkaa tietty on toimittamassa rele.

 

Pitää vissiin koittaa tota bebekin myymää laitetta jos tosta nyt ei saa räpellettyä mitään.

 

Eiku perkele. Kytken tietty ohjaavan releen toisin, eli nc puolelle kiinni. Sittenhän se antaa laitteelle käskyn vasta kun mankan virta katkeaa.

[Guest Mika Raussi]

Hullun tuuria vai mitä?

 

Ei se tolleenpäin tietenkkän toiminu niin lainkaan, mutta kun laitoin sekä käynnistys, että seisautusnapit samalle releelle, niin rupes toimimaan toivotulla tavalla. Aikaa oli vaan vähän hankalampi saada säädettyä sopivaks, kun potikka on mitotettu 0-15min ajalle. Tinailin sitten epämääräsistä romuista siihen pienemmän potikan, joka taas oli liian pien mutta saatiin sopivaksi lisäämällä pöydällä lojunut resistori.

 

Sit seuraavaks kokeillaan tuuria autossa. Toimii se 12V jännittellä, mutta miten sit 14.5V.

 

Edit: Ei riittäny tuuri. Heti kun laitto auton käyntiin ja jännite nous, räjähti IC-piiri.

[Guest Mika Raussi]

Tää onkin ollu varsin hauskaa puuhaa kun on kikkaillu taas näitten kanssa. Tilasin bebekiltä nyt ton aikareleen ja sen pitäs kestää jopa 15V jännite, eli eiköhän toi oo hyvä. Samalla tilasin uuden IC-piirin tohon minkä poksautin. Josko sitä joskus jossain muualla sit tarvii.

 

Piti tänään kuitenkin käydä kikkailemaan taas noitten romujen kanssa ja löysinkin yhestä piiristä vähän isompia konkkia. Pikkunen rele pysy vetäneenä kun siihen oli kaks konkkaa kytketty, joiden yhteis arvo oli 6600uF. Eli jos tahtois jonkun vähän isomman releen pitävän vaikka kolme sekkaa, pitäs olla isoja konkkia ja iso nippu.

 

Eli ihan oikein. Halba aikarele on monin verroin parempi kun käydä kikkailemaan releen ja kondensaattorien kanssa. Diodikin siihen pitäs tommosessa paikassa laittaa, ettei virrat karkaa muille laitteille, jotka samassa piirissä on.

 

Onpahan sitä taas ihminen oppinu kaikenlaista uutta.

[Guest]

Eiku perkele. Kytken tietty ohjaavan releen toisin, eli nc puolelle kiinni. Sittenhän se antaa laitteelle käskyn vasta kun mankan virta katkeaa.

nc = no connect sähköhommissa

 

Ei riittäny tuuri. Heti kun laitto auton käyntiin ja jännite nous, räjähti IC-piiri.

IC oli 555? Yleensä noi o speksattu johonki 16v asti.

 

Pikkunen rele pysy vetäneenä kun siihen oli kaks konkkaa kytketty, joiden yhteis arvo oli 6600uF. Eli jos tahtois jonkun vähän isomman releen pitävän vaikka kolme sekkaa, pitäs olla isoja konkkia ja iso nippu.

Melekonen konkkapaketti tossa jo jos noi arvot pitää kutinsa. Meni vähän ohi meinasitko tolla et ajais relettä suoraan konkan viivästämällä jännitteellä vai toho vellemanin kytkentään liitettynä? Kyl se jonku trankun + vastuskonkka-kytkennän tai jonku piirin tarvii vähintään väliin et toimii sillee ku halutaan.

[Guest Mika Raussi]

Pikkunen rele pysy vetäneenä kun siihen oli kaks konkkaa kytketty, joiden yhteis arvo oli 6600uF. Eli jos tahtois jonkun vähän isomman releen pitävän vaikka kolme sekkaa, pitäs olla isoja konkkia ja iso nippu.

Melekonen konkkapaketti tossa jo jos noi arvot pitää kutinsa. Meni vähän ohi meinasitko tolla et ajais relettä suoraan konkan viivästämällä jännitteellä vai toho vellemanin kytkentään liitettynä? Kyl se jonku trankun + vastuskonkka-kytkennän tai jonku piirin tarvii vähintään väliin et toimii sillee ku halutaan.

Eikun toi ois suoraan. Kunhan kikkailin romujen kanssa. En mie tommosta rupee oikeesti tekemään.

 

Ja IC oli tosiaan 555. Mikähän fiddu sen sit poksautti? Se nimittäin levis heti kun pani auton käyntiin. Lens pala ja vei yhen pinnin jopa mennessään.

 

Täs wellemanin vehkeen ohjeessa kuitenkin sanottiin, että pitäs olla reguloitu 12V virtalähde. No ei niin väliä kun on tulossa siistimpi paketti.

[metake]

nc = no connect sähköhommissa

 

öö, sähköhommista en tiedä, mutta elektroniikan puolella esim. antureissa toi menee just päin vastoin. N.C. = normally close, N.O. = normally open

[Guest]

Releissä voiki muuten olla noin, en ajatellu loppuun asti, kytkimissä varmaan myös. Elektroonikasta itsekin puhun, piireissä ja antureissa usein on datalehdissä ilmoitettu nc mikä meinaa ettei kytketä.

[Guest Mika Raussi]

Nimenomaan näin. Ja COMista en tiiä mistä se on lyhenne, mut kyl mie tiiän mitä siihen tunkea.

 

Pneumatiikassa käyttäävät muuten osittain samoja lyhenteitä. Siis NO ja NC. Liittimiä sillä ei merkata, mutta se voi esiintyä venttiilin tyyppimerkinnässä.

[metake]

Releissä voiki muuten olla noin, en ajatellu loppuun asti, kytkimissä varmaan myös. Elektroonikasta itsekin puhun, piireissä ja antureissa usein on datalehdissä ilmoitettu nc mikä meinaa ettei kytketä.

 

Menee vähän offtopic, mutta ei haittaa. Toi mun esimerkki oli valokenno antureista, niissä tuo tarkoittaa sitä, että NC = lähtö on kiinni (kytketty) kun valokenno ei näe sädettä ja NO = auki kun kenno ei näe sädettä.

[Guest]

Joo ei näytä haittaavan. Ylipäänsä keskusteluista puolet otsikon vierestä, eiku.. varmaa oikeesti valtaosa :o)

[Guest Mika Raussi]

Kukas tietää nestekidenäytöistä mitään? Onko niissä mahdollisesti maajohtoa tai vastaavaa yhtä piuhaa, jonka katkasemalla sais koko homman pimeeks?

[Guest]

Meinaat ettei yks viritys riitä polttamaan autoa? :D

 

Sähköt kokonaa toimilaitteelta vekka ni tuskin hajoo mitään. Teoriassa pelkältä näytöltä voi ottaa taustavalon piuhan veke jos vaan tietää mikä se on. Varmaan on yks piuha nauhakaapelista jos sellane menee näytölle.

[Guest Mika Raussi]

Nauhakaapeli joo menee. Tässä on nyt vaan semmonen ongelma, että pitäs saada pidettyä virrat laitteella, mutta näyttö pitäs saada pimeeks.

 

Tää alkaa tää kaukosäädinasian kanssa kikkailu saada melko kummallisia piirteitä. Toimii nimittäin satunnaisesti, eikä koskaan sillon kun on auto käynnissä. Paitti sillon kun vedin jatkuvan virran herätteeseen. Se vaan aiheuttaa sen, että kojelaudan näyttö on päällä.

Ajatus on virittää suorat virrat rattikaken elektroniikalle, jotta se pysyy toiminnassa kun sen kerran on saanu räplättyä pelaamaan.