Kaasarin säätöä ja Lambda

[Guest]

Moikka,

 

Hommasin yksipiuhaisen lambdan auttamaan kaasarin säätöjä etsiessä. Pienellä kokeilulla yleismittarilla ja myös aiemmin FMIn mittarilla ilmeni tällainen tilanne:

 

- Kuormittamaton kone, anturin lämmitystä n. 1minuutti, jolloin Fluken lukema nousi 0.0xx V -> n. 0.700V, jonne se stabiloitui. Tämän jälkeen kaasutuksia tyhjäkäynniltä noin 4000rpm asti, jolloin lukemat 0.700...0.850V välillä. Annoin koneen hiljalleen lämmitä ja toistin muutamia kaasun avauksia, jolloin lukemat olivat 0.650...0.850V välissä. Muutaman toiston jälkeen, kun kaasu höllättiin, alkoi mittauksessa näkymään pudotus, jolloin mentiin hetkellisesti 0.150V lukemiin ja vastaavasti myös heilahdus ylöspäin 0.950 lukemiin. Tämä sama "laidasta laitaan" heilunta havaittiin vuosia aiemmin FMIn mittarilla ja nyt siis ajattelin tutkia tätä tuolla omalla setupilla.

 

Eli onko hyviä ideoita mikä tuon voisi tehdä?

Imuvuotoja yritin tutkia suihkuttelemalla starttipilottia imusarjan liitoskohtiin, mutta ei löytynyt ongelmaa sieltä.

 

Olen myös epäillyt tuota lambdan sijoitusta. Se on nyt Monza putken (4 pakoa) pöntön keskellä. Onliskohan mahdollista, että pönttö hengittää molempiin suuntiin, täten imien välillä raikasta toisesta suunnasta?

Toisaalta ei tuo näkyisi vasta lämmetessä.

Lämpölaajenemiset voisivat kai tehdä vuodaon pakosarjaan/ j-putkien liitokseen. Voisiko se näkyä noin?

 

Täytyy vielä toistaa tuo ja tarkkailla tuleeko nuo 0.1xxV tilanteet taas lämmetessä vai jo muulloin.

 

Kaasarina yksi DRLA 45 keskellä, kurkut 36mm ja suuttimina aika järeän oloista. Air 180, putki .2, Main 160 ja Idle 85.

Imusarja ilman esilämpöä.

Moottorin iskutilavuus 1670.

Taitaisi pienemmät kurkut ja suuttimet olla asiaa...

 

T.Jussi

[Guest]

Kuinka pitkä matka on putken päästä anturille? Toi reversioilmiö on aika tavallista, sen takia konttorinkin anturi on sellaisen pitkän varren päässä.

[Marko]

Villi veikkaus on että monta liitosta matkalla putkessa tiivisteineen tekee sen että anturi ei saa miinusta. Kokeile laittaa anturin ja putken nipan väliin prikka jossa liitin abikolle ja tuo siihen miinus suoraan. Ei olis eka kerta kun toi saa mittarin näyttämään mitä sattuu.

[Racing]

Noin isoilla kurkuilla et saa toimimaan kunnolla katukäytössä. 45.seen taitaa pienimmät kurkut olla 32mm,hommaa semmoiset ja aloita alusta.

 

Tuollaiseen moottoriin riittäisi 30mm sisäkurkut ja yksi 40mm kaasari.

 

Tietämättä sinun moottorin sisuskaluista,niin -88 koneeseen on (45) iso kaasari (katukäyttöön) mikäli siellä ei ole vähintään 295 asteista tai kireämpää nokkaa ja muutenkin "hengitys" kunnossa,jotta kiertää ylhäälle asti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Moikka,

 

Hommasin yksipiuhaisen lambdan auttamaan kaasarin säätöjä etsiessä. Pienellä kokeilulla yleismittarilla ja myös aiemmin FMIn mittarilla ilmeni tällainen tilanne:

 

- Kuormittamaton kone, anturin lämmitystä n. 1minuutti, jolloin Fluken lukema nousi 0.0xx V -> n. 0.700V, jonne se stabiloitui. Tämän jälkeen kaasutuksia tyhjäkäynniltä noin 4000rpm asti, jolloin lukemat 0.700...0.850V välillä. Annoin koneen hiljalleen lämmitä ja toistin muutamia kaasun avauksia, jolloin lukemat olivat 0.650...0.850V välissä. Muutaman toiston jälkeen, kun kaasu höllättiin, alkoi mittauksessa näkymään pudotus, jolloin mentiin hetkellisesti 0.150V lukemiin ja vastaavasti myös heilahdus ylöspäin 0.950 lukemiin. Tämä sama "laidasta laitaan" heilunta havaittiin vuosia aiemmin FMIn mittarilla ja nyt siis ajattelin tutkia tätä tuolla omalla setupilla.

 

Eli onko hyviä ideoita mikä tuon voisi tehdä?

Imuvuotoja yritin tutkia suihkuttelemalla starttipilottia imusarjan liitoskohtiin, mutta ei löytynyt ongelmaa sieltä.

 

Olen myös epäillyt tuota lambdan sijoitusta. Se on nyt Monza putken (4 pakoa) pöntön keskellä. Onliskohan mahdollista, että pönttö hengittää molempiin suuntiin, täten imien välillä raikasta toisesta suunnasta?

Toisaalta ei tuo näkyisi vasta lämmetessä.

Lämpölaajenemiset voisivat kai tehdä vuodaon pakosarjaan/ j-putkien liitokseen. Voisiko se näkyä noin?

 

Täytyy vielä toistaa tuo ja tarkkailla tuleeko nuo 0.1xxV tilanteet taas lämmetessä vai jo muulloin.

 

Kaasarina yksi DRLA 45 keskellä, kurkut 40mm ja suuttimina aika järeän oloista. Air 180, putki .2, Main 160 ja Idle 85.

Imusarja ilman esilämpöä.

Moottorin iskutilavuus 1670.

Taitaisi pienemmät kurkut ja suuttimet olla asiaa...

 

T.Jussi

[Guest]

Moikka,

 

Tarkastin kurkut ja muokkasin originaali viestiin, eli olivat 36mm.

 

Anturilta putken päähän matkaa noin 350mm. En tiedä mimmoset monza putken sisähilut on, että miten kaasut siellä menee.

 

Lambdan miinus otettu anturin kyljestä, ei moottorin rungosta tai muualta mV viestien katoamisen välttämiseksi.

Nyt oli tosin 4mm2 piuha kuorittuna ja kierretty anturin ympäri ja kiristetty nippusiteellä. Täytyy seuraavan kerran laittaa klemmrilla tms.

 

Kaasarista:

Tutkin tätä ilmiötä, koska ilmiö havaittiin aiemmin ja olisin kiinnostunut laittamaan 2x40mm kaasarit nurkkiin, mutta en halua tehdä tätä ennenkuin varmistun, että perusmoottori on kunnossa. Kone on 90-luvun alussa jokkismiehen kasaama, jossa imu- ja pakoventtiilit suurennettu ja kansia muokattu. Nokkaa en nyt muista, mutta joku sen ajan jokkisnokka siellä on. Pitäs varmaan kurkata tuon suodattimella varustetun pumpun alle.

Tuolla DRLA 45llä tasakaasulla ajaminen on mahdotonta. Alkaa kauhea nyökkiminen.

Empi HPMX kaasareita tässä mieluilin, kunnes luin niiden alkutaipaleen ongelmista. Lienekkö niiden laatu jo kohdillaan vai onko vain ostettava Weberiä?

Jos löytys toinen DRLA 45 ja kurkut yms kohilleen, niin kai se niilläkin menis.

 

Kone tosiaan aika iäkäs, mutta ajettu n.1500km. Tarkastin venttilien välykset ja 009 jakajan sytyn 3000rpm ja ovat arvoissaan. Puristuspaineet mittasin kahden (mielestäni) puristuksen yli ja olivat 9.5bar. Pitempään pyörittämällä tuli yli 10bar. Ohivuotoa en alkanut mittaamaan. Pitäs tehdä siihen mittari.

 

Täytynee tehdä vielä sama testi ja tarkkailla tuloksia.

Nurkassa on myös joku buggy putkisto, jossa anturin paikka kollektorissa. Pitää vaan joku vaimennin siihen laittaa ja testata sillä, että tuleeko sama tilanne vastaan.

Jos alkaa joku tolkku löytyä, niin voisi sitten katsella sopivan nurkkakaasariratkaisun.

 

T.Jussi

[Racing]

Laita vaan vieläkin pienemmät sisäkurkut,toimii katukäytössä paremmin,yhdellä keskikaasarillakin saa koneen pelaamaan ihan ok,kunhan kurkut ei ole liian isot. Kilpakäyttö on sitten täysin erikseen. Aivan alakierroksille noin 2000-2500rpm ei tule keskarilla täydellistä

säätöä johtuen imusarjasta jolloin tasakaasulla nykimistä saattaa tulla,isommilla kierroksilla sen saa kyllä toimimaan hienosti.

[Guest]

Ok. Kiitokset ohjeista.

 

Rojuista löytyy ainakin 26mm kurkut ja olisko ollu 135 suuttimet, jotka oli tuossa kiinni jonkin 1300 koneen kanssa.

Kai se noilla 26llakin pitäs pyöriä.

 

Mutta ensin pitää selvittää se lambdan huojunta. Jos se selviää, niin sitten tuo kaasarihomma laitetaan uuteen uskoon. Tai samalla rahalla (+) kai jo tekee ruiskun.

 

T.Jussi

[Guest]

Periaatteessa ainoa mitä liian pienillä kurkuilla menettää on yläkierrosalueen teho. Alhaalla toimii paremmin jos suuttimet vaihtaa vastaaviksi. Kurkuthan säätävät kaasarin läpi kulkevaa ilman määrää, pienillä saadaan seokselle hyvä vauhti jo alakierroksilla -> parempi toimivuus - suuret kurkut taas lähtevät virtaamaan vasta kun koneessa on kierroksia.

[Guest]

Oliskohan mahdollista, että tuo hetkellinen suuri jäännöshappi tulisi siitä, että kierroksilta kaasuläpän sulkeutuessa imee kone idle piiriltä (joka oli tosi iso 85) ikään kuin ryypyllä kakkua niin paljon, että se vaan ei edes syty, jollon jää paljon palamatonta happea?

 

Laitoin pienempää kurkkua ja suutinta tilaukseen, jotta voi testata tuon livenä.

 

T.Jussi