Tanhis

Kerro nyt ihmeessä mitä sait selville kun kerran aikamoista innostusta tämä aihe sai aikaisesksi ainakin joissakin henkilöissä.

Vielä kerran purin startin pois ja, tutkiskelin, pitää se pusla vaihtaa kun seuraavan kerran käyttää koneen pois.

Laitoin reilusti rasvaa akselin päähän ja nyt ainakin kesti starttailla enemmän kuin aiempien yritysten jälkeen.

Kyllä sen puslan saa aika helposti vaihdettua kone paikallaankin. Esim kierretapilla voit sen kiskaista ulos.

Tarvitseeko olla taustavalaistu ja mitä rarkoitat ns turbo mallisella mittarilla.

Itse hain joskus omaan woorttiin ihan hyrdauliikka liikkestä mittarin valikoimaa ja kokoja on yleensä vähän liikaakin varsinkin jos jaksaa selailla hetken luetteloita.

Koeta antaa suoraan solenoidille virtaa. Jos starttaa niin vika virtalukossa.

Niin ja pidä huoli siittä että ei ole vaihde päällä jos auton alle menet tätä operaatiota toteuttamaan.

Niin ja tietty rasvasitko akselin pään kun starttia tungit takaisin.

Kun ohjausvarret eivät ole symmetriset ja auto ajaa kuoppaan niin toisen puolen rengas harittaa enemmän kuin toisen ja suuntavakaus kärsii. Tai ainakin näin itse olen asian ymmärtänyt.

Toi kuvaus vastaa kyseistä kärryä näkemättä varmaan puoliin tässämaassa liikkuvista kylpytynnereistä.

Eli olisko kuvaa kyseisestä härvelistä.

Ja kärryn rekisterikilven nro.

Adapterilla iso 5 jako vakio nelipultti levyyn kiinni.

Itse laitoin joskus tuulilasi linjan kanssa samaan linjaan.

Jesarista saa helposti revittyä sellaista kapeeta suirua mitä voi sitten teipata vanteen kylkeen.

Ai tää on jotain mopoauto juttuja. Ei ihmekkään etten ymmärtänyt mistä kyse.

Aloittajalle tiedoksi, että tämä on keskustelufoorumi jossa jaetaan tietoa käyttäjien kesken. Vannetarrojen pysyminen ei liene niin suurta salatiedettä että se tieto pitäisi jaksaa sähköpostin välitykselle.

 

Ja itse kysymykseen vastaus: jos nyt on kyse keskikuppien tarroista niin kyllähän ne pysyy.

Haloo onks nuotit hukassa miten nuo keskikupit kysymykseen liittyy?

Selitäppä nyt tyhmille että mistä vitun vanneteipeistä puhut. Omastamielestäni ainuat tarrat mitä vanteisiin tungetaan on juurikin keskiötarrat ja loput krumeluurit maalataan.

Kai mä olen vaan niin dorga tai sit vaan sokee mutta en tajuu miten toi Tanhiksen sauna liittyy Volkkareihin.

 

Et ole ainoa :)

 

Siinä on tuossa lattiassa "maltanristi" tai "rautaristi" vai mikä se on. Eli ei suoraan volkkareihin.

Onko tuo sitten jotain mosaikkilaattaa tms.

Mosaiikkilaattaa tosiaan ja ei tosiaan ole suoraan vw mutta aiheeseen liittyvää.

Kyllä toi antenni keskellä näyttää melko pöljältä. Ennemmin sitten laittaa sen eurooppa antennin nyt paikkaansa ja itkee sitten safarien laiton yhteydessä että mitä tuli tehtyä.

Toi mutkaversio on kyllä hauskan näköinen. Varsinkin kun sillä on tarkoitus. Tällaista ei taida tuotannossa olla.

 

Kuinkas muuten nämä antennien paikat on mennyt. Maailmalla yleisesti antenni on auton hantin puolella kun taas meillä peräpohjolassa kuskin puolella. (tässäkin autossa oli, katsoin vanhoja kuvia)

Onko niin että meille tulleita heikommin varusteltuja autoja on tullut ilman tehdaskiinnitteistä antennia jonka sitten maahantuoja on tuutannut kuskinpuolelle.

Ja tehdas asennus sitten hantin puolelle vai? joku muu mikä?

Tuli vaan paikattua antennin reikä silloin ja nyt ei himoittaisi ruveta korjattua kohtaa porailemaan. Hantin puolella antenni olisi jotenkin kauniimpikin.

Antennille ei käsittääkseni ole mitään ns väärää paikkaa suosituksia kylläkin koska yleensä radiot asennettiin vasta liikkeen puolesta kotimaassa.

Jos jostain rupeaisin katsomaan tehdas asennuspaikkoja niin http://www.thesamba.com/vw/archives/lit/type2.php tuolta näkee aika hyvin kuvista että mihin niitä antenneja on aikoinaan tungettu tehtaan mainoskuvissa.

http://www.thesamba.com/vw/forum/viewto ... highlight=

http://www.scottmooreart.com/gallery/safari_antenna.htm

http://www.thesamba.com/vw/forum/viewto ... 99&start=0

Tai jos tajusin oikein niin olet tilannut tuollaisen kahdella jalalla olevan antennin.

Ei taida juurikaan muita vaihtoehtoja olla kuin tämä.

Itse vähän mallailin joskus tälläistä mutta ei taida safari väistö onnistua.

http://www.vintagecarradio.com/

Tollasen löysin kun vähän googlailin

Ja tollanen levitetty peltivanne oli letkutelineenä parisen kesää kunnes jäi pois seinästä kun maalattiin talo. Pitäisköhän tehdä uusi kun nuo levitetyt pellit tuli myytyä.

Ehkä joudun luovuttaa paikkani jollekkin joka ehtii saada kasaan laitteet dynotusta ennen. Ei tekosyitä olen laiska.

 

Mitä motorsporttia se tälläinen on?

Sun pitäis kattoa motivaatioksi se monster garagen jakso missä jotkut tuntemattomat amerikkalaiset hiipparit kokoaa 10sec kiihdytysauton viikossa suosta ylösnoukitusta splitistä vaikka sen kone leikkasikin kiinni ekalla käynnistyksellä.

-60 tuli kapeet vilkut ja vinkkarit poistui. (numerosta 3 192 507 mun tietojen mukaan)

Tää tieto pitää paikkansa jos ollaan Ruotsissa, Suomessa tuli vilkut vasta vuotta myöhemmin, eli täällä -60:n on vielä vinkkareilla.

 

Katsastajan käsikirjasta en löytänyt mainintaa että koska vilkut on tulleet pakollisiksi, mutta kyllä sen varmaan joku tietää että koska?

Lainaus jostain ikivanhasta FVWA postauksesta eli munkin tieto vähän niin ja näin.

-60 tuli kapeet vilkut ja vinkkarit poistui. (numerosta 3 192 507 mun tietojen mukaan)

Veikkaisin että vuoden tai kahden sisään tuosta viimeistään.

Edit lueskelin vähän katsastajan käsikirjaa ja vasta 01.12.1957 tullut vilkut/suuntaviitat pakollisiksi. Mutta missään ei mainita mielestäni että milloin vinkkarit ovat varsinaisesti poistuneet käytöstä. Mutta veikkaan että jos 60 tai uudempaan autoon niitä ensisijaisiksi vilkuiksi tarjoat niin katsastajalla on varmaan asiaan jotain sanottavana.

Mutta jos asiaan pelkän katsastajan käsikirjan mukaan tulkitsisi niin viimeinen hetki kun vinkkareita on mielestäni saanut käyttää ainuina valoina on 02.04.1975 jonka jälkeen valot on täytyneet olla e-hyväksytyt :)

01.06.1949 tai sen jälkeen autossa tuli olla edessä seisontavalot.

Autoasetus 349/48

tai sen jälkeen kaikissa autoissa tuli olla suuntaviitta. Määräys koski myös aiemmin

käytössä ollutta autoa. Autoasetus 5 §, 349/48

 

01.12.1957 voimassa määräys, jonka mukaisesti

- linja-, kuorma- ja erikoisautossa kaksi takavaloa, muussa autossa ainakin yksi takavalo. Jos

yksi valo, sen on sijaittava keskiviivalla tai vasemmalla.

- perävaunussa tulee olla kaksi takavaloa.

- takavalojen tulee olla punaiseksi värjättyä kirkasta särmikästä lasia tai vastaavaa kovaa

muovia. MaA Tpp 8 ja 39 §, 392/57

- autossa tulee olla ainakin yksi jarruvalo.

- milloin jarruvalo ei ole täysin erillään takavalosta ja ajoneuvossa on kaksi takavaloa

tulee jarruvaloja myös olla kaksi.

- kahta useampaa taka- ja jarruvaloa ei saa asentaa.

- jarruvalojen väri punainen, ruskean- tai punakeltainen.

- jarruvalon teho vähintään kolme kertaa takavalon teho.

- - mikäli vetoauton jarruvalot ovat selvästi näkyvissä, ei perävaunussa tarvitse olla

jarruvaloja. MaA Tpp 9 ja 39 §, 392/57

- autossa tulee olla suuntavalot tai suuntaviitat.

- suuntavalon väri: eteenpäin valkoinen, keltainen tai ruskeankeltainen, taakse ruskean- tai

punakeltainen tahi punainen.

- suuntaviitan tulee olla varustettu valolla.

- milloin suuntavalo sijoitettu samaan valaisimeen seisonta- tai takavalon kanssa, tehon oltava

vähintään kolme kertaa ko. valon teho.

7.0 Valot ja varusteet

7.2 Taka-. jarru-, suunta- ja etuvalot Ajoneuvoluokat: autot ja perävaunut

- mikäli vetoauton suuntavalot tai -viitat ovat selvästi näkyvissä, ei perävaunua tarvitse

varustaa suuntavaloilla. MaA Tpp 13 ja 39 §, 392/57

- autossa tulee olla edessä kaksi valkoista tai keltaista seisontavaloa.

- milloin lähivalojen etäisyys auton uloimpaan reunaan ylittää 40 cm, tulee seisontavalojen

toimia myös lähivaloja käytettäessä.

- lamppujen teho saa olla enintään 10 W. MaA Tpp 7 §, 392/57

 

01.07.1967 tai sen jälkeen käyttöön otetuissa ajoneuvoissa tulee olla

- vähintään kaksi jarruvaloa (parillinen määrä), väri punainen tai ruskeankeltainen.

- mikäli vetoauton jarruvalot ovat selvästi näkyvissä, ei niitä tarvitse asentaa

perävaunuun. MaA Tpp 9 §, 39 §, 392/57 + 233/67

 

01.01.1968 tai sen jälkeen käyttöön otetuissa ajoneuvoissa tulee olla

- vähintään kaksi takavaloa (parillinen määrä)

- kaksi valkoista seisontavaloa

- lampun teho 4 - 10 W

- kytkettävä siten, että toimivat samanaikaisesti kauko- tai lähivalojen kanssa.

MaA Tpp 8 §, 7 §, 392/57´+ 233/67

 

02.04.1975 tuli voimaan määräys, jonka mukaan

- ajoneuvon alkuperäisvarusteena olevat jarruvalot saavat olla yli 40 cm etäisyydellä

ajoneuvon ulkoreunasta. Valojen keskinäisen välin on oltava vähintään 60 cm, tai milloin

ajoneuvon leveys < 130 cm, 40 cm.

- jarruvalon valaiseva pinta saa olla pienempi kuin takavalon ja lampun teho takavalon 3 x

tehosta poikkeava, jos sekä taka-, että jarruvalo ovat E- hyväksytyt ja hyväksymismerkinnöin

varustetut. LM 2.4.1975.

 

01.04.1979 tuli voimaan kahdennussääntö, koskien

- seisonta-, taka-, jarru- ja suuntavaloja.

- valaisevien pintojen pinta-ala vähintään 50 % valojen ympäri piirretyn pienimmän

mahdollisen suorakulmion pinta-alasta. Ei kuitenkaan rajoita valojen lukumäärää.

 

01.03.1983 tai sen jälkeen käyttöön otetuissa ajoneuvoissa

- seisonta-, taka-, jarru- ja suuntavalojen kahdennussääntö kuten edellä, mutta raja-arvo

60 %. ANA Tpp 10 §, 150/83

- valojen ominaisuuksia koskevat vaatimukset katsotaan täytetyksi, jos ne on hyväksytty

ja merkitty E- säännön nro 7 tai e- hyväksytty ohjeen nro 76/758/EEC mukaisesti, pl.

suuntavalo, jonka osalta E- sääntö nro 6 tai e- ohje 76/759/EEC.

7.0 Valot ja varusteet

7.2 Taka-. jarru-, suunta- ja etuvalot Ajoneuvoluokat: autot ja perävaunut

57 © Ajoneuvohallintokeskus 2008

ANA Tpp 10, 20, 21, 23 ja 26 §.

Huom! 1.3.1983 saakka näkyvyyskulmavaatimuksia oli vain taka- ja suuntavaloille. Em.

päivämäärällä näkyvyysvaatimukset asetettu tiukemmiksi ja koskevat kaikkia valoja. ANA Tpp 10

§ 9 mom. määräykset valojen väreistä voimaan 01.01.84.

- perävaunun etuvalot pakollisiksi. ANA Tpp 165 §, 150/83

Huom! kevytperävaunussa määräykset ovat em. lievemmät, ANA Tpp 171 §.

Tuli nyt tällänenkin mieleen että jos kytkinkamat ja vauhtis on ton näkösiä niin kannattaisikohan kone myös muuten tarkistaa läpi ettei ole esim pytyissä kakkaa tms. Helppoa se tuossa vaiheessa on ottaa tulpat irti ja kurkata.

->Rustoon merkattiin säädettävä alustasarja ja mitta lokarista keskiöön.

 

-Hivenen ristiriitaista.

Periaatteessahan tämä pitäisi tehdä säädettävällä alustalla niin että menisit ekaksi leimaamaan minimikorkeuden ja sitten maksimin.

Rustoon merkattiin säädettävä alustasarja ja mitta lokarista keskiöön.

Mutta kun muutos on tehty ennen 90 tai jotain, niin silloinhan tuota ei ole merkitty mitenkään ja mittaa ei tartte olla.

Poliisit sit, jos pysäyttää niin otteen mukaan alkaa mittaileen, jos niistä siltä tuntuu.

Eli kun menee katsastamaan niin auto niin matalaksi kun vain mahdollista.

Noh aloitinpa nyt tuon takapään madalluksen mikä onkin huomattavasti helpompi homma kun tuo keula.

 

Vaihtoon tuossa menee ainakin ne kupit jotka tulee vääntövarteen. meni ruuvarilla kummastakin läpi monesta kohtaa:D

 

irrottaessani niitä varsia niin huomasin että se vääntövarsi liikkuu jonkun verran sivusuuntaisesti siellä. Ne kumit jotka oli siellä kupin ja vääntövarren välissä olivat aika holot, auttaako noiden kumien uusiminen ongelmaan vai onko siellä sisempänä vielä jotain puslaa?

 

?

Puslat vaihtoon niin pitäisi jämäköityä.

Sisempänä ei ole muuta kuin pulsla heti jousilatan alla eli kaks puslaa per puoli yhteensä 4.

Ihan siistit kiinnikkeet kilvelle mutta vähän veikkaan että kilpi ei ole enää syksyllä suora.

Veikkaus olisi että tukivarret liian tiukassa akseliputkessa eli puslat liian tiukat.