volkkarska

Ennen soodapuhallusta olin kunnostanut ovia hieman. Molemmat ovet kukkivat alareunasta ja kuskin oven kukinta oli syönyt kasvualustan ravinteet puhki. Porasin kummankin ovipellin alareunan pistehitsit auki ja hioin ovirungon ja pellin välin puhtaaksi. Maalasin välin hitsipohjalla ja hitsasin uudet pistehitsit. Kuskin oven pelti vaati lisäksi useamman paikkauksen alareunaan. Puhalluksen jälkeen kummastakin ovesta löytyi huonosti paikatut ruuvin reiät ovipeilien kohdalta ja kuskin oven ikkunatiivisteen alta ruostesyöpymiä. Hitsaamalla ja tinaamalla suoritettujen paikkausten jälkeen putsasin ovet maalauskuntoon. Oven sisäpinnat oli tietysti kyllästetty äänieristehuovan lisäksi kotelonsuojamönjällä jota saikin sitten liuotella tinnerillä, tärpätillä, liuotinpesuaineilla ja kuumalla vedellä. En tiedä mikä oli tehokkain mutta puhdasta tuli.

Puhalluksen jälkeen luukuista paljastui muutama pakkeloitu kolhu mutta ei mitään vakavampaa. Sooda/hiekkapuhalluksen jälkeen putsasin luukut (painepesuri, teräsharja ja kevyt hionta).Happoväri päälle ja luukut maalarille.

Hiekkapuhallettuna etuakseli näytti vielä huonommalta kuin odotin. Massakerrosten alla paikkauksia ja reikiä niin että hiekat meni sisään vaikka hyvin suojasin. Tämä taitaa lähtä sulattoon...

Jos voisin jatkaa samalla vauhdilla kuin viime viikot niin vappuna olisi valmis. Työkiireet kuitenkin lisääntyy ja vapaa-aika vähenee joten valmistukoon sitten kun sen aika on. Tekniikan puolella suurin huoli on tuo vaimo. Se on nimittäin sanonut että kuplan pitää toimia niin että hänkin voi sillä ajaa. Itsesuojeluvaiston ohjaamana pelasin varmanpäälle ja lähetin moottorin osaavampiin käsiin. Muutoksia tekniikkaan ei ole suunnitteilla, huolletaan ja korjataan tarpeen mukaan.

En tee museoautoa enkä muutenkaan suhtaannu tähän touhuun kuoleman vakavasti, joten vaihdetaan sitten "oikeat" suojat ja valot kun joku isojen valojen häikäisemänä ajaa nämä suojat ruttuun. Ja tuo marathon (blue) on mulle vain väri josta pidän, en edes tiennyt mistään marathon-/maalimanmestari-/juhla kuplasta tätä harrastetta aloittaessani. Mulla on vissiin sitte semmonen ja väärillä valoilla, vanteilla eikä puskureissakaan ole paksuja kumeja... voivoi kylläpä te nyt olette minua harmistuttaneet ;) Laitetaanpa lisää kuvia kun en itsekään jaksa selata kertomuksia ilman kuvia, olen lukenut liikaa Aku Ankkaa vissiin. Sain sooda/hiekkapuhalluksessa ollet osat haettua ja näitä pitäisi laitella myös maalaus kuntoon.

Tässä kupla jonka alusta nro alkaa 113200... ,kuten minunkin kuplassa, ja norsuntassut siinäkin. http://www.olammi.iki.fi/olammi/kupla/#arvoja

Nyt ei oikein täsmää. 73 perus kuplaa löytyy isoilla takavaloilla ihan likaa. Ei voi kaikki olla vaihdetuilla osilla. http://www.hotcars.net/pdf/rakennussarjat.pdf http://www.fvwa.fi/kupla/87-kuplan-muutokset-vuosien-varrella

Lokareita sovitin ja niitä pitikin sitten sovitella hetken aikaa. Molemmat uudet etusuojat jäivät lampun kohdalla olevien kiinnitysten väliltä irti yli 5mm sisälokasuojasta vaikka kiinnityspultit oli kiinni. Ymmärsivät kuitenkin oikean asennon kun hieman taputtelin. Lisäksi etuhelmasta ne pykälsivät häiritsevän paljon, mutta siihenkin löytyi lääkkeet. Myös se paljon hitsattu takakulma vaati hieman lokasuojan virittelyä, nyt pitäis olla hyvä. Takavaloja olen itsekin ihmetellyt. Norsuntassut siinä oli kun ostin. Takasuojat eivät ole alkuperäiset joten on mahdollista että valot on vaihdettu. Toisaalta -73 mallisia on jatkuvasti myynnissä norsuntassuilla varustettuna, tuskinpa niihin kaikkiin on valoja vaihdettu enkä usko että ovat -74 mallin autoja kaikki. Runkonumeron mukaan tämä on valmistettu jo syksyllä -72 ja tuo väri on alkuperäinen eikä se ollut vielä 72 malleissa käytössä.

Lokasuojat olin laittanut valmiiksi jo aiemmin syksyllä joten sain vietyä ne maalarille. Auton uudehkot hyväkuntoiset takasuojat pöllyytin pellille ja pohjamaalasin. Etusuojat olivat huonokuntoiset joten hommasin uudet, varastomaali pois ja happopohjaa tilalle.

Torstaina 14.11. irrotin kopan vartaasta ja vein maalarille. Vartaan vein myös ja laitoin siellä kopan takaisin siihen kiinni. Lokasuojat, ovet, luukut ja muut maalattavat osat lupasin toimittaa heti kun saan ne valmiiksi.

Sitten tulikin sovittua auton maalauksesta ja koppa piti laittaa valmiiksi maalarille. Olin jättänyt hitsaamatta ovipilarin alaosat jotta saisin liitettyä puuttuvat putket helpommin paikoilleen. Sitten kun sain putket ja suunnittelin niiden asennusta sekä aukkojen umpeenhitsausta iskikin idea. Jos jätän pienet huoltoluukut niin saan asennettua putket helposti myöhemminkin ja vaikka lemmareilla kiinni eivätkä putket ole maalausta häiritsemässä.

Kun pohja oli maalattu käänsin alustan oikeinpäin. Lattiapeltien saumoihin korimassa ja polyuretaanimaalia päälle. Kiiltää kuin koppakuoriainen.

Joo se alkuperäisen korkeus ei riitä peittämään tuota aukkoa. Mietiskelin että teenkö kiinnitysreiät ja hitsaanko mutterit taakse kuten alkuperäisessä oli mutta jätin tekemättä. Pitää hommata sopiva pyöreä kiekko ja laittaa parilla peltiruuvilla kiinni, liimamassat tiivisteeksi väliin.

No ei kait siinä mitään ideaa ole, mutta jos jotain yrittäis keksiä selitykseksi niin näyttää nätimmältä kun ajaa katolleen kurvissa ja irtoaa kurat helpommin. Tuskin minä tällä juurikaan sorateillä tulen ajelemaan, joten kestäis varmaan ilman massojakin. Jos tuon Temadurin olis laittanut massan alle niin olis kyllä pitänyt karhentaa pintaa reilusti, on sen verran kiiltävää maalia. Inertan päällä massa pysynee varmemmin.

Massan kuivuttua polyuretaanimaali Teknodur päälle.

Epoksin päälle ruikuttelin wurthin päällemaalattavan massan. Luultavasti hieman liian kovalla paineella ruutasin pohjan kun sivusumu jätti pinnan turhan karkeaksi, muuten olin varsin tyytyväinen tulokseen.

Kestää paremmin käyttöä mutta on huonompi epätasaisilla pinnoilla koska on jäykempi.

Teknokselta löytyy ohjeet siitä missä aikaikkunassa saa vetää pintavärin karhentamatta. Eli ei tarvitse maalata märkää märälle. Teräsharjan jälkeen hinkasin peltiä vielä karhunkielellä, uusi teräsharjakin naarmuttaa peltiä sopivasti hetkenaikaa mutta kun harjakset kuluvat "pyöreäpäisiksi" niin pelti lähinnä kiillottuu. Epoksin päälle saa vetää pintavärin ilman välihiontaa kuten Ketsa kirjoitti. Inerta primerin pinta on kyllä niin mattainen että tuskinpa siitä pintamaali irtoaisi vaikka menisi yliajalle maalaus.

Tänään yritin maalata lämpökotelot sisältä (lämpöputken sisältä en maalannut). Laitoin kannullisen hiekkapuhalluspistoolin suuttimeen 30-40cm letkua jatkoksi. Kokeilin ensin ruiskuttaa vettä ja huomasin ettei letkua pystynyt laittamaan kuin tuo 30-40cm, jos laittoi pitemmän ei enää toiminut. Nopeallakin painalluksella tupsautti reilun roiske/sumupilven. Kokeilun jälkeen maalia kannuun ja letku kotelon sisään. Tupsauttelin eri suunnista (mistä pystyi) n. 2dl varsin notkeaa maalia kotelon sisään. Sen mitä kotelon sisälle pystyy kurkkimaan niin näytti että ihmeen hyvin oli maali levinnyt. Ylimääräinen notkea maali valui vedenpoistorei'istä ja erityisesti kotelon ja sen pistehitsatun pohjan välistä lattialle. Tiedä sitten oliko hommassa mitään järkeä mutta varmasti ainakin kotelon pohja on nyt sisäpuoleltakin maalissa, lisäksi pistehitsaattu sauma tiivistyi maalilla. Vaikka tuo pohja näytti silmämääräisesti suht. tiiviiltä ennen maalausta niin maali löysi tiensä ulos käytännössä koko kotelon matkalta. Painepesurilla jos autoa ruutailee tai ajelee vesisateella niin varmasti menee vettä kotelon sisään jos ei ole läpihitsattu tai muuten tiivistetty.

Kun alapinta oli puhdas, sekoittelin satsin epoksia vanhassa muovimukissa. Otin ruiskun toiseen käteen ja nostin mukin toisella kaataakseni maalin ruiskuun. Mukin reunus nousi, mutta pohja ja maalit viihtyivät paremmin lattialla. Epoksi oli sulattanut mukin pohjan sauman, no siivouksen jälkeen hommasin lasipurkin ja sekoitin uuden satsin. Suihkin alapinnan epoksiin ja käänsin seuraavana päivänä yläpinnan käsittelyyn. Varastomaalit pois ja epoksia pintaan. Maalin kuivuttua käänsin taas pohjan ja tiivistin pistehitsatut pohjapellin saumat korimassalla.

Minuakin tämä kiinnostaa. Harmittaa kun en upottanut koteloita maaliin ennen asennusta. Sisällä mahtaa olla kirkas peltipinta. Voishan nuo pohjan reiät tukkia ja kaataa maalia reilusti sisään ja lopuksi valuttaa pois. Tai yrittäisi suihkia maalia jollain kotelonsuojaletku viritelmällä. Kotelonsuoja-ainetta en sinne laita käryjen takia. Onko kellään hyvää systeemiä? Monella on varmaankin vaihdetut kotelot ilman sisäpuolisia suojauksia, miten on kestäneet?

:) Sitten pöllyytin surkean varastomaalin pois pohjapelleistä, uuden keulapalan maali oli suurimmaksi osin niin lujassa sai jäädä. Nuita rälläkän teräsharjoja on kulunut repullinen, ovat kyllä edullisia, käteviä ja tehokkaita epätasaisilla pinnoilla. Rälläkkä tosin pyörittää niin lujaa että lentävistä piikeistä saa samalla akupunktio hoidon satunnaisiin hermopisteisiin, hyvä silmäsuojaus on pakollinen!

Sovituksen jälkeen rungon etuosa, napoleoninhattu ja pohjapellit lopullisesti kiinni. Maalikaupasta epoksipohjamaalia ja polyuretaanimaalia päälle. Ja ruiskukin piti ostaa, paraskaan ei ole kyllin hyvä huonolle maalarille ajattelin ja ostin 30€ sumuttajan.

Kun uusi rungon etuosa oli riittävästi kiinni, nostin runkoputken ja uudet lattiapellit vartaassa roikkuvaan koppaan. Lattiapeltien piti sopia hyvin koska olin sovittanut niitä lämpökoteloita uusiessani. Runkoputki työnsi kuitenkin lattiapeltejä ulospäin ja reiät eivät enää osuneetkaan kohdalleen. Peltisaksilla tehdyn sovittelun jälkeen reiät löytyivät ja sain hitsattua lattiapellit heftiin. Sitten pohja pois kopan alta ja hitsaamaan osat lopullisesti kiinni.

Kopan osalta ollaan reaaliajassa, pohja työnalla ja kuvitus hieman jäljessä. Marraskuussa on vielä aikaa harrastella tämän kanssa mutta sitten on niin kiireistä töissä että tahti hidastuu. Aiemmin oli maininta vedenpoistoista ja kun tuo koppa lähtee ensiviikolla maalarille niin nyt on parasta varmistaa että ne on kunnossa. Vesireiät on varapyöräkotelossa, etulokasuojan takana ovipilarissa, ovissa ja kylkipellin alaosassa sekä lämpökotelon pohjassa. Puuttuuko jostakin?