jonas

Onko tänään tulijoita?

30 pict-3 ihan samaa meininkiä kuin saksalaiset viimeiset taisi olla. Ei siis vielä mitään vähäpäästöisyyksiä - mutta pakokaasut mitataan katsastuksessa, mikä oli viimeksi vähän ongelma. Katsuri oli kuitenkin hyvällä tuulella ja taisi vähän tulkita tilannetta.

Ongelma lähti siis viime syksyllä, kun oli bensat öljyn joukossa. Siitä tämä pumpun vaihto lähti siis liikkeelle. Nyt en ole päässyt ajoon, niin en tiedä onko vielä murhe siinä.

Neulaventtiili kyllä puhaltamalla tuntuu toimivan. Tässä on tyhjäkäyntisolenoidi ja sekin saa virtaa ja naksaa johdon irrotuksella, eli tuntuu toimivan. Voiko uusi pumppu tehdä liikaa painetta? Tai olisiko vielä muita vinkkejä?

Kupla (1986-malli 1200) keräsi öljyn sekaan bensaa. Auto on ollut ajamatta pitkään, ja viime syksynä otin ajoon, jolloin bensan vuotaminen öljyn joukkoon ilmeni. Vaihdoin pumpun, ja käynnistyy ja käy oikein nätisti kun antaa vähän kaasua ja vastaa kaasupolkimen painallukseen kivasti (sikäli kuin 1200 vastaa mihinkään). Ei kuitenkaan pysy käynnissä tyhjäkäynnillä. Käy siis oikein kivasti aikansa, ihan minuuttikaupalla, mutta sammuu nostettaessa kaasu. Sitten ei meinaa käynnistyä millään uudestaan. Mikä muu ongelma voisi olla? Aukaisin kaasarin, ja neulaventtiili tuntuu toimivan, eikä näy roskia. Mutta ei ole paineilmaa säilytystallilla, eli kunnolla ei pääse puhaltelemaan paikkoja. Kaasarin tyhjäkäyntisolenoidi mietityttää, millaisia murheita sen toimimattomuus aiheuttaa? Tai voiko uudelta pumpulta tulla liian kova paine? Koetin kyllä laittaa vanhan takaisin, ja käynnistyi sittenkin heti ekalla yrityksellä, mutta ongelma pysyi. Tulpat on ihan siistit - joskin aika vanhat. Olisiko hyviä vinkkejä tarjolla? Kiitos.

Olen selvitellyt bensapumppukysymystä 1986 valmistettuun 1200 kuplaan. On vanhanaikaisella tasavirtalaturilla. Tuon ikäisen auton bensapumppua ei saa avattua, joten menee uuden hankinnaksi. Hommasin yhden tasavirtalaturille sopivan, mutta sille auton alkuperäinen moottorista tuleva tappi oli liian lyhyt, eikä pumppu tietenkään pumppaa. Kuvassa uusi pumppu ja vanha rinnakkain ja kielen ulkonemaero näkyy selvästi (sikäli kuin tuossa pimeässä tallissa kuvatussa näkyy mikään). Nyt täytyy joko hankkia erilainen pumppu, jossa tappia vasten tuleva kieli on ulompana tai vaihtaa tappi pidempään. Voiko muuten tapin vain vaihtaa pitempää ilman muita seuraamuksia? Pumppujen vaihtoehtoja kotimaisilta toimittajilta katsoessani jäin miettimään, että minkä vuoksi laturin tyyppi vaikuttaa pumppuun, joka on kuitenkin ihan mekaaninen? Vaihtovirtalaturille tarjottu malli olisi ulkonäöltään vastaava kuin autossa ollut alkuperäinen - kielen ulkonemaa ei kylläkään useimpien toimittajien sivulla selvästi ilmoitettu, tai en osannut lukea. Vuosimallikin 1974 alkaen sopisi, mutta tuo laturityyppi ei täsmää. Osaako joku selittää erot siten, että vähän niukemmin moottoreitakin räplänneenä ymmärrän?

1980-luvun puolivälin kupliin asennettiin maahantuonnin yhteydessä eberit site, että ottaa ilman etuluukun tavaratilan etureunasta renkaan läheltä ja pukkaa sen sitten jalkatilaan. On lähinnä mukavuuslämpöä tuottamaan. Joskus 90-luvun alussa ajelin parina talvena tuollaisella, ja ihan passeli se noinkin oli.

Minusta kaikki monipuolisia mahdollisuuksia niin harrastuksiin kuin yritysmaailmaan mahdollistava toiminta pitäisi yrittää säilyttää. Voi hyvinkin olla, että näemme pienten lentokoneiden kehityksen - vaikka sitä on jo vuosikymmeniä sitten uumoiltu henkilökohtaisina atomikäyttöisinä lentolaitteina. Mahdollisuus on suuri, ja tällöin kentän purkaminen kaupunginosan alta voi osoittautua suureksi taloudelliseksikin vahingoksi, jolla on merkitystä kansantaloudelle maakunnissakin. Asia ei ole vain Helsingin oma. Ja kyllä tuon kokonaisuuden kulttuurihistoria on ihan mieletön. Käykää tutustumassa, jos vaan pääsette.

Pesusta en tiedä, mutta laturin hiilet vaihdettu ja lataussäädintä sösitty, jotta latauksen merkkivalo sammui huomiseksi. Huomenna siis liikkeelle.

Yritin ensikertalaisena etsiä verkosta 6.6. kruisailun tietoja, mutta jäivät epäselväksi. Onko kokoontuminen Kauppatorilla, ja moneltako kannattaa tulla? -jonas.

Tervehdys, ovatko suunnitelmat ja yksityiskohdat tarkentuneet? Tapahtuma on merkitty omaan kalenteriini, mutta auton akku on vielä lataamatta. -jonas.

Vajaat 10 v. sitten pohdin samaa. Auton mukana tulleet paperit kertoivat tarkat tiedot, mutta omistaja oli jo kuollut aikaa sitten. Paikkakunta oli pienehkö keskisuomalainen kunta. Laitoin sähköpostia kirjastoon ja kysyin sopivan paikallislehden osoitetta ilmoituksen laittoa varten. Toivoin löytäväni varhaisia valokuvia 1964-mallisesta autostani. Vastausta ei kuulunut liki kuukauteen, joten ajattelin ettei kirjastoa kiinnostanut. Sitten puhelin soi ja vanhempi herrasmies soitteli. ensimmäisen omistajan leski oli hänen tuttunsa. Siitä sitten kirjeen kirjoittamiseen, mikä kannatti. Nyt auton paperien mukana on valokuvat autokaupan pihalta koekilvissä ja pari kymmentä ensimmäisen vuoden aikana otettuja kuvia. Ilo taisi lisäksi olla molemminpuolinen. Kannattaa harkita ihan vanhanaikaisiakin keinoja.

Aikanaan, melkein 20 v. sitten Munkkiniemen puistotiellä oli osaava kelloseppä, joka laittoi 30-lukulaisen pöytäkelloni priimaan kuntoon. Kello toimii yhä moitteettomasti, jos jaksan vetää sen. En tiedä onko putiikissa vielä sama vanha herra. Kenties asiaa voisi kysyä kelloseppäkoulusta (Espoossa): http://www.kelloseppakoulu.fi/ Espoossa on myös kellomuseo Weegee-museokeskuksessa. Siellä varmasti ymmärtävät ja luulisi, että heiltä irtoaisi vinkkejäkin jos ei jopa tekijöitä. -jonas.

Moro, eikö kenelläkään ole antaa minulle mitään vinkkejä tekijöistä? -jonas.

Saako sinne Velken talliin tulla tarvittavien työkalujen ja palveluntarjoajia luotettavampien säätöjen luo? Omassa tallissa puuttuu sekä taitoa että välineitä... -jonas.

Öljyt ja sellaiset vaihtuu omassa autotallissa, mutta missä pääkaupunkiseudulla kannattaa säädättää kuntoon venttiilit ja sytytykset? Kyseessä on 6 volttinen 1200 vakiokone noin vuodelta 1964.

Miten tämä symmetristen ajovalojen ajoituskysymys meneekään? Symmetrisiä ehti olla kuplassa, juniksessa ja ghiassa, ja toki sota-ajan harvinaisuuksissa, mutta ehtikö vielä muihin? Entä milloin muuttuivat Suomessa / Euroopassa? Tietäväisiä jo ennakkoon kiittäen, -jonas.

Vinkkejä tarpeen, tullee tehtäväksi retki Los Angelesiin ja mahdollisesti siitä San Diegoon. Olen retkueen ainoa vw-fani, joten monen päivän pyhiinvaelluksia en saa matkaohjelmaan ujutettua, mutta ehkäpä jonkun täsmäkohteen kuitenkin. Jokunen osa saattaisi olla Karmann Ghiaan tarpeen, mutta ihan ikkunaostosfiilistelypaikkojakin saa vinkittää. Kiitos jo ennakkoon.

Asia ei minulle mitenkään kuulu, mutta: Kuinka kukaan kehtaa tehdä tarpeensa avokuplaan? Kunhan pelleilin, olisin ehkä meilläkin hankkinut pikku-ukkelille, jos olisi sopivasti tullut vastaan silloin kun pottapisnekset olivat ajankohtaisia.

Suureksi ilokseni kyseinen Ghia näyttäytyi Olarin rompetorilla (jossa oli syksyisestä kelistä huolimatta runsaasti väkeä paikalla). Valitettavasti kuskia en ehtinyt havaitsemaan. Harvoin jonkun tietyn auton näkeminen ilahduttaa näin paljon, kun kyseessä ei kuitenkaan ole ollut mitenkään perheessä ollut vaunu. Lähes yhtä paljon ilahduin keväällä, kun kouluni edessä parkissa ollut vihreä 60-luvun lopun Alfa Romeo oli parkkipaikalla puolen kilometrin päässä parin vuosikymmenen takaiselta bongauspaikaltaan ja aivan yhtä hienossa kunnossa kuin ennenkin. Onnea ACN-88:n pelastajalle!

Osa 3: Onnellinen loppu Loppu ratkesi hyvin, olin yhteydessä katsastuskonttorin esimieheen ja hän toi äsken kotiovelle (!) uuden rekisteriotteen, jossa virhe on korjattu. Lohdutukseksi pompotuksesta ja harmaista hiuksista sain vielä yhden ilmaisen katsastuksen. Sama virhe on konttorin mukaan kaikilla 1.6 Fsi-koneisilla A2:illa - lottovoittoja voi olla tarjolla siis muillekin.

Osa 2. Vv-auto toimi ripeästi ja sain uuden tarran, jossa on ihan samat numerot kuin autossa olevassa. Jumppa ja pähkäily siis jatkuvat. En oikein edes ymmärrä sitä, että auton valmistajan ilmoittamaa massaa olisi pitänyt katsastusmiehen mukaan muuttaa tyyppitarraan, koska sitten kohdan F.1 luku ei enää täsmäisi ja olisin samassa ongelmassa varmaan ensi vuonna. Kai tämä sitten menee sen yhden numeron muuttamisen takia uudelleen rekisteröitäväksi - tai siis niin ainakin Helppokatsastuksen mies ratkaisuksi esitti. Haluaisin vain olla ihan varma siitä, että onko noiden kahden eri kokonaismassan (teknisen ja liikenteessä sallitun) oltava samat? Ja jos on niin miksi sitten pitää olla kaksi eri kohtaa otteessa!?

Ei ole mitän omaa tai yksittäisenä tehtyä tuontia. Auto on Vv-auton aikanaan maahantuoma ja Stockmannin autokaupan Herttoniemessä myymä. Nykyään kyseinen myymälä ei ole enää Stockmannia vaan Audi-center tms, mutta samassa talossa myydään konsernin kärryjä edelleen. Kaiken pitäisi olla mennyt ihan niin kuin tässä maassa menee - alvit ja autoverot ja kaikki maksimoituna...

Katsastusasema on sama, jossa auto on saman tarransa kanssa katsastettu pari kertaa aikaisemminkin, eli Heikinlaakson Katsastus Oy, joka kuuluu suomalaiseen HelppoKatsastus -asemaketjuun. Ajattelin, että kotimaisessa omistuksessa on kivampi pitää katsastuksen rahat, etteivät valuisi eteläeurooppalaisille sijoittajille, niin kuin isommissa ketjuissa menee. Virheellinen ajatus, ehkä espanjalaisia olisi kuitenkin pitänyt tukea. Eniten mietityttää, että katsotaanko tässä nyt ihan varmasti oikeaa ruutua, kun se pelkääjän mattojen alle liimatun tarran numero vastaa ruudussa F.1 olevaa tietoa. Täytyy varmaankin ottaa toinen kalja ja nukkua yön yli.

Pakko avautua: Olin tänään työpäivän jälkeen katsastamassa vaimoni nimissä olevaa käyttautoamme (Audi A2 - sori vähän off-topic mutta konsernin tuote). Teknisesti ei muuta moitetta kuin takavilkkujen väri liian vaalea, korjauskehotus => vaihda polttimot. Tähän asti kaikki hyvin. Sitten etsitään valmistajan tekemä tarra, jossa auton tiedot ovat (ensin toki tarkastettiin stanssattu numero, eli auto oli yksilöity). Rekisteriotteessa lukee teknisesti sallitun suurimman kokonaismassan kohdalla 1525 kg, mikä löytyy myös pelkääjänpuolen maton alta paljastuneesta tarrasta. Mutta kappas: rekisteriotteessa lukee suurimman tieliikenteessä sallitun kokonaismassan kohdalla 1526 kg. Hylsy siis tuli. Nyt vaihtoehdot ovat, että maahantuojalta uusi tarra autoon tai auton uudelleenkatsastus. Aika orpo olo, mutta kaipa tästä sitten yrittää ensin maahantuojan juttusille. Mutta kysymys on tietysti myös se, että kummasta ruudusta pitää katsoa? Kuvassa katsastusmiehen kuulakärkikynällä kirjoittamassa paikassa lukee siis 1526 eikä 1525. Siksi autoa ei voi hyväksyä ja se on vaaraksi muille tielläliikkujille. Eli varokaa punaista Audi A2:sta, siinä on kuskin lattialla tarrassa väärä numero!