Kharon

Harmiteltiin tuossa että ei ole kuvia konehuoneesta eikä dokumentaatiota siitä että monesko kierros siinä on menossa mittarissa. Nimittäin jos se on vasta ensimmäinen niin tuo menee todella halvalla. Todennäköisyys moiseen on toki lähellä nollaa, mutta saahan sitä aina visioida.

Takimmaisen poikkipalkin taakse asti. http://kharon.suomiforum.com/www/wiima/rojekti/P1063085.JPG Tuossa näkyy kytkinvaijerin putken kanssa, mutta kuvakulma on sellainen että mittaa on vaikea nähdä: Viitisen senttiä kumpikin. Suoraan alta otettua kuvaa ei nyt ole enkä ole huomannut mitata, kun alkuperäiset putket ovat vielä paikallaan. Kaasuvaijerin putken pituus ei ole kovin kriittinen, vaijeri menee putken päästä puhallinkopan läpi kulkevaan putkeen ilmassa kuitenkin. Kytkinvaijerillehan on suojakuori ja sama tekniikka ei sen kohdalla toimi, pitää olla aika lähellä oikeata.

Hoo, tuommoisia en ollutkaan nähnyt ennen. Huomattavasti siistimpi paikka viritellä jotain omia juttuja.

Tarpeeksi vanha auto niin edes nopeusmittari ei ole pakollinen, mutta toisaalta se ei pelasta ylinopeussakoilta vaikka sitä ei olisikaan. Ainakin vanha ohjeistus oli että mittarin pitää näyttää vähän yli (5%?) että mittarin toleranssi on kokonaan todellisen nopeuden yläpuolella. Vähän epäilen että GPS-pohjainen mittaus ainoana tapana ei kelpaa, kun tunnelissa ei ole mitään nopeusnäyttöä sen jälkeen. Pulssianturi pyörään ja siitä johdolla, ei sekään vaikeata ole. Bensa-anturi on muuttuva vastus, joten mittaamalla läpi menevää jännitettä saa ihan päteviä numeroita, pitää vain kalibroida ne vastaamaan tankin jäljellä olevaa bensamäärää. Lataus on suoraan jännitettä, helppo juttu, öljynpaineen vakioanturi on vain kytkin, siitä saa kyllä varoitusvalon, mutta paineelle pitää etsiä oikea anturi. Sitä en tiedä että millaista signaalia niistä saa ulos, muuttuva vastus olisi kaikkein helpoin. Moottorin lämpöä mitataan yleensä lämpötilan mukaan muuttuvalla vastuksella, eli siitäkin saa jännitetiedon ulos. Arduinossa on/saa AD-muunnin, jolloin jännitteestä saa suoraan ohjelmassa käytettävää numerodataa, käsittely pitää vain keksiä itse.

http://kharon.suomiforum.com/www/wiima/rojekti/PA314152.JPG Tuosta näkyy aika hyvin putket ja etupäät. Etummaiseen poikkipalkkiin loppuvat putket siis käsijarruvaijerien putket, oikeassa reunassa kytkinvaijeri ja pääsylinterin vieressä näkyy kaasuvaijeriputken pää. Lämmityskanavan yläpuolella näkyvä tuplaputki on lämpökoteloiden läpille menevät vaijerit. Bensahanan vaijeri menee irtokuoressa, näkyy mustana toisen käsijarruputken vieressä ja ryyppyvaijeriahan tässä ei enää olekaan, kun on -61.

Halkaisija jäi arvoitukseksi, mutta hienolla hiekkapaperilla sain ruosteet pois reiästä ja akselin paikalleen eli jakajan takaisin kasaan, hyvin kävi. Pyörii kevyesti, mutta ei ole väljää että on se ainakin lähellä sitä mitä pitäisi. Kärjet vielä puuttuvat ja kukaan ei tiedä että toimiiko alipainekello vai ei, mutta onpa suunnilleen 1 osa taas.

Mää ainaskin. Tosin se voi tulla siitä että ensimmäinen setti kupumuttereita oli ties mitä sinkkiä ja ihan kevyellä rannetiukkuudella korkkasi 4/6. Siis nimenomaan mutterin puolelta. Sitten hain momenttiavaimen, siihen ~8 Nm ja loput 2 korkkasi myös. Hohhoijaa ja mutterit roskikseen. Kaupasta oikeita kupumuttereita tilalle ja hyvin kesti vääntää 10 newtoniin.

Alumiiniset on nyt tuossa pöydällä, katsotaan mitä tulee.

9 tai 10 Nm joo, se on kovasti vähän.

Magneetilla tarkistin jo kaupassa että myydäänkö kuparoituja teräsprikkoja. Ja joo, niitäkin on tarjolla. Toimii jos tarkoitus on vain että prikka ei ruostu kiinni, mutta ei semmoinen mitään tiivistä.

Hattumutterit tottakai joo, muuten vuotaa takuuvarmasti kierrettä pitkin. Mutta tuo pohjaus on hyvä pointti, pitää mitata.

Hihat paloivat jo kesällä kun neljännet tai viidennet erilaiset kupariprikat eivät tiivistä yhtään mitään ja jokainen mutteri vuotaa öljyä. Yhdesta kaupasta löysin alumiiniset ja noiden pitäisi toimia kunhan saa vaihdettua, mutta se kysymys on että onko kukaan löytänyt kupariprikkoja jotka oikeasti toimivat? Yhden setin hehkutin uudelleen ja se ei auttanut asiaa yhtään. Magneetti ei tartu että ei se ihan puhdasta huijausta ole (niitäkin on), mutta eivät nuo myöskään tiivistä.

Himmeä hehku tyhjäkäynnillä on aika tavallista kun latausjännite jää alemmaksi kuin mitä akussa jo on. Kirkastuminen kierroksilla on ilman muuta vika, mutta pitäisi mitata sekä virtaa että jännitettä suoraan laturilta että osaisi sanoa että missä. Jos pitää arvata niin loppuun kuluneet hiilet tai hapettunut/soikeaksi kulunut ankkuri tulevat ensimmäisenä mieleen. Väsyneet hiilet eivät pysy kiinni ankkurissa ja soikea ankkuri taas pompottaa ehjiäkin hiiliä niin että virtaa ei kulje kunnolla. Hapettunut ankkuri johtaa samaan lopputulokseen. Yhden ankkurin olen sorvauttanut takaisin pyöreäksi, hyvä tuli ja taas lataa, mutta ankkurin säteestä hävisi melkein milli ennenkuin se oli taas pyöreä, se jäljellä olevassa eliniässä näkyy, ei nimittäin paljoa kulumisvaraa enää jäänyt. Taloudellisessa mielessä uusi käytetty laturi olisi ollut järkevämpi vaihtoehto, mutta pitipä kokeilla.

Kunnostan tässä paria suunnilleen romulaarista pelastettua jakajaa ja hahhaa, eipä edes tehtaan manuaali kerro että mikä akselin/reiän halkaisija pitäisi olla. Ohjeena on vaan että 'jos on liian väljä niin heitä roskiin'. Siitä ei ole juurikaan apua jos vaikkapa holkittaa vanhan reiän. Akseli oli toki helppo mitata, se on kokolailla 12,44mm +-0,02 kun digitönärikään ei ole ihan absolut. Tuosta voisi arvata että 12,5mm tai vähän alle, mutta kuinka paljon? Eikä tietty ole yhtään ehjää purettua jakajaa joista voisi katsoa itse.