Joe Cool

10 minutes ago, Urbantoy said:

Suattiipi olla niin että Paruzziltakin tulloo sademetsän kumeja.. vähän hankala löytää muita ku sieltä tulevia tai pingpongeja.. 

Voihan se olla, että sieltä tulevat, mutta ovat kuitenkin uusia... Katsotaan miten rupeaa paine pysymään sisällä.

Pientä päivitystä. Peltiseppä on heitellyt Autocraftin palkkeja paikoilleen ja fiksannut johonkin kolhaistun ja paklatun takakulman. Ja muita pieniä paikkamaalauksia. Hippibussiteippien alle pitää jäädä vain ehjää maalia.

Jarruihin tilasin kaikki sylinterit uusina Paruzzilta, vaikka ei niissä vuotoja ollutkaan. Ei uskalla luottaa sademetsässä varastoituun tiivistekumiin 😉 Taakse myös uudet kumiletkut. Edessä näyttivät ilmeisesti jopa uusituilta. 2-piirinen pääsylinteri asennetaan  1-piirisen tilalle. Jarrukengät olivat hyvässä kunnossa. Uudet 195/70-14 GT Radial renkaat vedetäään orggis 5,5-14" vanteille maanantaina.

Sähköjen kimppuun ehdin itse viikonloppuna. 

Teippimiehet iskevät kylkien kimppuun tiistaina, hippibussia siis pukkaa vikkelään tahtiin.

Juhlava tavoite on, että, että seuraavana viikonloppuna 6-7.4. otetaan tarrakilvet ja auto koeajoon. Ja jos kaikki pelaa, heti viikon alussa katsastukseen ja sitten veroilmoitus vetämään ja ennen pääsiäistä ajetaan jo niillä 3 kk tarrakilvillä. 

Nyt kun tavoiteaikataulu on julkaistu, on pakko pitää siitä kiinnikin...

Irroteltiin tänään ne pyörät ja katseltiin vanteet läpi. Ovat kyllä aika hyvässä iskussa, ilmeisesti Brasilian orggikset 5"-14. Koko löytyi vanteen kyljestä.

On maalattu valkoiseksi, mutta likaiset. Ei mitään mainittavia kolhuja. Kevyt putsailu irrotti kyllä likaa.

Nyt tuntuu sille, että varmaan pannaan näille nuo GT Radialit 195/70-14. Kustannuksia kertyy sen verran hyvää tahtia, että kannattaa hyödyntää omat vanteet.

Yhdellä vanteella oli 195/70-14 ja hyvin se siihen istui. Jos rupeavat näyttämään pienille, niin ehkä seuraavalle kesälle uutta settiä.

Oli muuten joka ikisessä pyörässä eri rengaskoko 😉 155-14 - 195/70-14 - 185/70-14 ja yhdessä jopa 185-14C 😉

On 2/28/2019 at 7:23 AM, Tanhis said:

Juu pitää käydä penkomassa mitä löytyy kun hallille seuraavaksi menen.

Oletkos ehtinyt kurkistamaan vielä vanteita...?

Ei tässä hoppu ole, mutta jos ei löydy, niin jotain pitänee tilata. Vaikka ne Paruzzin Porsche replicat eivät pussihousun mainetta paranna, niin taitavat olla ainoat peltivanteet, mitä on tarjolla uusina. Ne jos maalaa valkoiseksi, niin ehkeivät ne ihan silmille hyppää ja ainakin ovat enemmän aikakauden henkeen, kuin aluvanteet.

Onkohan noissa Porsche-malleissa muuten ET miten pahasti pielessä, eli mahtunevatko kääntymään ja pyörimään kunnolla?

4 hours ago, hpa said:

Korkeampi rengas kompensoi heilurin pyrkimystä muuttaa raideväliä.

Tarkoitatko sitä, että korkeampi rengas joustaa paremmin sivusuunnassa ja sopii sen takia akselistolle? Matalia on toki moneen lähtöön ja joku 195/70 ei ole kovinkaan matala, kunhan ei mene sitten trendikkääseen xxx/35 -renkaaseen. 

Samasta syystä C-rengas voisi olla ongelma, koska se ei jousta sivuttain?

En näistä tiedä, siksi keskustelua on hyvä käydä. Tänään juttelin ihan muissa asioissa rengasliikkeessä käydessäni tiskillä 185-14 C vs. 195/70-14 renkaista ja kaveri tiskillä piti C-regasta kyllä paljon kovempana vaihtoehtona ja tätä 195/70 paljon mukavampana. Tässä yksi rengas, joka kävisi periaatteessa kantavuutensa puolesta 14" vanteelle. Mutta taitaa vaatia min. 5" leveyden. Orggis tuskin on niin leveä.:

4 hours ago, x-pj said:

Matalaprofiilinen rengas on toki parempi ajaa kuin täyskorkea, mutta jos laittaa täyskorkean renkaan niin miksi ei laittaisi C-renkaita. Niissä renkaan sivu on tukevampi eli kompensoi renkaan korkeuden aiheuttamaa pehmeyttä.

Ei ole mitään kokemusta tällaisen henkilöautoa kevyemmän bussin ajamisesta. Siksi täällä näitä kyselenkin. Ymmärsin kommenteista, että C-renkaassa kovuus on ongelma, ei korkeus tai pehmeys.

On minulla 3500 kg Ivecossa C-renkaat alla ja siinä ne toimivat hyvin sekä tyhjänä että täynnä.

Mutta kommentteja kleinbussissa kaivataan ja kokemuksesta vieläpä olisi eniten iloa 🙂

 

3 hours ago, x-pj said:

Kyllä 185R14-koossa löytyy sopivia renkaita 

se on aika yleinen pakettiauton rengaskoko

Kyllä vain, juuri tuolta palstalta niitä hain ennen viestini julkaisemista. Nuo melkein kaikki ovat C-renkaita, jotka tässäkin ketjussa kehotettiin jättämään kauppaan. Niissä näyttää tuo kantavuus olevan jo lähemmäs tonnin luokkaa/rengas ja 600 kg (>90) riittäisi täydellä 9 h kuormallakin. Ainakin noissa 60-luvun spekseissä max taka-akselin kantavuus oli  1150-1200 kg .

15" vanteelle olisi tavallista 195/70-15 runsaasti tarjolla.

2 hours ago, Tanhis said:

Ostetaan osasto tällä palstalla. Itseltänikin saattaisi ylimääräinen sarja löytyä.

Puhut vähän mutta asiaa 😉 Myyntipalstaa kahlasin haulla sellaisia löytämättä, mutta kyllä se sarjasi kiinnostaa. Heitä vaikka YV:nä minulle kuvaa ja hintapyyntöä vanteista, niin pohdiskellaan. Ja eilen olin just Raumalla 😉 

12 hours ago, Tanhis said:

 juniksen 15" tietty vanne vähän kaposempi mutta nuo kumit taitaa vielä päälle mennä.

Mistähän niitä saisi, uustuotantona ei äkkiseltään löytynyt...? 

Nyt ehdin vähän paneutua asiaan lisää. Samban tietojen mukaan taka-akselin kantavuus on suurimmillaankin 1200 kg. Eli tuosta katsoen 600 kg kantavuusluokka on 90. Useat renkaat menevät 91-97 luokkiin 195/70-15 koossa ja tuota kokoa saa valikoimassa paljon paremmin, kuin 185-14. Mitat ovat käytännössä samat leveyttä lukuunottamatta.

Auton 14" vanteet on maalattu siististi valkoisiksi, joten niitä nyt ei välttämättä ole hinku uusia.

Mutta vaihtoehtona esim. tässä Paruzzilla on kyllä kohtuuhintaista peltivannetta 5,5x15" n. 73 e/kpl:

Ilmeisesti nämä menisivät heittämällä vai menisivätkö junikseen? Käykö noihin myös ne pyöreät kupukapselit.

Haluaisin säilyttää orggis pyörälookin ja vanhan tyylin muutenkin.

Onko 195/70-15 liian iso rengas eteen? Alustaa ei ole tarkoitus madaltaa.

Tarkoitat varmaan tuota nimim. Kross Guido lähettämään piiiitkääää lausuntoa, jolla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa 😉 Nyt sinne oli jo tullut viimeismmäksi.

5 hours ago, Urbantoy said:

 

Samaa mieltä, renkaista löytyy kantavuusluokka ja mulla riitti pallokeulassa katsastusrenkaiksi 175/65/15, normiajossa mennää 145silla, siis edessä, takana Fuchseilla 195/65/15

Tuossa 14" vanteet. Kyllä niillekin löytyy kantavuutta varmaan, pitää vähän katsastaa paremmin tilannetta. Mitä etua noin kapeista rinkuloista saadaan edessä?

Tätä mieltä olen itsekin.

Toinen ketju samantien Brassi junakeulasta '74.

Autossa siis yksipiirijarrut. 3 putkea lähtee pääsylinteriltä, 2 eteen ja 1 taakse, jossa se jakautuu jossain.

Joissain rekisteröintikatsastuskeskusteluissa on arveltu, että 70-luvulla käyttöön otettua ei saisi kilpiin 1-piirijarruilla, mutta muutos tuli katsastajan käsikirjan mukaan 1.1.1981. Eli lain kirjan täyttyy orggiksillakin.

Katsastuskauhuissani löysin tällaisen setin, jolla alkuperäinen 1-piirinen muutetaan 2-piiriseksi. Maksaa n. 150e, joten sekään ei vielä konkurssiin vie, vaikka vähän kenties jouduttaakin 😉 Onko tästä tai vastaavasta kokemusta, jos tällaisen heittäisi orggiksen tilalle. Olisihan se turvallisuusjuttu kuitenkin vanhassa autossa, jossa teoriassa voi olla 9 hlö sisällä.

Näyttäisi, että lähdöt ovat juuri samat, eli 2 eteen ja 1 taakse, joten tuon takia ei pitäisi putkiakaan joutua virittelemään.

Ajattelinpa kirjoittaa tänne tuon projektiauton rengasasiaa, niin menee paremmin oikeaan paikkaan, kuin siellä projektin joukossa.

Kyseessä siis Brassi junis, joka on valmistettu '74, mutta speksit muuten 60-lukua.

Renkaat olleet alun perin 7.00-14 ja vastaava nykykoko on kai 185-14. Auton alla ovat loppuun ajetut renkaat kokoa 185/70-14 ja yksi 195/70-14. Suositukset puhuvat pakettiauton C-renkaista, vaikka kevythän tuo on nykyiseksi henkilöautoksikin. Toki teoreettinen max. 9 hlö kyydissä nostaa painoa aikalailla.

Millaisia kokemuksia ja suosituksia tuohon olisi?

Onko helpoin ja mukavin valinta panna 185/80-14C ihan suosiolla?

Onko siitä jotain ongelmaa? Urheilullista ja nopeaa tuosta ei saa mitenkään ja ulkonäönkin muodostaa kaikki muu, kuin 4 mustaa rengasta, joten näille ominaisuuksille en pane mitään painoa.

Käyttökelpoisuus ja turvallisuus ovat etusijalla.

Hintoja katselin nopeasti ja 100 +/- 30e löytyy iso valikoima C-renkaita, joten hinnastakaan se ei ole tässä projektissa kiinni, jos noissa luokissa mennään. Mitään 400-500e klassikkomallia en aio alle survoa 🙂

Päivitys tilanteeseen. Bussi lataa hyvin 🙂 Panin laturilta tulevan piuhan akkuun ja tökkäsin herätevirtapiuhalla kerran ja 13,8 - 14,3V rupesi pukkaamaan. Eikä noussut siitä vaikka antoi kierroksia, joten kyllä siellä säädin on sisällä.

Nyt vaan merkkivaloa virittelemään.

Kiitos neuvoista.

1 hour ago, metake said:

Tuossa sähkökuvassaa on tasavirtalaturi ja sille kuuluukiin tuollainen em. ulkoinen säädin. Sulla taas on autossasi vaihtovirtalaturi sisäisellä säätimella.

 

Tasavirtalaturi: http://www.aircooled.fi/tuote/5646/laturi-tasavirta-6v-45a-t12-tehdaskunnostettu-bosch

 

Vaihtovirtalaturi: http://www.aircooled.fi/tuote/286/laturi-vaihtovirta-12v-55a-bosch

 

Sent from my iPhone using Tapatalk

 

Kiitos, nyt olet asian ytimessä! Se on tosiaan juuri tuo linkkaamasi aircooled-pajan vaihtovirtalaturi !!!

Nyt vaan kokeilemaan ja hyppylangalla heräte vaikka akulta.

Luultavasti Samba-Pepe on vaan vaihtanut joskus vaihtovirtalaturin orggiksen tilalle ja jättänyt säätimen ohittamatta, aivan kuten tuossa -tipi-:n kuvassa. Mahdollisesti niinkin yksinkertaisesta syystä, että piuha ei olisi riittänyt akulle asti muuten. Lähes kaikki muut piuhat on uskallettu katkaista ja solmia jatkoa, mutta tätä on onneksi kunnioitettu 😉

Noita samban kuvia selatessa tuli 60-lukuisissa tätäkin vastaan ja hämäännyin, kun oli vain 2 piuhaa ja tuossa 3. Tämä on kaiketi 6V-tasavirtalaturi. Ainakin akku näyttäisi siltä ja tuolloinhan ne Saksassa vielä käyttivät 6V jännitettä. Käsitin jostain, että viimeisissä saksalaisissa junakeuloissa oli jo 12V vehkeet.

Oman alkuperäisen arvioni perustin näihin kuviin. Tämä vuodelta '71 thesamba-sivulta. Siinä laturi hyvin samanlainen, mitä autossa on.

Tässä versiossa on säädin ulkona. Kuvan säädin poikkeaa autossa kiinni olleesta siltä osin, että autosta löytyneessä 61 ja D+ oli meistetty (ja johdotettukin) samaan nastaan. Tuo arvuuttelemani uuusi elektronin säädin taas on kytkennöiltään 1:1 tämän kanssa.

Auto on valmistettu '74, mutta osat näyttävät tältä pitkälti. '73 eteenpän sähköpiirroksissa on nykyiaikaisen näköinen paksu ja lyhyt vaihtovirtalaturi.

En vänkää asiasta, mutta pitää tuoda kaikki näkökulmat esiin 😉

Siellä moottorin vieressä on / oli perinteinen ulkoinen säädin:

Laturin päältä lähtee 3 johtoa, yksi maadoitus, paksu virtajohto ja abikolla herätevirta (ei näy kuvassa)

Sen vanhan releen eka "tolppa" oli muovipalalla kärkien välissä kytketty pois pelista ja siinä oli selvä murtumakin alemman kärjen kohdalla. Toinen tolppa oli mukana ja akulle tuleva virransyöttö sen toisen tolpan jälkeen.

Herätevirtajohto oli kytketty sen laturilta tulevan navan alle. Siinä oli merkintä 61 (heräte) ja D+ (sisään) ja se tosiaan meni sinne laturin selkään abikoon.

Ei tietenkään ole mitään tietoa, onko tuo viritys ikinä toiminutkaan. 

Mutta jos näiden kuvien ja tiedon kanssa osaatte päätellä, että onko se säädin laturin sisällä, niin olen kovasti kiitollinen.

Äkkiähän sen laturin toiminnan katsoo, kun tökkää herätteen akun napaan ja vanhalle säätimelle tulevan piuhan suoraan akun +:aan.

Sitten mittaamaan, tuleeko liian korkea jännite, jos säädintä ei olekaan?

On tässä monenlaista vekotinta tullut vuosikymmenien aikana ihmeteltyä, mutta tässä sähköjen korjailijat ovat olleet jo aika eteviä 😉 

Eipä juuri ainuttakaan johtoa, joka ei olisi poikki ja jatketty vaan kiertämällä päät yhteen ja ehkä jopa hieman jo irronneella teipillä suojatu 😉 

Tänään kävin tutkimassa latausta. Säädin oli rikki, sieltä puuttui yhdestä tolpasta pala ja oli tungettu muovia väliin. Samoin mittarista puuttui kokonaan latauksen merkkivalon lampun kanta. Muutkin lamput oli heitetty satunnasille paikoilleen.

Se säädin pitää ostaa - vinkkejä tarvitaan taas 🙂 

Ja se lampun kanta, koska herätevirta kulkee lampun kautta. Kaipa sen voisi korvata millä vaan virrat päälle käännettäessä aktivoituvalla 12V piuhalla, mutta olisihan se valo hyvä olla mittarissakin. Onkos tuollaisen hankkimiseen vinkkejä? Saaneeko niitä uusina jostain?

No niin, googlaamalla selvisi - onhan noita lampun kantoja monessakin paikassa, esim. aircooled.fi löytyy ja siellä oli myös sopuhintaan tällainen säädin:

Miksi tuossa sanotaan, että tasavirta - onhan se 12V jo tasajännite siinä vaiheessa, kun se tulee laturista ulos. Eikös siellä laturissa se tasasuuntaus tehdä diodisillassa, eikä säätimessä? Vai olenko ihan hakoteillä? Vai ajettaneenko tuossa takaa sitä, että vaihtovirtalaturi pukkaa ampeereja enemän ulos, mitä tuo kestää? Tuskin se kyllä kovinkaan tehokas laturi on.

6 hours ago, Tanhis said:

Jos tuolle parannuslinjalle lähden niin kannattaa miettiä myös mitä ne tavaratilan pohjapellit maksaa verrattuna hitsarin käyttämään extra aikaan kun koettaa palkkeja sovitella ahtaassa tilassa. Varsinkin siinä tapauksessa jos itse tekisit mädänpoistotyöt.

Mätää siellä ei oikeastaan ole juurikaan, enemmänkin huonosti roiskittua huonoa palkkia. Osa vahvikkeista myös puuttuu, noita tunkin korvakkeitakin puuttui ja oli vääntyneitä. Apuna tutkinnassa hänellä oli printatu räjäytyskuva pohjan osista.

Kuuntelen tässä tätä työn tekevää kaveria ja hänen ehdotuksiaan. Tosiaan eilen pääsimme yhdessä sinne auton alle ekaa kertaa. Jos hän on sitä mieltä, että pohjapelti pois, niin sitten se lähtee. En rupea jarruttelemaan enkä neuvomaan ammattimiestä.

Kyseessä on tuttu kaveri, jolla on oma paja ja autopeltisepän koulutus, tausta ja vehkeet. Nykyisin tekee enemmän ihan muuta, kuin noita peltihommia, mutta on minulle käyttöpakuja hitsaillut katsastuskuntoon ja sitä työn jälkeää katsoessani olen tullut hänen taidoistaan vakuuttuneeksi. Eikä työn motivaatio ole laskustustuntien kerääminen, vaan hyvää laatua tehokkaasti.

Joku muu olisi jättänyt brassikorjaukset paikoilleen ja fiksannut vain pari palaa ja katsastukseen. Toki kysyn hänen mielipidettään pohjapellin vaihdosta, se ei projektin budjettia kaada ja vaihdetaan jos hän on sillä kannalla. Kiitos vinkistä, niitä tänne juuri tulin kyselemäänkin.

Pientä päivitystä asian tiimoilta. Kuulin tarkemmin historiasta ja se sisusta sekä korin kunnostus olikin tehty jo Brasiliassa. Tänään päästiin sen peltisepän kanssa yht'aikaa katsomaan auton alle. Sinne oli kyllä vaihdettu joitain pohjapalkkeja samalla, mutta aika luokatonta hitsausta ja kaikki palkkien sisustat oli jätetty käsittelemättä ja kevyt pintaruoste näkyi reiistä. , Ne olivat myös ilmeisesti halvinta mahdollista äärettömän ohutta peltiä, joten tästä syystä seppä päätti irrtottaa ne ja vaihtaa uusiin parempiin ja hitsata ne kunnolla. Hän sanoi, ettei sitten tarvitse olla joka vuosi paikkailemassa, kun tekee kerralla kunnolla. 

Joten nyt kyllä kuitenkin korjataan jo korjattua jonkin verran.

2 hours ago, Kaaleppi said:

Hienohan tuo on 👍

Missä hinnoissa nuo liikkuu?

Hinnat ovat aivan älyttömällä haitarilla, parhaan katsauksen saa mobile.de. Hinnat vaihtelevat 5000 - 150000 noin karkeasti. Kalliimmat ovat toki vanhoja entisöityjä Saksan malleja, mutta kymppitonneja pyydetään hienoista Brasseistakin.

5 hours ago, x-pj said:

Miksi pitää korjata sellaista mikä ei ole rikki?

Itse laittaisin latauksen ja jarrut kuntoon. Veisin konttorille ja nauttisin autosta.

Nimenomaan, korjataan vaan se mikä on rikki. Kuvassa näkyy ehjä pohjapelti. Auto on siis kunnostettu jo korin osalta, runkoon ei ole kajottu. Pitkät runkoaisat ovat ehjät, toisen takapyörän takana taisi olla yksi ruostunut kohta. Minulla ei ole taitoa eikä paikkaa hitsata kunnolla, siksi auto on yhden tutun autopeltisepän pajalla. Hän kävi runkopalkit läpi räjäytyskuva kourassa ja merkkasi mädät palat. Ei kannata parsia mätiä runkopalkkeja paikka paikalta, vaan uusia ne kerralla, jolloin ei ole joka vuosi hitsaamista. 

Muuten ei turhaa työtä ruveta tekemään ja huhtikuussa olisi tarkoitus olla leimalla ja ajossa heti kun lumet sulavat.

Hyviä vinkkejä saa reilusti antaa, kaikki kuunnellaan 🙂 Eihän tämä  ole Pohjolan hienoin näyttelykoru, mutta ihastuttavan sympaattinen pieni bussi. Hymy irtoaa jo kun menee lähellekin, saati kun pääsee istahtamaan sisälle.