multanen

Muuten kylla, mutta hirmu pieni karkivali LYHENTAA puolan lataamiseen tarjolla olevaa aikaa. Puola latautuu kun karjet on KIINNI. Pienella karkivalilla karjet aukeaa aikaisemmin ja purkaa puolan latauken kipinaksi. Valysta pitaisi siis kasvattaa jotta karjet pysyisivat kauemmin auki ja antaisivat puolalla enemman aikaa latautua.

 

Vai että silleen.

Ajattehan jos säädät kärkivälin senttiin. Kärjet on nyt koko ajan auki.

Säädä sitten kärkiväli nollaan. Onko kärjet nyt enemmän vai vähemmän aikaa kiinni?

Ihan tajuttoman pien toi kärkiväli. Ois ihan hauska tietä, että minkäköhän ihmeen takia noin pien pitäs laittaa?

Veikkaisin että tarkoituksella on laitettu.

Arvaisin että syy on näissä kahdessa, erityisesti ensimmäisessä:

Isoilla kierroksilla aika joka puolalla on "latautua" induktiivisesti jää

hyvin lyhyeksi jos kosketuskulmaa ei suurenneta. Puolan latautuminen kestää aina saman ajan . Katkojat eivät ota tätä huomioon vaan antavat virtaa lyhyemmän ajan isoilla kierroksilla (siis ihan ajassa mitattuna, ei kosketuskulmana).

Toinen millä voisi olla himpun verran vaikutusta; Saattaisi olla että kärjet alkavat "irrota" virranjakajan nokista isoilla kierroksilla, ts. jousi ei ehdi painaa kärkeä nokkien välissä. Tämä sitten pienentäisi kosketuskulmaa käytännössä.

Varmaan tyhmä aloittelijan kysymys: Jos nyt tilaa jostain vaikkapa tuontyyppiset kanget, nin pitääkö männän tapin hela hioa sopivaksi? Vai onko ne valmiiksi jotenkin mitassaan?

Tutkailin tätä aihetta hieman. Vaikuttaa siltä että noita painavia hihnapyöriä on kahta sorttia: Tuossa Bugfuelin mainitsemassa "damper"-tyyppisessa on liikkuvia osia, jousia ja massa tms., tai sitten joku kumikerros. Mutikka siis tosiaan vaimentaa värähtelyjä.

Sitten on olemassa painava hihnapyörä joka on vaan kiinteä massa. Tammönen on varmaan juuri suorassa kutosessa (pitkän kampiakselin takia?). Kai tuokin sitten jotain vipatusta vähentää mutta eri toimintaperiaatteella.

 

Katsoin tuota nimimerkki sirairyn piirrosta ja tuli tämmönen toteama mieleen:

Koska laakeriin kohdistuu yhtä paljon puristusta joka suunnasta, ei ole käytännössä merkitystä onko laakeri kokonainen vai kaksi puolikasta. Molemmat hakeutuvat kiristyksen jälkeen käytännöllisesti katsoen samaan muotoon (eli tasapaksusta laakeriliuskasta tulisi pyöreä).

Eiks niin?

Näin tapahtuisi jos laakerin liuskojen ja lohkon välissä ei olisi kitkaa lainkaan. Kuitenkin kitka on olemassa ja sen takia kahden puolikkaan yhteen puristuessa kohdistuu voima pääasiassa vain liuskojen kärkiin.

Puristus ei siis ole tasanen.

Niin varmaan, mutta ei kai kärkiin kohdistu lähellekään niin paljon voimaa että materiaali tyssääntyisi (merkittävissä määrin)?

En siis osaa laskea tätä mutta ihan näppituntumalta tuntuisi siltä.

EDIT: Tuli vielä toinenkin juttu mieleen tuosta kitkasta: Silloin kun kiristyminen alkaa, ovat liuskojen päät vielä irti pohjasta eli kitka on nolla (kts. sirairyn kuva). Kitka vaikuttaa vasta kiristämisen loppuvaihessa - jos se nyt laakerin mittoihin yleensä mitattavaa määrää vaikuttaa.

Eiks niin?

EDIT 2: No ei se kitka nyt nollaa ole mutta pienempi kuiteskin.

Tämänpäiväisessä Tekniikan Maailmassa oli sivuttu laakeriasiaa. Toimittaja esitti laakerin päätyohennuksen olevan sen takia ettei laakerista irtoa palasia (käytti sanaa kuoriutuminen, kts. Fiat Grande Punto).

Varmaan osa totuutta tuossakin. Luulisin kuitenkin että "kuoriutumisen" estämiseen riittäisi ohennus ihan parin millin matkalta..?

Katsoin tuota nimimerkki sirairyn piirrosta ja tuli tämmönen toteama mieleen:

Koska laakeriin kohdistuu yhtä paljon puristusta joka suunnasta, ei ole käytännössä merkitystä onko laakeri kokonainen vai kaksi puolikasta. Molemmat hakeutuvat kiristyksen jälkeen käytännöllisesti katsoen samaan muotoon (eli tasapaksusta laakeriliuskasta tulisi pyöreä).

Eiks niin?

Bugfuel selitti asian hyvin. Asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että keskilaakerin puoliskot ovat vapaana ollessaan hiukan avonaisia. Mietitään vain tilannetta laakeripuoliskot lohkoon asennettuna.

 

Jos laakeripesä olisi sisähalkaisijaltaan aivan täsmälleen sama kuin laakerin ulkohalkaisija, voisivat laakeripuoliskot olla tasapaksuja. Laakerissa on kuitenkin puristussovite, laakerin ulkohalkaisija on muutamia satasia suurempi kuin pesän sisähalkaisija. Tästä johtuen tasapaksujen laakeripuoliskojen päiden kohdalle syntyisi liian pieni sisämitta, joten ohennus päissä on tarpeen.

Tämä Keiteleen Kone-Bugfuel-Jaa-selitys laakerin alku- ja loppupään ohennukselle ei ole oikea. Tämä Mahlen sen sijaan voisi ollakin:

( http://mahleclevite.com/it_bearinginstall.asp )

"When measuring a bearing ID or wall thickness, avoid measuring at the parting line. The diagram illustrates there is a parting line relief machined into nearly all bearing shells. This relief is to allow for any mis-match between upper and lower shells due to tolerance differences, or possibly resulting from cap shift or twist during assembly. To determine bearing wall eccentricity or assembled bearing ID ovality, measure at a point at least 3/8" away from the parting line."

Eli alku- ja loppupään ohennus on tosiaan siltä varalta että puoliskot eivät satukaan aivan paikalleen. Laakeri jää asennettunakin väljemmäksi halkaisukohdan tienoilta.

Sitten laakeriliuskassa on näköjään toinen, loivempi paksuusvaihtelu (paksunee tasaisesti keskiosaa kohti). Tämä liittyy öljykalvon syntymiseen, on haluttu että öljyä syöttävässä kohdassa välys on pienin.

Kts. http://www.aa1car.com/library/ar797.htm kohta "eccentrity".

Nää molemmat on jo mainittukin tässä ketjussa, tässä vaan lähteet samassa.

(Uskon mitkä tahansa muutkin selitykset jos on joku kunnon lähde tai jos selitys olisi edes fysiikan lakeja noudattava).

Nyt iski kauhea epäilys... Voisiko joku varuilta mitata onko kokonaisetkin laakerit hieman soikeita (eli vaihteleeko ainevahvuus)?

Alku ja loppukevennystä niissä ei ole mutta jos on tuo kuormituksen suunta huomioitu.

Oliskohan tuo alku- ja loppään ohennus siltä varalta että lohkon puolikkaat eivät satukaan ihan tuhannesosalleen paikalleen vaan "hammastaa" hiukan?

(Onhan pulteissa hiukkanen oltava välystä).

Onko noissa Porschen alkuperäisissä puhallinkopissa mitään laippoja tai ohjauslevyjä? Vai onko ne vaan tyhjiä pönttöjä?

Pari kiperää kysymystä on vielä tästä aiheesta:

1) ainakin mulla on hihnapyörä kaivettu jostain romukasasta. Eikös nuita hinapyöriä ole erilaisilla ajoitusmerkeillä? Eli tuskin on sattunut juuri minuun koneeseen/jakajaan sopivat ajoitusmerkit.

2) Eikös ole niin että esim. puristussuhdetta nostettaessa optimaalinen sytytyshetki siirtyy VW:n suunnittelemasta? Oletteko uskaltanut laittaa muuta kuin tehtaan ajoituksen jos on toiminut paremmin?

Joo, Teijon kilpailija. Nyt vaan joku laittaa Sambaan myyntiin Teijonsa samalla hinnalla. :-)

 

Ai, montas Teijoo tehtiin Tempon kans samoihin aikoihin?

 

These rather curious forward control vans, or low bed pickups, were only made between November 1949 and May 1952. A total of only 1362 were produced, and very few survive today.

Luin jostain että "Tempojen" tuotanto loppui kun VW ei enää antanut moottoreita. Volkswagenilla ei halunneet kilpailijaa omalle uudelle Type-2:lle.

Näkyy olevan VW ilmajäähy keskimoottoripeli myytävänä The Sambassa. Varmaan ratamiehiä kiinnostaa ainakiin...

http://www.thesamba.com/vw/classifieds/ ... ?id=515685

Eli ei näemmä ole kovin yksiselitteinen juttu. Taidan mitata ihan itse mikä hihna on hyvä ja ostan semmosen.

Kyllä voi yksinkertainen asia mennä pieleen: Vaihdoin tasavirtalaturin tilalle vaihtovirtasen. Motonetin taulukko näyttää vaihtovirtalaturille eri hihnaa eli "11.9x915" eli tuotenumero 30-2915. Ostinpa sitten sellaisen. Nyt kuitenkin näyttää että tuo on jonkin verran liian pitkä ja tulee paksuna osittain jo ulos hihnapyöriltä...

En löytänyt mistään kirjoistani että mikä hihna olisi oikea... Onko vaihtovirtalaturille edes eri hihnaa?

Yläkuolokohtaa on muistaakseni tutkaillut. Ja toinen nasta vauhtiksessa sitten sytkän ajoitusta. Viisaammat tarkentakoot..

Missäs kuplan mallissa noin fiinit systeemit on ollu, vai jälkiasennusko on kyseessä?

T1-T2 1600 moottorissa on tuommonen anturinnäköinen mokkula, ihan niinkuin olisi mitannut vauhtipyörästä jotain..? Vai mikä se on?

Autossa on muuten doghouse koppa ja ropeli on vain 30 mm leveä. Puhaltimen imupuolella on 5 mm isompi rako... Eli eikös tässä pitäisi olla 35 mm puhallin?

...Joo kyllä kolmospytyssä näytti aika huonolta. Onko tää vakio Mahle 85.5 ? Jos ostas vain yhden sylinterin+männän, joku ilmeisesti myy?

Nelosessa tais näkyä hoonausjäljetkin vielä 45 tkm jälkeen.

Mihis suuntaan kannattaa nuo pumput laittaa työntää/imemään vettä? Eli mihin väliin laitetaan.

Periaatteessa parempi on kun vettä työnnetään moottorin ja imetään syyläristä (niinkun Lassella edellä).

Vesi kiehuu asteen-pari korkeammassa lämpötilassa pumpun "painepuolella" joten on hiukan edullisempaa että se on koneessa ja pienempi paine jäähdyttimessä. Pieni hyöty voi olla myös siitä että pumppu saa työskennellä vähemmän kuumassa nesteessä, kestää ehkä paremmin eikä kavitoi niin helposti.

Kannattaisi poistaa nopeasti ennenkuin löytyy hakukoneella noiden viesteissä mainittujen henkilöiden nimillä.

Hupputilat löytyy

Pallokeulan lipo vakio T1 1600 alkoi käymään tyhjäkäyntiä sen verran epätasaisesti että huomaa. Muuten toimii hyvin. Ajettu 10 vuotta, ehkä 40tkm remontin jälkeen. Kovaa ajoa ilman ympäryspeltejä ja termostaatin läppiä... Välillä kärrykin perässä...

Kolmos-sylinterissä on puristuspaineet 4 bar, muissa yli 10,5. Paineilma tuntuisi vuotavan lähinnä öljytilaan (ohivuoto "mittaus"). Kun pikkasen laittaa öljyä tulpanreiästä niin puristuspaineet nousee n. 6 bariin.

Huohottaakin ehkä enemmän tyhjäkäynnillä.

Olisko männänrenkaat poikki vai mikä lienee. Varsinainen kysymys onkin että mitä tapahtuu kun jatkan ajamista vielä pari vuotta tällä? Tuleekohan täystuho?

En viitsisi nyt avata kun on muuta mukavaa tekemistä ja samalla pitäs laittaa koko kone uusiksi.

Jonniin verran tuli peltitöitä tuohon pakuun... Joka on muuten T3 (tai T25 niinkuin jossain päin sanotaan). T2 on pallokeula.

Varmaan oli jotain painavaa lavalla, ei kait se muuten noin littuun voi mennä.

Pessimistinä mittaisin ensimmäisenä puristuspaineet...