Gerbiili

Kenen jyrsimessä ei oo terä suorassa kulmassa?

Sehän riippuu ihan terästä, että missä kulmassa se pohjaa kohti oleva pinta on. Oikeanlaisessa kovametallipalalla olevassa avarruspäässä teräpalan kulma on toki 90°, mikäli terä on tarkoitettu poteron tekoon. Jos taas terä on tarkoitettu läpimenevän reiän avarrukseen niin kulma on todennäköisesti jotain muuta. Ja Jokkis-Jore kun tekee autotallissa vaari vainaan itseteroitetulla pikateräs palalla olevalla avarruspäällä, niin kulma voi olla ihan mitä vaan.

 

Tarkoitin tuolla sitä, että kun selkeästi ei ole kokemusta tämänlaisesta koneistuksesta, niin on monta asiaa jotka pitää huomioida. Ei se pelkkä jyrsinkone ja avarruspää ole autuaaksi tekevä juttu, yhtä suden voi sillä tehdä kuin sorvillakin.

Teräpalan kulmastako nyt puhuttiinkin? Varsinaisesti silläkään ei lie mitään merkitystä jos siinä muutaman asteen heitto on. Tulee vain kapea vyöhyke mihin putki tiivistyy kiristyksen alussa voimakkaammin. Tuollaisella matkalla kuitenkin aste tai pari ei kummosta korkeuseroa muodosta. Voi vaikka itse koittaa teon jälkeen hiomatahanalla läppäämällä sen tasopinnan. 91 astetta monasti noissa pitimissä mistä noita tehdään.

Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä;)

Noista sorvilla aukastuista o kyllä tullu monasti sutta ja sekundaa. Joko vinoja johki tai sitten palotilat erillä korkeudella.

Kenen jyrsimessä ei oo terä suorassa kulmassa? Kai nyt sentää pitäs koneistajan aluilla olla hallussa moiset perusteet jos aletaan kansia tekemään. Karan suoraan kellotus on kuitenkin peruskamaa mikä pitäs aina tarkistaa. Videon tavalla kansien tiivistepinnasta mikä putkeen vastaa, tulee aivan varmasti tarpeeksi leveä ja suora. Jos sinne palotilan puolelle jää pykäliä niin en usko että se paljon palotapahtumaa kiinnostaa jos siellä on muutaman satkun tai edes kympin heittoja. Itse kuitenkin tarkistaisin tuloksen venttiilinhiomatahnalla jos asia huolettaa. Sorvilla kun noita tekee niin kannattaa muistaa että ne reijätkään ei monasti ole käytetyissä kansissa pyöreitä. Saati reuna voi olla viistetty niin että siitä ei voi kartiolla painaa.

Jos vaan alumiinin laatu on hyvää, niinku noissa lentokoneliittimissä alkujaan on tarkoituksena ollut niin varmasti bueno. Sitä ei tosin voi noi parin euron nipat olla mistä nyt on tullu suosittuja, kun jo pelkän matskun hinta on tuon mitä nyt valmiita saa osakaupoista. :D

Noiden väri kertoo jo jotain käytetystä materiaalista. Se suosituin lentokonekampe kun ei ole niin laajasti anodisoitavaa mitä nuo kiinan sateenkaarilaadut. Punainen on ainakin värinä sellainen että se ei ainakaan ennen ole parempiin laatuihin onnistunut. Noista halvoistahan leikkaa osasta kierre jo kiinni kun vähän käsissä pyörittelee... Mitähän lie tuollaiset "aidot" ilmailun ja sotateollisuuden käytössä olevat kustantaa...

Mitä noita tullu ite koitettua, niin tietyntyyppisellä letkulla noita o todella vaikee saada kiinni ilman että letku työntyy about puolet samalla ulos. Polttoaineletkujen kanssa ainakin oli tätä ongelmaa. Plus noissa tuntuu monissa olevan tuo alumiini laatua räkä. Alkuperäiset liittimet lie jotain lujempaa sorttia mutta hinta mahtanee olla sitten ihan eri luokissa.

Itse taidan toistaiseksi noihin tutustuneena pysyä prässätyissä letkuissa tai laadukkaissa klemmareissa.

ETRA myy hihnoja myös kyseiseltä merkiltä, mutta autojen moiset tuskin on hyllytavaraa. Tilaamalla lie kuites saa.

Tässä istun tallissa nauttien toista olutta. Konetta kasatessa huomasin että mahlen uudet keski runkolaakerit ovat 50g kevyemmät kuin vanhat. Koska nää on muuttunut? Ja kyllä punnitsin saman kokoiset laakerit. Sen tiesin että sintermetallin laakerit on kevyet ja jotain valupaskaa mutta tämä oli ihan uusi havainto. 2010 muistaakseni ennen näitä tilannut laakerit ja silloin oli vielä painavat keskilaakerit. Pitääkö sitä siirtyä kokonaan kolben laakereihin?

Huhua kuulin joistain nykylaakereista jotka tais olla näitä kepeitä kavereita että pursuilleet pahimms tapaukses kampuran kaulalta jokkiskoneissa. Ovat ilmeisen pehmoista tavaraa. Merkkiä en mene vannomaan mutta pienellä tiedustelulla tuoki kyllä selviäisi. Onhan nuissa laakereissa laatu muutenkin tipahtanut kun päittäysvälykset ei tunnu pitävän enää paikkaansa. Isompia välyksiä joutuu käyttämään kuin ennen.

Sotkee se permatex vaan iha helvetisti. Lisäksi oman kokemuksen mukaan konehommissa liukenee osaan öljyistä aika tehokkaasti. Joten ei varmasti mitään tuki, mutta koskaan en sitä enää minnekkään laita mikäli jotain pitäisi niin tiivistä että ei tarvitse sitä toisten avata. Paineensieto on ainakin olematon ja kuivumisaika tautisen pitkä.

Silikoni on erittäin hyvä kampe myös tasopinnoille mutta miksi sitä pitää aina lutrata litratolkulla. Laittaa sitä samanverta ku sitä permatexianna niin ei se sen enempää tursuile kuin sekään.

Männänrenkaitahan saa aina sovitettua nehän ei ongelma ole. Jos ei muuten niin mäntä sorvarille ja leveempi uraa vaan niin taas laulaa. Niin noita wanhempia volkkarinkin mäntiä on elvytetty jotka ovat kapealla renkaalla vs nykyiset.

Männälle voisin ehdottaa samaa mutta siitä ei paljon kärsi ottaa eikä kaikista mäntätyypeistä se onnistu. Siihen tarvinnee pätevän koneistajan jolla on tuntemusta männän rakenteesta että mikä sopii moiseen käsittelyyn. Kaikki männät kun eivät pyöreänä enää toimi niinkuin niiden on tarkoitettu. Joten turvautusin ensimäiseen konstin pääasiassa.

http://www.international-auto.com/images/originals/12404000w11.jpg

Tällä on menty hyvi o pelannu. Halpaakin on ja rallimiehet monet suosivat tällä alueella ainakin. Vakiokoneen siitä täyttelee kahdesti 5l astia kun on.

Elikkäs jos keskimutterin aukaisee ja renkaaassa on tyhjää n:3cm, akseli ja rumpu liikkuvat samaan tahtiin. Välys on ilmeisesti alennusvaihteessa tai jossain muualla. Niin mikähän tuolta on menossa tai mennyt. Liikkeelle lähtiessä kuuluu lonksahdus suunnasta riippumatta, siten että välykset ensin lähtevät pois.

Toivottavasti tuosta puhelinkeskustelun perusteella laaditusta selityksestä jotain selviää...

Nonniin, nyt on etanolikone ajettu nokka sisään ja alkais säätöjen haku. Nyt jo ajettavissa.

Enään pitäis tuo japanin laturi saada heräämään henkiin.

Säätöjen haku itselläki käynnissä. Kaikki muu pelaakin kuin enkeli.

Kai sulla kiila on siellä tallella? Kuulostaa oudolta että se edes lähtisi irti hihnapyörä vaikka pultti irtoaisia jos hihna itse on paikallaan. Pohjaako pultti?

Olipa odotettavissa, kyllähän sen arvas että täältä ei kannata mitää kysyä ennen toteuttamista. Yhtään ainutta asiaan liittyvää vastausta ei siis saatu.

Itse huomannut sellaisen että uusien levyjen kanssa ei tahdo kytkimet pelittää ennen kuin on laitettu prikat asetelman & vauhtipyörän väliin. Asetelmaa kiristäessä ilman prikotusta asetelman jouset kiristyvät yli jolloin kytkin polkimestakin tulee "tunnoton". Ja kyseessä on ollut vakiot vauhtipyörät. Prikotuksen jälkeen vaihteet menneet ilman "sirklausta" päälle, kun ennen väkisin & äänen kera.

Tämänhän näkee näistä "lattajousellisista" asemista silmällä ylensä varsin helposti asetelman kirityksen jälkeen. Tähänhän vaikuttaa että onko vauhtiksesta otettu sieltä tasopinnasta pois mihin paineasetelma tulee kiinni.

Meinas unohtua että siihen kytkinakselille kannattaa laittaa esim mustaa vaseliinia tilkka. Kädellä levittää todella ohuesti sitä että lähinnä muodostuu kalvo, ettei se lähde siitä sitten leviämään käynnin aikana. Ei takertele sitten levykään säilytyksen jälkeen.

Kyseisessä topicissahan puhutaan lähinnä vakiokoneen muuttamisesta toimimaan kyseisellä sotkulla. Sekä polttoaineen muista ominaisuuksista, puhumattakaan että se topic on jo aikasta wanha kokonaisuutenaan.

Nyt ei ole kysymys vakiokoneesta jonka ehkä voisi ymmärtää virityskaasuttimesta puhumalla. Eikä polttoaineen yleisistä ominaisuuksista. Vaan lähinnä kyseisen muutoksen tekemisestä tai sen ympärille moottorin rakentamisesta.

Jaarittelut voi jättää muualle ja ihmettelyt nyt oli kysymys muutoksesta ei siitä mimmosta se e85 on tai sen asennuksen järkevyydestä yms. Vain kokemukset kelpaa eikä turha lässytys foorumin tapaan. Täällä pohjosessa tupataan toteuttaa ei mussuttaa.

Osamyyjiltä kaipaisin itse tietoa siitä että kestääkö mikä pumppu tuon ja missä hintaluokassa pyöris halvimmat.

Seerifilläki varmaa muutaki tekemistä ku pasteta ikiwanhoja topiceja joita ei kukaa vaivaudu uudellee lukemaan.

Tuli tuossa vaikeuksia polttoainelinjaston kanssa omassa vehkeessä. Uusi linja olisi siis tarkoitus vetää ja tankkikin käyttää irti.

Samalla tuossa pohdittii että jos tekis nyt muutoksen sitten tuolle e85 sotkulle. Onko näitä jo kuinka liikenteessä? Sekä mitä kokemuksia miten nuo virityskaasuttimet pelaa noiden kanssa. Onko tullu vastaa voimakasta hapettumista kaasuttimissa tai kiihdytyspumpun kalvojen hajoilua?

Johtuu isosta sivuttais välyksestä,sama ilmiö myös 1 imussa 2 ja 4 pakosessa jos sivuttaisvälys on iso... ilmiö tulee siintä kun työntotangot tulee vähän vinosti kenuvivuille päin,niin työntää ensin sivuttaisvälyksen pois ennenkuin alkaa painaa venttiiliä... senpä takia mul omis vakiois keinuvipuakseleissa (jos niit joutuu käyttämään jostain syystä) ole nois venttiileissä jousirikkoja ollenkaa vaan shimmattu suorilla rikoilla lähes välyksettömäksi...

Täähän on varsin vakio virikoneen vivuston tuunauskin. Pultit päihi ja kovasti brikkoja välii. Eikä välttis aina edes pultteja.

Mahlen 88 tais olla jotain 6mm muistaakseni keskellä ainepaksuus. Siihen ei kovin syviä ammeita tehdä mut kyllähän siihen hieman...

Nyt en tiedä minkä kokoinen moottori sulla on ja mikä on budjetti, mutta kaupasta saa uudet pytyt ja männät 1584 ccm moottoriin 119 eurolla. Joten kannattaako paljon savuttavilla osilla kikkailla?

 

t. Mika

Tuo ei oo kyllä kallis kun taisi sisältää renkaatkin. Uudet renkaatki sentää maksaa jo jotain erikseen hommattuna.

Wanhoissa sylinteriputkissa on monasti olake kulunu sinne ylös. Joten uusilla renkailla jos ne on erin tyyppiset tai muuten menee putki syvemmälle kun kasataan uusiks niin rengas voi ottaa siihen kiinni.

Kasaisitta niitä moottoreita aina uusilla osilla niinkö porvarit niin ei ois niitä ongelmia eikä tarvis ihmetellä jos ei toimi...

Onko tuo vanhojen orkkis nostajien koneistaminen kuinka kannattavaa loppupeleissä ja kuinka kalliiksi ko koneistus mahtaa tulla? Paljonko merkitystä on että lautanen on normaalia ohkasempi, vaikuttaako merkittävästi kestävyyteen?

Meillä on ollu kaikissa koneissa melkeen noi koneistetut. Sorvilla vaa oikee ohut siivu pois ja hyvin on pelannu. Tosin tuplajousellisia ei itsellä ainakaan ole ollut, kaverista en tiedä. Ainoat hajonneet nostajatkin jotka on vastaan tullu oli jotku scatin tms vastaavan kevennetyt jotka hajos melkein välittömästi. Hirveen paljonhan niistä ei kärsi ottaa ettei se mene se karkaistu pinta pois.

Mutta kukin tavallaan.

Taas itse itselleni vastaten nyt on oikeella jännitteelläki. Lämmitinki ainaki testiperiodin ajan pelas bueno.

http://lh6.ggpht.com/_Okv8tsRGzZM/S4BC11LO1EI/AAAAAAAAA2I/uwzPXW2XfGM/s640/img814.jpg

Tuusasimpa sitten ite tämmösen tosin tää on vielä väärällä jännittellä kun ei ollu sopivaa hehkua kotona :/

http://lh3.ggpht.com/_Okv8tsRGzZM/S31j-wsO5vI/AAAAAAAAA1g/lnaPUyLjcJA/s640/img806.jpg

Minulla hatara muistikuva että oma Dsl lämmitin olis just tuollanen BN4.. mutta 12V. Ostin uuden hehkun tuohon joskus 5v sitten ja Eberin jälleen myyjä kehu että olis ollu suomen viimesiä hehkutulppia...

Oman valmistus vuosi tais olla 1969 :)

 

Eberin jälleen myyjälle riittä lämmittimen tyyppinumero niin ne näkee mikä hehku tuohon sopii...

Noita tulppia näky olevan netti pullollaa joissa on samassa se kipinätulppa ja hehkutulppa, mutta tuossa on erilliset. 100W luokkaa näky olevan tehot noissa toisen mallin tulpissa joten liekö tuossakin sama.

Tuommosen kapistuksen löysin ja siinä on hehkutulppa sökönä. Liekö näissä on millaiset hehkutulpat noiden eri jännitteiden välillä? Kyseinen laitos on 24v malli. Alkuperäisestä tulpasta ei pienellä etsimisellä toistaiseksi mitään tekstiä löytynyt, hitusen kun on paksun ruosteen peitossa.

Mistähän näihin näitä tulppia mahtaa herua? Hieman auttaisi seki jos joku tietää paljon moiset on teholtaan niin voisi koittaa korvata sitä jollain toisella.

Mikä ero niissä diesel malleissa on?