jokkep

Kuplan lämmönvaihtimessa on tuollainen kuvan mukainen mielestäni ylimääräinen putkennysä. Tuossa blokiliitännän päällä. Mikä lienee sen tarkoitus? Pitäisikö siitä mennä jotain jonnekin? Toisella puolella vastaava putkenpää on lytätty umpeen. En ole nähnyt vastaavaa missään varaosakuvissa.

Kai tuon voisi jostain ohjekirjasta löytääkin, mutta voisiko joku nyt paljastaa meille, jotka emme jaksa opuksia selata, että mikä tuon vakio camberin astemäärä on, ja mitä se käytännössä kuplan normikoon pyörällä milleissä tekee. Sitten voisi tämä ketju olla jollekin apua hakevalle oikeasti hyödyksi. Samalla voisi kertoa, miten säätö helpoiten tehdään (pallonivel on epäkesko jne.). Toisekseen selasin vähän AppStorea, enkä ihan heti törmännyt mihinkään tätä varten tehtyyn sovellukseen. Camper-juttuja, lähinnä canpervaniin ja leireilyyn muuten liittyviä oli kyllä pilvin pimein. Antakaas jokin hakusanavinkki tai appsin nimi, että pääsisi lähemmäs asiaa.

Ihan hyviä kuvia asiasta oli. Juuri tuota peltilirpaketta tarkoitin. Niitähän saa uusia Paruzilta mm. ja mulla onkin nyt työpöydällä pari noita varaosaa. Tutkiskelin jarrukilpeä ja tuon jousen kiinnitystä, ja siksi rupesin kyselemään, kun ei oikein silmä selitä, miten tuo on paikalleen laitettu. Pistehitsaustakin arvelin, mutta ei oikein näytä siltä. Jotenkin tuo näyttäisi olevan kuin jonkinlaisessa pidikehahlossa tungettuna. Parista kilvestä on jousi hajalla, toisessa ei ole kumpaakaan päätä ja toisessa vaan toinen. Olettaisin, että on säädön paikallaanpysymisen takia kohtuullisen tarpeellinen palikka. Kuvittelisin, että joku olisi tämmöisetkin vaihtanut.....

Miten vaidetaan rumpujarrun säätöruuvien pidikejousi. Se on jossain hahlontapaisessa tuossa säätöruuvien rungon alla. Miten irroitetaan/kiinnitetään niin ettei rakenteet vaurioidu?

Kohta pitäisi kasata Kuplan -74 takajousitusta. Otin jousilattojen kannet tarkasteluun ja totesin, että uusiksi meni, sekä kannet että puslat. Nyt vaan askarruttaa hankittavien tarpeiden mallit ja materiaalit. Vanhat puslat on semmoiset, että sisempi on varustettu ulkokehän pykälillä ja ulommaiset on pyöreät. Pitääkö nyt pitää asetelma samana, vai voinko laittaa ulommatkin pykälämallisilla puslilla ja vastaavilla kansilla? Onko noissa jokin vissi toiminnallinen tai mitoituksellinen ero? Kannet on tässä siis umpinaiset. Sitten puslien materiaali; mitä iloa on uretaanipuslista verrattuna kumisiin? Selailin tuossa vanhoja keskusteluja ja löysin ketjun, jossa keskusteltiin puslien voitelusta asennettaessa. Joillain videoillakin olen nänyt laitettavan kumipusliin ihan reippaasti vaseliinia asennusvaiheessa. Tuossa keskustelussa ei näytty päästyn mihinkään kunnolliseen lopputulemaan siitä, miten tämä voiteluhomma menee ja mikä on puslien tarkoitettu toimintaperiaate. Nyt vois käynnistää vättelyn asiasta uudestaan, mutta koetetaan päästä johonkin rakentavaan ratkaisuun, että tuleville remppaajillekin olisi ihan kunnon neuvo miten tehdä.

Näytti olevan Kuplassa monta hyvää paikkaa veden tulla sisälle. Minunkin koslassani sitä vedentuloa ensin ihmeteltiin. Ei ihmetellä enää, kun koko laite on purettu. (Nyt on onneksi jo päästy kokoamisen puolelle ja alusta alkaa olla maalia vaille.) Lattian takanurkat ja korin alaosat takapenkin alla sieltä akun ja releitten takaa on aika hyvin piilossa (siis siellä olevat rotanmentävät reiät). Yksi kriittinen paikka näytti olevan polkimien alainen osa lattiaa. Sitä kun ei pääse ilman poljinasennelman irrotusta mitenkään edes kunnolla putsaamaan. Jos lattian aikoo maalata ja sillei torjua ruosteita, kannattaa poljinasennelma irottaa ja siivota/maalata huolella se tienoo. Siellä polkimien alla ja takana saa kura ja kosteus kaikessa rauhassa muhia ja tehdä tuhoja. Käsi ylös kuka on saanut edes imurilla sieltä kaiken mujun pois. Tuo alustan siivous puhtaalle pellille kauttaaltaan on aika haastava tehtävä, sillä on koloja ja välejä joihin ei oikein millään mekaanisella raaputtimella pääse kunnolla käsiksi. Hiekkapuhallus taitaisi olla paras vaihtoehto, mutta auton sisällä vähän hankala, tai siis puhalluksen jälkeinen siivous varsinaisesti.

No jos niitä nelipuolaisia ratteja varastojen nurkissa on pilvin pimein, niin tarjouksia sitten ratista ja rattiakselistakin sitten tänne näin. Kiitos.

Tuo kiinnostaa minuakin. Näyttää olevan lähes mahdotonta löytää mitään varaosaa rattiin tai edes koko rattia tähän 74-malliseen Kuplaan. Korjata tuota kumminkin pitäisi, on halkeillut (se ei ole ongelma), yksi keskiön alla olevista jousista puuttuu, keskiön kiinnitykset on kuluneet pitämättömiksi ja johdotuksiakin on joku tinaillut epämääräisesti eikä töötti toimi. Lisäksi rattiakselin suojamuovit on käytännössä tiessään, muutama pikkupala yrittää vielä pysytellä mukana. Noita suojamuoveja ei näyttäis myöskään missään olevan saatavilla. Pitäisikö etsiä jostain (mistä?) koko rattiakseli? Noita vanhemman mallisia ratteja näyttää olevan kyllä kaupan. Ovat minusta tyylikkäämpiäkin kuin tämä muovihärpäke, mutta tietysti vääränlaisia, jos haluaa pitää kiinni auton alkuperäisyydestä.

Näkyy olevan brittiläinen versio kuplasta... Onko tuo oikealla tankinaukkoon menevä musta paksumpi putki nyt se, joka menee tankin pikkuyhteeseen? Menee siis tuossa tankin yläpuolella sähköjohtonipun kaverina. Mutta kuvasta ei oikein selviä, mistä tuo putki lähtee. Näyttäisi niinkuin tuossa isossa täyttöputkessa olisi haara? Tämäntyyppistä viritelmää ei ole minun Kuplassani. Tuo huohotinletku kyllä löytyy ja sen reitti on ihan selvä.

Ai tuommoinen viritys. Mistä kautta tuo kumiletku tankin toiselle puolelle kuuluu mennä? Mulla kun ei ole kuin muoviletku, joka menee tavaratilan takareunassa peltilipuskojen alla. Metalliputkea ei ole. Pitäis siis olla kaksi putkea, toinen tankin pikkuyhteeseen ja toinen pellin reijästä ulos? Nyt olisi kuva paikallaan. Näitä yksityiskohtiahan ei ole selvitettynä oikein missään korjausoppaissakaan, joita hyllyssäni on muutama.

Varmistanpa nyt vielä, että ymmärsin Anpun selityksen oikein; letku tuosta pikkuputken t-haarasta menee juurikin siihen tankin toisella puolella olevaan pieneen yhteeseen? Mun Kuplassa ei ole tuossa välissä kyllä yhtään pätkää rautaputkea, vaan koko letku on muovia.

Mihin tuon tuosta täyttöputken viereisestä pienemmästä letkusta haarautuvan letkun oikein kuuluu mennä? Varapyöräkotelon reunassa olevasta reiästä ulos? Kun hommasin uuden tankin, on siinä tuon täyttöaukon vastapuolella yhde tuommoiselle pienelle letkulle. Mikäs sen tarkoitus on? Pitääkö tuo pikkuletku liittää siihen vai siitä jokin toinen letku jonnekin - minne? Mikä rooli noilla kaikilla putkilla tuossa oikein on? Huh, olipas kysymyksiä, mutta tuön kanssa käpistellessä jäin noita ihmettelemään. Tässä minun (tällä hetkellä hyllyssä ja levällään olevassa) Kuplassa kun ei oikein mikään näytä olevan niinkuin oikeasti kuuluisi.

Nyt olis hyvä saada tuo sähköpiuhakasa pois korista, eli siis se joka menee kuskin puolelta kurakaaren yli moottoritilan puolelle. Siellä on sitä vaahtoa välissä ja johtonippu ei tunnu liikahtavan millään mihinkään suuntaan. Miten olette tuon purkaneet? Riski mies piuhan päähän ja vetoa vai? Alusta on nyt riisuttu niin, että runkotunneli on jäljellä. Nyt pääsee kasaamaan uutta palikkaa. Tunnelissakin on vielä hiukan paikkailtavaa. Mutta mukavaa kun pääsee purkamisesta rakentamisen puolelle.

No ni. Kupla (-74) on levitetty pulteiksi hyllyyn ja peltikasaksi tallin nurkkaan. Nyt pitäisi ryhtyä rakentamaan tästä autoa. Alusta on sen kuntoinen, että hiukset nousivat pystyyn, kun purkaessa totuus kunnosta paljastui. Ja tällä me ollaan siis ajeltu autuaan tietämättömänä kaikista näistä ruostevaurioista, jotka olisivat voineet johtaa matkan metsähallituksen puolelle milloin tahansa. Hyvin oli piilotettu, kun katsurikaan ei muka ollut noita löytänyt. Tai sitten on ollut tosi hyvät suhteet katsastusmieheen. No, joka tapauksessa nyt tarvitaan enshätään suurin osa pohjapelleistä, keulapala ja etuakseli. Näyttää siltä, että nykyisestä alustasta jää jäljelle vain runkotunneli napoleoninhatusta taaksepäin ja peräpää. Minkähänlaisia nuo mynnissä olevat pohjapellit mahtavat olla? Paruzilla on ainakin 1,2 mm pellistä pokattuja parempia ja sitten puolta ohkaisempaa ja yli puolta halvempaa osaa. Aircooledilla näkyy olevan jotain hevyduty versiota kohtuuhinnalla ja sitten myös halvempia malleja. Ei vaan kerrota tuon HD:n paksuutta missään. Onkos jotain tärkeää huomattavaa, kun noita ryhtyy laittamaan? Korista menee myös uusiksi kaikki pohjaa vasten tulevat peltiosat, eli sieltä suunnalta ei hirveästi ole asemointiapuja saamaksissa. Tässähän oli se hauskuus, että joku oli keksinyt rempata pohjan hitsaamalla alustan ja korin yhteen. Erottamiseen tarvittin rälläkkää ym. hienosäätötyökaluja. "Pientä pintaremonttia" siis tiedossa, ei ole vapaa-ajan ongelmia. Kaikki hyvät neuvot otetaan kiitollisuudella vastaan. Kyllä tästä auto tehdään, on asia erikseen, koska valmistuu.

Hei pojat, tarkennetaisiinko vähän käsitteitä. Minusta nyt ei puhuta kampiakselin kieroudesta. Jos kappale taipuu akselinsa suunnasta poikittain (siis niinkuin nyt keskustelussa oleva akseli), niin siitä tulee väärä. Jos kappale kiertyy akselinsa ympäri, siitä tulee kiero. Puutöitä hiukan tehneenä olen aina ymmärtänyt, että lauta jonka toinen pää on vaakasuorassa samaan aikaan kuin toinen pää on pystysuorassa (tai ainakin melkein....), on kiero lauta, ja lauta, joka päästä reunaa pitkin tähdättynä kaartuu kauniisti tai vähemmän kauniisti, on väärä lauta. Oletan, että sama pätee akseleihinkin, vaikka kampiakseli onkin jo luonnostaan sinänsä kovastikin moneen suuntaan väärä.... Sinänsä varmaan merkityksetön pikkuasia, mutta otsikkoa lukiessani ryhdyin ensiksi miettimään, että olisikohan kampiakselin kieroudellekin siis jokin toleranssi ja mitä se koneen käyntiin vaikuttaa, jos kammet kiertyvät toistensa suhteen pois alkuperäisestä asennostaan. Koneiden huollon ohella myös kielenhuoltoa kannattaa joskus harrastaa.

Kuplaa (-74) riisutaan remonttia varten Tiedossa on roppakaupalla peltihommia ym. mukavaa. Ohjauspylvään irrotus on työkohteena, mutta jäi tänään tekemättä kun juutuin ihmettelemään sen kiinnitysruuveja. Ratin alta pylväs on ruuvattu kiinni pulteilla, joissa ei ole minkäänlaista vääntömahdollisuutta minkäänlaisella avaimella. Kanta on kupukannantyyppinen, pyöreä, ilman mitään kanteja tai uria, joihin saisi jokin työkalun. Nokkaruuman puolelta katsottuna pultin kierreosassa on sivussa kolmiomainen kolo, ikäänkuin leikkaava kantti. Mikä tämmöinen kiinnitys on, miten se on saatu kiinni ja miten se puretaan? Rälläkkä, juu... mutta olisiko hellävaraisempia konsteja. Lieneenkö tämä rakennettu ikäänkuin purkamattomaksi liitokseksi, vai mistä on kysymys. Kannan puolella on vielä tuon kupukannan alla laippa, jossa siinäkään ei ole mitään "tarttumapintoja". Ohjauspylväästä on muovikuoret ratin alta tuhannen päreinä ja suurimmalta osaltaan kadonnut jonnekin. Saakohan noita muoviosia mistään, tai sitten ehjää ohjauspylvästä?

Jarrut tuntuvat siis toimivan muuten ihan niinkuin pitääkin, jokainen pyörä jarruttaa ja jopa aika tasan. Poljinvoimaa tarvitaan vaan todella paljon, eikä "totaalinen runttauskaan" tunnu saavan aikaan kylliksi tehoa. Ei auta pumppaamiset eikä mitkään muutkaan konstit. Pitää otaa etujarrut auki ja katsoa, mitä sisäpuolelta löytyy. Eturummut näyttävät kyllä päältäkatsoen melko uusilta, miten lie sisäpuolen laita. Mitähän pääsylinterin kunto vaikuttaa tässä asiassa?

Jarrut tarvitsevat polkemista ihan oikeasti, mutta silti hidastuvuus on kovin verkkaista. Lukkojarrutuksesta tämä peli ei tiedä mitään. Sitä se ei osaa ollenkaan. Periaatteessa kaikki on ihan ok, etupään kengätkin säädin niin lähelle kuin suinkin kehtaa, että sain eteen edes jonkimmoisen pidon. Pukeilla pyörät ilmassa kokeillen jarrut ottavat kyllä niin, että ei käsin jaksa pyörittää, mutta ajossa tuntuu paljon vaisummalta. Jos pitäisi tehdä ns. hätäjarrutus, mentäisiin kyllä rytinällä päin. Onko tässä siis oikeasti näin vaatimattomat jarrut, vai lähdenkö hakemaan ilmiölle selitystä. Ja jos lähden, niin mistä? Ja Kuplahan on 1300, vm 74. Vielä vanhanaikaisella etuakselilla.

Mun lampulla ei pysty mittailemaan ennakon määrää, on sellainen peruslamppu mallia Biltema. Merkkiin vertaamalla (jos merkki on 7,5) säätö on arviolta jonkin verran päälle 10, ettei vaan lähempänä 15:a. Tulpat on uudet, johdot ok. Alipaineletku irrallaan säädettäessä ja johto oikea (jos laittaa väärään johtoon, on virhe sitä luokkaa, ettei kone enää käy....). Tällä asetuksella kone käy nätisti ja vetää kohtuu hyvin. Ihmetyttää vaan tuo, että "oppikirjan mukainen" sytkän säätö tuottaa huonosti käyvän koneen.

Kupla 1300 -74. Pitkään hain syytä käyntiongelmiin. Nyt kokeilin sytytyksen säätöjä ja sain koneen käymään asiallisesti niinkuin pitäisikin. Sytytysennakko on vain omituisessa paikassa. Hihnapyörällä on kaksi merkkiä, toinen ilmeisestikin 0 ja toinen sen 7.5. ekk. Nyt ajoitus on säädetty niin, että strobolla katsottuna sytyttää jo hieman ennenkuin 7.5 ennakkomerkki on moottorissa olevan nykärän vasemmassa laidassa, eli reilusti aikaisemmalla kuin merkkiin säädettynä olisi. Jos säädön laittaa niin, että merkki on koneen sauman kohdalla, käynti muuttuu ontuvaksi, veto huononee ja kone sammuilee kun kaasun nostaa. Tämä ajoituksen tein nyt lähinnä korvakuulolta hakien kohdan, jossa kone käy nätisti. Virtakynällä kokeiltaessa lampun sammumisen ja syttymisen välillä on hihnapyörältä pyörittäen melkoisen suuri "klappi", eli kääntää saa yli kolminkertaisen ajoitusmerkkien välisen matkan. Onko tässä nyt jotain pielessä; koneessa väärä hihnapyörä, jakajassa tai muualla ylimääräisiä välyksiä tai jotain muuta ongelmaa? Jakajaan vaihdettu uusi pyörijä, kondensaattori, kansi ja kärjet. Kärkiväli ok. Voiko hihnapyörän asentaa väärään asentoon? Ihmetyttää tuo hyvän käynnin ajoituskohta, kun sillä ei näyttäisi olevan oikein mitään tekemistä normaalien ajoituksen säätöohjeiden kanssa.

Pystyykö turvavyön lukon korjaamaan. Kuplassa sellainen vyömalli, jossa istuinten välissä metallilenkki, mihin vyössä oleva lukko kiinnittyy sellaisilla - hmm. onko ne nyt kynnet vai hampaat. Lukosta on jotain hajalla, ilmeisesti joku jousi, kun nuo kynnet ei napsahda pysyvästi kiinni siihen raudan ympärille. Vyö ei siis jää pitävään kiinnasentoon ollenkaan. Toinen vyö toimii ja vaihdoin jo männäkesänä vyöt puolelta toiselle, että edes kuskilla olisi toimiva vyö ja autolla pystyi ajelemaan.

Jaa että letkun pitäisi lähteä siitä nipasta kaasarin takapäästä? Asennus oli tässä tuolta osin mielenkiintoinen: nippa oli poikki, letku laitettu siihen, nippusiteellä tukirautaan, toinen pää irti putsarista ja tulpattu ruuvilla ja letkunkiristimellä. Mikä lie idea? Modifioin tuon (aikaisempien vastausten innostamana): irrotin kaasuttimen, porasin imusarjan kylkeen reiän (kyllä, kyllä, suojasin paikat metallilastuilta), kierteet ja nippa tiivistesilikonin kanssa paikalleen. Nyt menee letku siitä putsarille. Kun tutkin kaasutinta, niin tuo kanava siitä kaasarin nipasta menee alas kiinnityslaippaan, mutta imusarjan laipassakin pitäisi olla tuota varten jonkinlainen kanava. Sellaista ei ole ja imusarjan tiiviste tulppaa myös yhteyden imusarjaan, niin, ettei tuosta mitään alipainetta minnekkään saada. Tällä viritelmällä ei tuntunut olevan käyntiin oikein mitään vaikutusta. En ole tutkinut, tapahtuuko putsarin venttiilissä jotain koneen käynnistyessä. Mitähän pitäisi tapahtua? On muuten mielenkiintoinen paikka avata ja kiinnittää tuo toinen kaasuttimen kiinnitysruuvi siellä tuliseinän puolella. Tilaa ei ole vääntää oikein mihinkään suuntaan, ei sovi hylsy eikä lenkki. Piti loihtia "erikoistyökalu" jostain vanhasta peltikiitoavaimesta. Milläs tuota olette aukoneet?

Kertaanpa nyt vielä nämä "oireet":' Kylmänä, ryyppy polkaistuna päälle käy hetken hyvin, mutta kun kone hieman lämpenee, ja siis ryyppy alkaa mennä pois päältä, ei tahdo käydä tyhjäkäyntiä, vaan sammuu kun kaasun nostaa (eli joka risteykseen, ellei ole kätevänä...). Kun lämpenee kunnolla, alkaa käydä tyhjäkäyntiä, eikä sammu enää, mutta tyhjäkäynti seilaa nopeasta lähes sammumispisteeseen. Ei kuitenkaan sammu, vaan käy röplöttämällä ja alkaa taas vähitellen kiihtyä, kunnes taas alkaa pudota sammumisen partaalle. Olen nyt säätänyt tuon ryypyn niin, että läppä menee kylmänä kiinni, mutta jousi ei juurikaan kiristä sitä. Millähän oikean asennon oikein löytäisi? Kun mitään merkkejäkään tuossa uudessa kannessa ei ole.

Tuossahan ei voi säätää oikein mitenkään poismenon aikaa, kun se toimii omaan tahtiinsa sähköllä. Olen koettanut säätää sen kannen kierrolla niin, että läppä sukeutuu kokonaan kylmänä. Vanhassa kannessa on merkkiviiva, josta voi tarkistaa kannen asentoa, tässä uushankinnassa ei ole mitään merkkejä. Pitäisikö alkuperäisesti olla? Ei tämä tyhjäkäynnin aaltoilu kait kyllä voi ryypystä johtua. Kun ilmenee lämminneellä moottorilla.

Jos tyhjäkäyntikanava olisi tukossa, niin sittenhän ei pitäisi käydä tyhjäkäyntiä ollenkaan? Mutta nyt koneen lämmettyä käy kyllä. Mutta mikä aiheuttaa tuota tyhjäkäynnin seilaamista?