EVK

Tästä se vuonna 2018 lähti.

 

Kone kävi tuossa ketjussa raportoiduista huomioista ongelmitta kesän 2018, mutta syksyllä talvisäilytykseen ajellessa alkoi kytkin luistaa. Samalla syntyi sitten päätös, että ennen seuraavaa ajokautta (joka on kesä 2020, koska kesä 2019 meni muilla ajopeleillä nauttien) kone otetaan alas ja kunnostetaan, kytkin laitetaan kuntoon ja samalla jos aikaa vain riittää, otetaan vaihteistokin irti ja auki, koska se vuotaa hiemn öljyä ja vonkuu kovemmissa vauhdeissa.

 

Moottorin osalta on nyt aloitettu purkamalla se ja eilen sain kampikammionpuolikkaat pestyä ja tutkittua. Kansia olen hieman tutkaillut, mutta ne on vielä putsaamatta.

 

Ykköspytyn olemattoman paineen syyksi paljastui lautasen reunasta lohjennut pakoventtiili. Kolmospytyn alentunut paine saattaisi johtua katkenneesta männänrenkaasta, muuta ongelmaa en sieltä löytänyt. Takapytyistä en ole tähän mennessä löytänyt mitään vaurioita tai ongelmia.

 

Sitten itse asiaan. Kone pidetään vakiona ja ajatuksena on nyt kunnostaa se niin että ei tarvitsisi enää mun elinaikana avata. Että jos se kestäisi seuraavat 50 tkm, niin nykyajomäärillä tarkottaisi sitä että seuraavaksi asiasta joutuu huolehtimaan perikunta. Mikään budjettikone tämä ei ole, enemmänkin hommaa ohjaa pussihousut, eli vaikka auto ei museoitu olekaan, niin museointioption haluan säilyttää ja muutenkin kiinnostaa pitää kone mahdollisimman alkuperäisenä. Tämä sisältää myös ajatuksen käyttää niin paljon tämän alkuperäisen moottorin osia kuin on järkevää, kyseessä kun on autoon tehtaalla alun perin ruuvattu kone, jota arveluni mukaan ei koskaan ennen ole avattu. Autolla mittarissa n. 45 tkm, varmuutta ei ole siitä onko mittari kiertänyt kertaalleen ympäri mutta auton historia ja kunto kielivät ennemmin siitä että ei ole kuin että olisi.

 

En ole erityisen kokenut koneenkunnostaja, mutta Honda CB750:n kone on tullut vastaavasti kunnostettua ja yksi jenkki-V8. Ekaa kertaa nyt Kuplan kone palasina pöydällä, ja tämähän on tietenkin vähän erilainen laitos kuin nuo edellämainitut.

 

Katsoin youtubesta yhden 10 min videon kampikammion tarkistamisesta ja tein sen mukaan tarkistuksia. Kampikammiosta ei löytynyt mitään halkeamia vakiopaikoista tai muualtakaan. En ole vielä vetänyt puolikkaita takaisin kiinni momenttiin ja tarkistanut keskimmäistä runkolaakeripukkia mahdollisen pullahduksen varalta. Sisämikrometriä en omista, joten laakeripesien mittoja tai pyöreyttä en pääse kotikonstein tarkistamaan, se jää koneistamon hommaksi.

 

Kannet tosiaan vielä putsaamatta, mutta nopealla vilkaisulla ei halkeamia ja vain yksi venttiilivika löydetty.

 

Kymmenen kuumaa kysymystä:

1. Otan mielellään vastaan koneistamosuosituksia Turun seudulta. Siis sellaisia joissa ilmajäähdytteiset volkkarit on tuttuja. Ainakin kampikammio ja kampiakseli menisi siis mitattaviksi ja tuloksien mukaan myös aarporattavaksi ja hiottavaksi. Kannattaako muita osia käyttää koneistamolla tsekattavana?

2. Mitä tarkistuksia visuaalisen halkeamien etsimisen lisäksi kansiin ja venttiileihin voi tehdä kotikonstein, jotta selviäisi onko kannet vielä ok ja venttiilit ohjureineen jne. edelleen käyttökelpoisia? Vai kannattaako suosiolla jättää koneistamon tarkistettavaksi?

3. Jos tarpeen, paljonko vakiokansiin kannattaa teettää koneistamotyötä? Eli missä vaiheessa kannattaa heivata nuo vanhat ja ostaa suosiolla uudet?

4. Oikeanpuoleisesta kannesta (ks. kuva alla) näyttäisi vuotaneen sekä ykkönen että kakkonen ulkoilmaan, jos tulkitsen tuota kannessa olevaa likakerrostumaa oikein (vasemmassa kannessa ei näy vastaavaa likaa). Tulkitsenko oikein, mistä johtuu, aiheuttaako (mitä) toimenpiteitä ja onko merkki siitä että kansi on syytä heivata ilman sen suurempaa tutkimista?

5. Olen ajatellut että pytyt ja männät menee joka tapauksessa romuun ja hankin uudet. Mutta pussihousut huomioiden onko kuitenkin jotain mahdollisuuksia, että osat olisi vielä järkevää kasata esim hoonattuna ja uudelleenrangastettuina? Ja jos on, mitä tarkistuksia näihin kannattaisi tehdä muuta kuin perus visuaalisen tarkastuksen lisäksi kynnellä kokeilee onko pytyissä kynnystä ja mittaa mäntien pyöreyden?

6. Vaatiiko nokka-akselin kunnon tsekkaus muuta kuin visuaalisen tarkistuksen? Onko yleensä käyttökelpoinen vai onko nokka-akseli sellainen osa joka kannattaa uusia aina kun kone on auki? Entäs nostajat?

7. Kampikammiosta en irrottanut vielä kannen(pinna)pultteja, onko olemassa joku syy että ne kannattaisi irrottaa ennen osien toimittamista koneistamoon? Tai onko ne syytä vaihtaa nyt kun kone on osina?

8. Millä tuo bensapumpun muovinen alusta irtoaa kampikammiosta?

9. Mulla on Haynesin (ENG) ja Alfamerin (FIN) korjausoppaat, niiden ohjeiden mukaan ajattelin koneet kasata (+nettisurffailulla löydettävä tieto). Onko tiedossa jotain virheitä tai puutteita näissä oppaissa koskien vakiokoneen kasaamista, tai onko suositella jotain muita oppaita hommaan?

10. Muutenkin kaikki Kuplan koneelle spesifit vinkit tervetulleita, kun ei tästä konetyypistä käytännön kokemusta juurikaan ole. Esimerkiksi jos on joitain pienempiä osia tai kokonaisuuksia jotka ehdottomasti kannattaa uusia nyt, vaikka nykyisetkin osat olisi teknisesti ok.

 

Muutamia kuvia:

 

Lisää kuvia täällä: https://photos.app.goo.gl/SeHLUacB5fW7YdrUA

 

 

Ykkösen palotila, huomaa pakoventtiilistä lohjennut palanen, huomaa myös likakerrostumat:

 

 

Vasen kansi, kolmonen oikealla, nelonen vasemmalla:

 

 

 

 

On 29.4.2018 at 10:55 PM, EVK said:

Itsellä on hyvin vähän kokemusta näistä pumpuista, mutta avasin ekaa kertaa (hyvin mahdollisesti eka kerta myös autolle) omasta '65:stani tuon kannen pari viikkoa sitten, ja siinä kannen alla ei kyllä mielestäni ollut tiivistettä. Pienellä kiintoavaimella avasin ja käänsin kiinni ilman suurempia momentteja mielessäni ja kuivana on pysynyt.

Perun sanani. Sekä tiivisteettömyydestä että kuivana pysymisestä. Alkoi nääs tuo kansi vuotaa, ja tällä kertaa kannen avattuani otin sihdinkin pois. Siinä samalla tuli sitten tiivisteenkappaleita mukana. Keväällä kun en sihtiin koskenut, niin näytti siltä että siellä on vain sihti, joka myös tiivistää kannen, mutta olihan siellä siis tiiviste.

 

Hain Motonetistä tätä: https://www.motonet.fi/fi/tuote/270014/400oC-tiiviste-50x30cm-10mm

 

Kantta sabloonana käyttäen leikkasin mattopuukolla oikean kokoisen rinkulan tuosta tavarasta. Eka meni silmämääräisesti niin pieleen, että heitin sen kokeilematta roskiin, toisen asensin pumppuun, mutta se vuoti, kun oli yhdestä kohdasta ulkokehä hieman vajaa, kolmas yritys tuotti tulosta ja reilun 10 km koeajolla kansi pysyi kuivana. Sisäreiän pyöreyden kanssa ei ole niin tarkkaan väliä, ulkokehä pitää olla puolen millin tarkkuudella oikean kokoinen, muuten tiiviste ei tiivisty pumpun runkoon, jossa on todella ohut kaistale vastinpintana tuolle tiivisteelle.

 

Alle jäi alkuperäinen sihti, jonka reunat tosiaan tosi ohuet, ja niille on pumpun rungossa oma hahlo. Jos tarvikesihdissä on paksu reuna, jää se varmasti kanittamaan tiivistettä siten, ettei se asetu vastinpintaansa. Saako noita alkuperäislaatuisia sihtejä jostain? Omassani sihti olisi kyllä vaihtokunnossa, ei asettunut enää oikein omaan haloonsa, eli bensa vuotaa osittain sihdin ohi kaasuttimelle. Ennen pumppua on kyllä bensasuodatin, ettei tuo nyt kovin vakavaa ole, mutta oishan se kiva saada tuo tarvikesuodatin muuten alkuperäisestä konehuoneesta pois. Eikä se paloturvallisuudenkaan kannalta ihan kiva ratkaisu ole.

Mittari saapui kaksi päivää sitten. Ensivaikutelma on laadukas, tosin vehje haisee kiinalaiselle, eli kemialliselta. Paketissa lukee pääosin kiinaa ja sisällä oli vain kiinankieliset ohjeet. No jos Kiinasta tilaa, niin mitä voi odottaa? Valmistajan sivuilta löytyi kuitenkin myös englanninkieliset ohjeet. Toinen huomio oli, että USB-johto on näköjään lisävaruste. Ebayn ilmoituksessa ei kyllä väitetäkään että USB-kaapeli tulisi mukana, vaan mainitaan vain että laitteessa on USB-interface. Mukana tuli siis vain sarjaporttiin sopiva johdin. Ihme kasaritouhua, kuinka monella on vielä tietokoneessaan sarjaportti? Onneksi tuollaisia RS-232 -> USB -muuntimia saa pikkurahalla, enkä sinänsä tuota ominaisuutta nyt välttämättä kauheast osaisi kaivata.

 

Tänään ehdin mittaria viimein testata, ja kosketuskulmamittaus vaikuttaisi toimivan oikein ja näyttävän järkeviä: tulos oli 47 astetta, kierroksilla 48. Kierroslukumittaus näyttää kuitenkin noin tuplakierroksia, eli mittari väittää kierrosten olevan yli 2000 rpm kun kone käy ryyppy päällä hieman korotettua tyhjäkäyntiä. Kun kääntää miittarin 8-sylinterisen moodiin, saa ruutuun järkeviä lukuja. Tuntuisi siis että mittarissa on kertoimet pielessä. Kierrosten mittaus tapahtuu samoilla liitoksilla kuin kosketuskulmankin mittaus, toinen johdin maahan ja toinen puolan maadoituspuolelle. Sytkäjohtimeen liitettävää piuhaa ei tässä mittarissa tullut mukana.

 

Sitten heräsi epäilys, että voisiko tämä nyt sitten johtua siitä että autossa on kuuden voltin sähköt? Tuntuu kaukaa haetulta, jotenkin luulisi että jos laite osaa mitata kosketuskulman oikein, niin kierroksetkin pitäisi tulla oikein. Mutta täytyy vielä testata tuota kierroslukumittausta parilla muullakin autolla ennen kuin lähtee asiasta reklamoimaan.

22 hours ago, hpa said:

Kakkostulppaa nokeaa ykkösen vika mutta mikä?Mittaa vielä puristukset kylmänä siten ettää tippakannulla ruikit vähän öljyä sylinteriin.Jos paine ei lisäänny niin vika on venttiileissä, jos lisääntyy puhaltaa ohi männänrenkaista.Niitäkin voi liottaa kaatamalla tulpan reijästä esim E85:ttä.

Tästä piti vielä kysyä, että mites se näissä makaavapyttyisissä toimii tuo öljyn laittaminen sylinteriin? Jollain letkullahan sitä tulpanreijästä saa sisään, mutta miten sen saa leviämään siten että testatessa männänrenkaat on kokonaan öljyssä? Painovoima kun tykkää kuitenkin hakea sen öljyn sinne sylinterin alakaareen ja männänrenkaista ainakin puolet jää ilman öljykylpyä?

Täytyy yhtyä edelliseen. Sitä mietin juuri tänään kun kävin vähän pidemmällä koeajolla. Tuli samalla koitettua vielä toista virranjakajan kantta (sekin tosin käytetty, saattaapi olla muuten jopa auton alkuperäinen kansi). Ei vaikutusta, kakkonen edelleen mustana noesta, vaikka oli putsattu ennen ajoon lähtöä (vasemmalta lukien: 4-3-1-2):

 

 

Tällä kertaa ajelin ensin kymmenisen kilsaa kaupungissa ja sitten painoin motaria noin 20 km, tästä noin puolet lappu lattiassa. Paljonko aikanaan oli uuden 1200 kuplan huiput? Tämä kahdella käyvä kelasi hyvin puhelimen GPS:ään lukemat 110 km/h. Alakierroksillakin voimaa tuntuu olevan lämpimänä ihan ok, nelosta voi kaupungissa laittaa silmään jo siinä 40 km/h jälkeen. Bensaa se syö siinä 8-9 litraa sadalla, suurin osa ajosta on kyllä pätkittäistä kaupunkiajoa, että siihen nähden tuo on ihan terveen oloinen lukema.

 

Kotiin tullessa kone siis kunnolla lämmin ja kävi tyhjäkäyntiä tasaisesti kuin isoäidin Singeri. Laitoin mittarin kiinni ja katsoin vielä nuo puristuspaineet: ei eroa eiliseen. Takapytyistä edelleen 8 baria, ykkösestä hieman alle asteikon eli vajaa 3 bar ja kolmosesta en saanut tänään ihan kuutta baria, hieman jäi vaille. Rikki se on, pakko uskoa, vaikka vetääkin omaan makuun ihan terveesti.

 

Ajattelin, että jos männänrenkaat huohottaa niin varmaan pitäisi tuntua huohotusputkessa, siis siinä joka lähtee öljyntäyttökorkilta alas ja loppuu koneen takapuolella laskien yli huohotetut öljyt lattialle. Eihän siellä koneen alla voi ihan hifisormin ilmavirtoja tarkkaan kokeilla kun siellä hieman tuulee, mutta en huomannut mitään painetta kun tukin putken sormella. Veikkaisin tällä jokkisohivuototarkistuksella, että etummaiset sylinterit vuotaa venttiileistä, ei männän ohi. Tulpanreijissä jos olisi väljää, iso halkeama tai muuta joka vuotaisi noin pahasti, niin sen tuntisi tulppia kiristäessä ja näkisi tulpista; kai sieltä kuraa lentäisi tulppien kylkiin.

 

Mulla on siis yksi pytty neljästä ehjä, eli numero nelonen. Ykkösessä ja kolmosessa paineet kadoksissa ja kakkonen täynnä nokea. Täytyy jatkaa ajeluja tässä kevään ja alkukesän aikana ja seurata tilannetta. Kyllä se helpointa olisi ottaa tuo kone irti syksyllä kun auto on viety talvisäilöön. Siinä olisi sitten riittävästi aikaa hiljalleen laittaa konetta kuntoon ennen seuraavaa ajokesää.

 

Niin ja se venttiilivälystarra on siis tällainen:

 

En tiedä miten harvinainen tuo on, mutta tuon ohjeen mukaan olen aina välykset säätänyt.

 

 

1 hour ago, -tipi- said:

Oikea venttiilivälys on kylmänä 0,15mm, ei 0,1.

Autossa on tuuletuskopassa tehtaan alkuperäinen tarra, jossa ilmoitetaan oikeaksi välykseksi 0,1 mm. Tarkistin vielä korjausoppaasta ennen säätöä ja sen mukaan oikea välys on 0,15 mm paitsi jos koneessa muuta ilmoitetaan.

 

Ohivuotomittauksen voisi tehdä, toisaalta paljonko väliä mistä se sylinteri vuotaa, kun kaikki korjaavat toimenpiteet vaativat joka tapauksessa koneen pudotuksen. Ja kun se kone pudotetaan, se tullaan käymään täysin läpi sekä yläkerrasta että alakerrasta. Joten ei sinänsä ole tarvetta arvailla tarkemmin mistä vuoto johtuu, ellei sitten halua teoretisoida juuri tuota tulpan nokeentumista naapurisylinterin ongelmien vuoksi. Ja arvailuksi sekin lopulta kai jäisi vaikka selviäisikin että vuoto on nimen omaan tietyssä venttiilissä.

Neuvosta vaarin ja kun jostain löytyi vielä energiaa vappuhulinan jälkeen, niin katsoin ekana kylmästä koneesta venttiilivälykset. Ykkösessä oli pakoventtiili hieman pienellä välyksellä joten säädin sitä, kakkosessakin oli pakonen hieman nihkeä joten annoin sille löysää. Vasemmalla kaikki venat oikeissa 0,1 mm välyksissä.

 

Sitten kylmästä koneesta uusiksi rutut: pikkusäädöillä ei vaikutuksia, samat tulokset edelleen. Sitten laitoin koneen tulille ja kaasuttelin viitisen minuuttia tallin suulla. Tänään tuli vettä ja tällä autolla ei ajeta sateella, joten en käynyt ajelulla. Ihan täyskuumaksi kone tuskin tuli, mutta kyllä imuputket ihan kuumalta tuntui.

 

Uusi mittaus, ja tulokset:

1: 3 bar

2: 8 bar

3: 6 bar

4: 8 bar

 

Pientä parantumista siis, mutta ei nämä kunnossa olevan koneen lukemia ole. Pitää seuraavaksi ajella kone kunnolla kuumaksi ja mitata vielä miltä näyttää.

 

Tutkin tuota metaken esittämää teoriaa jakajan kääntymisestä. Jakaja on nykyisellään tässä asennossa:

 

 

Jos tuosta kääntäisi jakajaa 90 astetta jompaan kumpaan suuntaan, menisi alipainekello todella outoon asentoon, eikä kääntövaraa oikeastaan edes ole kumpaankaan suuntaan kuin korkeintaan aivan nafti 90 astetta, koska alipainekello tai kondensaattori ottaa kiinni bensapumppuun.

 

Kun jakajaa oli käännellyt aikansa, piti tietenkin ajoittaa sytkä uusiksi. Laitoin staattisesti ykköspytyn sytkäkohdan oikeanpuoleiseen merkkiin (10 astetta ennakkoa). Sitten pyöräytin hihnapyörää 360 astetta jolloin ollaan kolmospytyn sytkäkohdassa, ja kas kummaa, se on asettunut vasemmanpuoleisen merkin eli 7,5 asteen kohdille (mulla pyörässä vain kaksi merkkiä). Eli kyllä näyttäisi siltä että kolmospytty on viivästetty tässä ja jakaja on oikeassa asennossa.

 

Ai niin, alipainekello letkuineen on testattu, toimii ja on tiivis. Katkojan kärkivälin tarkastin tänään joka pytylle, enkä löytänyt sylinterien väliltä eroja.

 

Mysteeri on edelleen selvittämättä, eli mikä nokeaa sitä kakkostulppaa? Voiko ykköspytyn ongelma jotenkin johtaa kakkosen nokeentumiseen? Kakkosessahan on imutahti kun ykkösessä on poistotahti. Jos ykkösen imuventtiili vuotaa ihan sohlona, voiko se sotkea imukanavan virtauksia tai seoksia niin että kakkonen sekoilee sen vuoksi ja nokeaa tulpan? Kaukaa haettua, mutta tällaista pohdin täällä tänään. 

 

Ehkäpä pitää alkaa henkisesti valmistautumaan siihen että tänä kesänä Kuplaan tehdään uusi kone. Tai viimeistään sitten talvella. Jos tämän kesän pärjäisi niin seuraavan kerran auto on ajossa 2020, joten siinä välissä saisi ihan rauhassa puuhailla koittaa etsiä kalenterista sopivat hetket sille.

Venttiilivälyksiä en vielä ehtinyt katsoa. Se on seuraavana listalla. Tai no seuraavana katson nuo puristukset vielä lämpimästä koneesta ja sen jälkeen venttilivälykset (tietenkin kylmästä koneesta).

 

Tällä koneella on nyt kuusi kesää ajettu sillä mielellä että jos/kun se kilahtaa, alkaa savuttaa tai jotain muuta vakavaa, otetaan kone alas ja katsotaan se kuntoon. Auto on seissyt ennen mulle tulemista käyttämättömänä yli 10 vuotta ja mullakin se seisoi 6 vuotta ennen kuin laitoin ajoon. Öljypohjaa sormella luukusta kaapiessa sieltä tarttuu sormeen aikamoista tervaa, jossa myös tuntuu hiekanjyviä tai muita rakeita joukossa. Joten ei tuolle koneelle kauhean pitkää elinikää pysty ennustamaan. Silti pelannut perushuolloilla nyt kuusi kesää hyvin, ainoana murheena ollut tuo puolilämpimän koneen tyhjäkäynnin heikkous. Nyt huomasin tuon tulpan nokeentumisen ja uskoisin että sillä voisi olla yhteys noihin tyhjäkäyntiongelmiin. Ei savuta edes motarilla talla pohjassa ajessa tai sen jälkeen, eikä syö sen noin 1500 km/kesä ajon aikana öljyä kummemmin, sitä en sitten tiedä miten paljon öljyä korvautuu kesän aikana bensalla.

 

Jos tuntuu uskomattomalta, niin tervetuloa koeajamaan.

 

Voishan tuon alas ottaa jo nyt, on vain elämäntilanne juuri tällä hetkellä sellainen että harrastamiseen ei ole kovin paljoa aikaa. Sen puolesta vois nyt vain ajella menemään, mutta eipä siitäkään mitään tule jos muutaman sadan kilsan välein pitää tulppia uusia.

Hauskaa vapunpäivää vaan kaikille!

 

Tieto lisää tuskaa, sanoi viisas henkilö aikoinaan. Mittasin puristuspaineet Bilteman parinkympin mittarilla, jossa asteikko 3 barista ylöspäin, tässä tulokset:

1: alle asteikon, viisari kuitenkin liikkuu, ehkä 1-2 baria

2: 7,6 bar

3: 4,3 bar

4: 7,8 bar

 

Eli kakkonen näyttäisi olevan ihan ok, ykkönen ja kolmonen ei niinkään. Tosin mittasin nämä nyt kylmästä koneesta kun ei ollut aikaa lähteä lämmittelyajelulle, joten voiko noin isot erot johtua ihan vain koneen kylmyydestä?

 

Ihmetystä herättää nyt kakkosen nokeentumisen lisäksi se, että kone kyllä uusilla puhtailla tulpilla käy ihan tasaisesti vaikka rutut on ihan mitä sattuu. Tai mistäs minä tiedän miten tasaisesti Kuplan koneen kuuluu käydä, 18 vuoden kuplailut on tehty aina enemmän ja vähemmän tällaisilla remontoimattomilla romuilla. Ehkä olen vain tottunut vajaakäyntiin? Puhtia tuossa nyt kuitenkin tuntuu olevan ihan ok 1200 Kuplaksi, kuten mainitsin, kesämoottoritienopeuden saavuttaminen ei ole ollut ongelma, tosin tänä keväänä en vielä ole ehtinyt käydä polkemassa.

 

Ykköspytystä irrotin ja kiinnitin letkun kolme kertaa, kun en meinannut uskoa tuloksia. Kolmosen kanssa koitin kahdesti. Kakkosen ja nelosen mittasin pariin otteeseen, ja tulokset oli tasaisia, eli ei syyttäisi mittarin epätarkkuutta tuloksista.

 

 

Oishan tuokin ihan mahdollista. Laitetaan jakajan pyöräytys kokeilulistalle.

 

Onko tietoa miksi sitä on myöhästetty kolmospytylle?

Kone on tietääkseni auton alkuperäinen eikä koskaan avattu, eli vaatimattomat 53 vuotta vanha. Mittarissa 45 tkm ja minun tietojeni ja auton kunnon perusteella mittari on ensimmäisellä kierroksellaan. En ole aiemmin näin tarkkaan tulppien nokeentumista seurannut, mutta tuo yllä kuvaamani ongelma vanhoilla tulpilla on ollut jonkin aikaa. Auto on tosin käytössä vain parillisten vuosien kesinä ja kesässä kertyy ajoa noin 1500 km, joten pidempiaikainen ongelmanseuranta on kalenterista katsoen tooodella pitkän ajan seurantaa.

 

Maantiellä tuntuu kuitenkin puhtia olevan käytössä ihan hyvin, kelaa huippuja tuonne 120 km/h saakka. Tuntuma on sellainen, että pidempi maantieajo putsaisi tuota nokitulppaa, mutta en ole tästä vielä kunnon empiiristä koeajoa tehnyt. Pitää seuraava lenkki tehdä niin että vetää loppuun muutaman kymmenen kilometriä moottoritietä.

 

Pitää hakea tänään puristuspainemittari ja joka tapauksessa voisi venttiilivälykset katsoa, niiden katsomisesta on jo jonkin aikaa. Jos puristukset ei ole tasaiset ja venttiilivälykset on ok niin sitten ei kai auta muu kuin pudottaa kone alas ja kurkata sisälle.

 

Imuvuodot oli yksi asia mielessä, mutta nokeentuminenhan tarkottaisi kai sitä että kaikissa muissa pytyissä on imuvuoto ja kakkonen käy rikkaalla, koska kaasuttimen säädöllä kompensoitu kolmen pytyn laihaa seosta. Ja missä kohtaa sellainen imuvuoto sitten voisi olla joka vuotaa ykköseen, mutta ei kakkoseen?

Kyllä kaikki tulpat ainakin kiristyy hyvin, mutta pitänee mitata nuo rututkin vielä. Eli hankkia puristuspainemittari. Kosketuskulmamittari onkin jo tulossa.

Kuusvitosessa Kuplassa täysin vakio ja alkuperäinen 1200 kone, 28PICT-1 kaasutin, Garbe-Lahmey virranjakaja jossa kansi ja pyörijä näyttää ok:lta, kärjet tarkistettu, putsattu ja säädetty rakotulkilla, uudet Bosch Super 4 -tulpat (WR78G), tuoreehkot sytkäjohdot, tuoretta 98E5 bensaa tankissa. 

 

Ajoin uusilla tulpilla 10-20 km kaupunkiajoa ja otin tulpat irti; kaikki muut näytti hyvältä mutta kakkospytyn tulppa aivan nokinen. Ei tuntunut vielä käynnissä mitenkään, auto tuntuu toimivan normaalisti uusilla tulpilla. Vaihdoin tulpanjohdot 1- ja 2-pyttyjen välillä päittäin, putsasin nokisen tulpan ja ajelin taas 10-15 km kierroksen rauhallista kaupunkiajoa. Taas kakkospytyn tulppa nokinen. Putsasin nokisen tulpan ja vaihdoin tulpat päittäin kakkosen ja nelosen välillä. Ajoin taas samankaltaisen lenkin ja kakkospytyn tulppa aivan nokinen.

 

Näillä lyhyillä ajomatkoilla ei auton käytöksessä vielä huomaa mitään ihmeellistä, mutta noin lyhyellä matkalla kertyy kunnon nokikerros elektrodien pinnoille eikä tämä voi olla vaikuttamatta käyntiin vähänkään pidemmällä ajalla. Vanhojen tulppien (W8AC) kanssa ongelma oli, että kone ei pysynyt käynnissä tyhjäkäynnillä kun ryyppy alkoi mennä pois päältä, vasta kun oli ajanut 10-15 km ja kone oli täysin lämmennyt, ei tarvinnut enää polkea kaasua liikennevaloissa. Uskoisin että johtui siitä että yksi tulppa oli jo mennyt piliolle tämän saman ongelman johdosta, eikä putsaus enää auttanut.

 

Toisella virranjakajan kannella en ole vielä kokeillut, enkä ole tarkistanut että katkojan kärkiväli on sama kaikilla pytyillä. Mutta jotenkin en usko että tämä selittyisi sytkäpuolen juurisyyllä. Mikä voisi olla syynä nopeasti nokeentuvaan tulppaan vain yhdessä nurkassa, kun muut tulpat pysyy ihan normaaleina?

Itsellä on hyvin vähän kokemusta näistä pumpuista, mutta avasin ekaa kertaa (hyvin mahdollisesti eka kerta myös autolle) omasta '65:stani tuon kannen pari viikkoa sitten, ja siinä kannen alla ei kyllä mielestäni ollut tiivistettä. Pienellä kiintoavaimella avasin ja käänsin kiinni ilman suurempia momentteja mielessäni ja kuivana on pysynyt.

Joo, löysin tuon Australian yksilön eilen illalla vielä ebayta selatessa. Ja itsekin käytin eilen ajoituslamppua kuplan kaasuja haistellessa mukanani 12V irtoakku josta sain strobolle virran, kun ei näyttänyt 6V sähköt laitteelle riittävän.

 

Laitoin nyt elämän risaiseksi ja tilasin tuon ebaysta linkkaamani UNI-T -mittarin isoveljen: https://www.ebay.co.uk/itm/UT109-Automotive-digital-multimeter-4000-counts-TACH-DWELL-RS-232-MAX-MIN-RPM/263543594086?ssPageName=STRK%3AMEBIDX%3AIT&_trksid=p2057872.m2749.l2649

 

Parisen viikkoa pitäisi odotella että pääsee kokeilemaan miten toimii.

Pienellä googlettelulla näyttäisi tuo Hellan laite olevan joka paikassa loppu, eli varmaankin valmistus päättynyt ja sen vuoksi sieltä Motonetin valikoimasta hävinnyt. Tuntuu, että sytkän ajoitus ja varsinkin kosketuskulman mittaaminen on alkanut käydä niin harvinaiseksi puuhaksi, ettei mittareita löydy enää oikein mistään. Aina auttava ebaykin tarjoaa maailmalta vanhoja käytettyjä vehkeitä, missä nyt ei sinänsä ole mitään vikaa, ja voisin sellaisen ostaakin, kun vain tietäisi toimiiko laite kuusivolttisessa.

 

Voihan tuo KimmoH:n tapaus olla yksittäinenkin. Ehkäpä käyn huomenna Bilitsussa hakemassa moisen ja voin sitten raportoida toimiiko eli ei.

 

Edit: Tällainen näyttäisi löytyvän Ebaysta

 

Halvempi kuin Biltema, ja pienellä nettihaulla näyttäisi UNI-T olevan ihan oikea tuotemerkki, eikä vain joku kiinalaisen kyläsepän oma keksintö (toki merkki näyttäisi olevan kiinalainen). Tuollaisen voisi kokeilumielessä tilata, korkealta tuolla hinnalla ei voi pudota.

Kiitos vinkistä. Olisiko sulla tuon Hellan mittarin mallinumeroa? Helpottaisi etsimistä kun tietää tarkalleen mitä hakee.

6v kupla kärsii ajoittaisista käyntihäiriöistä. Olen aina säätänyt katkojan kärjet rakotulkilla ja sytkän staattisesti. Ajattelin vihdoin investoida kosketuskulmamittariin, ja huomasin että niissä onkin tavaratalojen valikoima vähentynyt huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana.

 

Motonetin valikoimasta en löytänyt mitään, Biltema tarjoaa tällaista: 

 

http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Tyokalut-ja-korjaamon-varustus/Testauslaitteet-ja-Elektroniikka/Digitaalinen-yleismittari-auton-2000024258/?artId=15292

 

Tuollaisen ajattelin hakea, mutta sitten iski epäluulo, että toimiiko tuo kuuden voltin vehkeissä oikein? Järki sanoo että mittari toimii omalla paristollaan ja seuraa vain sytkästä saamaansa signaalia, on se sitten 6 tai 12 voltin signaali. Mutta onko kellään ensikäden kokemusta näistä elektronisista mittareista kuuden voltin autoissa?

 

En ajatellut Bilteman myyjiltä kysyä, kun melko varmasti ensivastaus on "että mitä?" ja sen jälkeen aletaan asiakkaan puolesta lukea paketin tietoja (joista vastausta tuskin löytyy).

Ok, kiitoksia tiedoista. Täytyypä tänään vielä ihmetellä auton alla noita paikkoja ja päättää sitten lähdenkö vääntämään vaiko jätänkö talveen, jolloin ottaisi sitten koneen ja vaihteistonkin kokonaan irti ja pieneen käsittelyyn. Vaihteisto vuotaa etupäästä hieman öljyä, joten sen saisi samalla putsattua ja tiivisteet ja kaikki kannakkeet uusittua.

 

Koneen voisin avata, putsata sisältä ja todeta mahdolliset korjaustarpeet. Auto on seissyt aikanaan luokkaa 15 vuotta samat öljyt koneessa. Enkä tiedä onko sitä ennenkään vaihdettu öljyjä kovin aktiivisesti, kun auto on ollut melkein uudesta asti todella vähällä ajolla, jolloin monella jää huollotkin hieman vähälle. Öljyluukusta sai aikanaan sormella kaivaa aika paksua mönjää öljypohjan  pohjalta, mutta siitähän ei kaikkea irti saanut, joten koneen avaus ja kunnon putsaus olisi paikoillaan. Muuten ei ole kyllä ihmeempiä ongelmia tuon avaamattoman 50-vuotiaan tekniikan kanssa ollut.

 

Tilat onneksi löytyy kaikkeen tekemiseen, mutta aika harrastamiseen on aina kortilla.

Nyt kävin niin että Kupla oli maalarilla, joka sanoi olevansa vanha kuplaharrastaja, ja antoi vinkin että vaihteiston etukannattaja pitäisi laittaa vaihtoon. Itse olin jo kovin tottunut hieman hötkyilevään autoon kytkintä käyttäessä ja tottunut opettelemaani pehmeään kytkimen käyttöön. Mutta niinhän se oli että joku vika tuon kolahduksen aiheuttaa kytkintä nostaessa ja maalarin mukaan se on se etukannake.

Auto on alkuperäiskuntoinen 1965 tonnikaksisatanen, ja luultavasti tehtaan alkuperäisillä kannakkeilla mennään edelleen, eikä konekaan ole luultavasti koskaan ollut irti. Vähän pelkäsin etukäteen että tämä on niitä hommia joita ei tehdä moottori paikoillaan, ja kun kapusin auton alle totesin että vähän siltä tosiaan näyttää. Sen verran tietoa löysin googlettelemalla ja palstalta etsien, että uudemmissa (oiskohan ollut '73 ->) kuplissa onnistuisi tuon tuen vaihto kone paikoillaan, mutta vanhempien osalta ei.

 

Eli kysynkin nyt onko joku saanut tuon tuen vaihdettua ilman koneen irrotusta? Ja jos on, niin vinkkejä otetaan vastaan siitä, miten koko voimalinjaa saa siirrettyä riittävästi taaksepäin, että tuon kannakkeen saa ujutettua pois ja uuden tilalle.

 

Jos taas ei, niin kiire loppui tähän ja tämä projekti siirtyy talveen. Jos sen saisi kone paikoillaan vaihdettua, niin saisi tällä viikolla hoidettua pois alta.