VW-63

Tähän mennessä on tullut mitattua neljästä uudemman mallin käytetystä wasserin kampikammiosta (tyyppiä GD ja DJ) runkolaakeripesät ja kaikissa menee hylkyrajan yli hyppien keikkuen! Kuluneisuutta pesissä on ollut 0.04-0.12mm? Eli ei nämä kaikki taida nyt niin suoraan käyttöön meneviä mittatarkkoja aihioita olla, kuin olen antanut itseni ymmärtää, vai onko oikeasti kohdalleni voinut sattua neljä maanataikappaletta/loppuun kulunutta?

Jos jollain on mitoissaan oleva WBX:n kampikammio niin saa tarjota!

Alan pikku hiljaa kallistumaan Ketsan ehdottaamaan tapaan porata runkolinja T1 laakereille. Viisteen poiston hyödyn lisäksi säästyisihän sillä tapaa ainakin WBX:n laakerisarjan hinta, kun pelkkä T1 laakerisarja riittäisi:)

Ei vaan houkuttaisi heti porata runkolinjaa noin suureen ylikokoon (+1.5...+2), kun lohkosta tulee sitämyöten melkein kertakäyttöinen laakeripesien suhteen.

Minä olen ottattanut materiaalia pois sylinterin alapäästä. Sorvarin mielestä se oli helpompaa kuin yläpäästä ottamien, sorviin kiinnityksen vuoksi. Eikä tarvitse passailla kannen kanssa.

Mitään holkkeja ei sylinterin sisällä ole sorvauksen aikana ollut, mutta tiedä sitten minkälaisia materiaali eroja noissa sylintereissä on.

DPR akselia saa kuplapajan kautta. on ainakin laadukas ja viä järkevissä hinnoissa.

Esitteessä lukee "made from Forged German Crankshaft Cores". Onko nämä hitsattuilla vastapainoilla vai onko koneistus aihio jo ollut vastapainoilla oleva germaani akseli?

Jatketaanpas tähän topikkiin otsikon mukaisella aiheella. Kari on varmaan laakerien mitat jo saanut, kun aikaa on tovi vierähtänyt edellisestä postauksesta:).

Työn alla on siis otsikon mukainen katuauton vapari moottori. Kampiakselin valintaa vaikeuttaa kuitenkin tarjonnan runsas määrä (vaikka en ole mieleistä löytänytkään) ja rajallinen budjetti, joten otan mielellään vastaa ehdotuksia.

Aluksi ajattelin tehdä koneen T1 vastapainokammella, mutta jotenkin tuo WBX:n vauhtipyörän kiinnitys ja päittäislaakeri ratkaisu alkoi viehättämään. Kaikki löytämäni laippakammet menevät yli budjetin, enkä ole löytäntyt vastapainokampea 5-pulttisella vp:n kiinnityksellä.

Hakusessa olisi siis 76-82mm iskuinen vastapainokampi T1 kk kauloilla. Ja T1 kampea ei myöskää ole vielä pois sulkettu vaihtoehdoista.

- Löytyykö joltain toimittajalta vastapainokampia, joissa olisi suoraan WBX:n laakerikaulat ja vp:n kiinntys?

- Onko T4 kammen vp:n pään laakerikaula sama kuin wbx:ssä (60mm)?

- Käytetäänkö T4 kokoista keskimmäistä kaulaa vain siksi, että se vahvistaa kampea (isompi halkaisija)?

- Mitkä ovat T4 runkolaakerikaulojen koot?

- Onko olemassa jotain nyrkkisääntöä sille paljonko mikäkin kampimerkki/tyyppi/valmistusmateriaali kestää tehoja/kierroksia? Aika harvasta löytyy mitään mainintaa, paitsi niistä jotka eivät kestä juurikaan vakiota enempää.

- Nykypäivän kampimateriaali, jota kannattaa harkita, on varmaankin taottu 4340 vai kuinka? Miten E4340 eroaa edellisestä?

Lohkon aarporaus ei ole ongelma, jos sitä kautta saa sopivan kammen koneeseen.

Noin minäkin sen ymmärsin sylinteriputken alapäässä, mutta tuo kannen pään kantaminen hämäsi, joka ei liity tuohon pyöristykseen. Siis ihan perus tarkastuksia/sovittelua konetta rakennettaessa.

Selventäisittekö hieman mistä "ärrästä" on kyse? DWL_Puavo kun puhuu kansien kantamisesta ja GB kampikammion porauksesta?

Kiitti Mikko vinkeistä.

Harraste hommia oli tarkoitus tehdä, joten ei tarvitse vetää saumaa 8h yhteen menoon. Tosin kyllähän se tietysti jurppii jos on valmiiksi lämpöiset kappaleet jäähtyy, kun joutuu odottelemaan koneen jäähtymistä.

Tuolla Tig 250EX ilmoitettu paloaikasuhde on 250A:lla 60% ja 200A:lla 100%.

Monitoimikoneessa on kuulemma samat ominaisuudet (vain spot toiminto puuttuu), mutta plasman olemassaolo pudottaa 250A paloaikasuhteen 35%:iin, eikä 200A paloaikasuhdetta ole ilmoitettu. Voisi siis olla viisasta ostaa tig ja plasma erikseen jos isoilla virroilla tarvitsee hitsailla.

Vastauksien määrästä päätellen porukoilla ei juurikaan ole AC tigejä käytössään vai onko kaikilla Kemppi tai Esab:)

Osaako ja viitsiikö alua hitsanneet arvioida kuinka paksua alua tuolla 250A laitteella pystyy järkevästi hitsaamaan esilämmitettynä tai ilman? Onnistuuko esim. kuplan kansien täyttöhitsaus tai vesivaippojen teko?

alutolppiin (portin pieliputket 150x4) pitäisi myös saada hitsattua 10mm laput päihin. Onnistuuko?

Vaatii lisäksi vesijäähdytyspumpun ja säiliön.

Itse tein jäähdytyksen Bilteman veneen bensatankista ja vanhasta porakoneen jäähdytysnestepumpusta, toimii hyvin.

Minulla oli myös ajatuksena tehdä itse tuo vesijäähyyksikkö, vaikka eihän nuo valmiitkaan paljoa maksa.

Hei,

Tarkoituksena olisi hankkia ac/dc tig alumiinin ja rst:n hitsauksia varten.

Minkälaisia kokemuksia porukalla on eri laitteista?

Koska laite on tulossa "harraste käyttöön" niin jätetään Kempit ja Esabit pois vaihtoehdoista hintansa vuoksi(vaikka Keppiä olen muissa hitseissä suosinutkin).

Tässä pari laitetta joita olen harkinnut

http://www.everlastwelds.fi/tuotteet/PowerTig250EX.html

tai monitoimilaitteena palsman kanssa

http://www.everlastwelds.fi/tuotteet/PowerPro256.html

Löytyykö näistä kokemuksia tai näkeekö joku näissä selviä puutteita, varsinkin AC puolella? Omakohtisia kokemuksia ei ole kuin DC tigillä hitsaamisesta.

Ja pienellä virralla tehtäviin hitsauksiin löytyy jo hieman "notkeampi" Binzelin kaasujäähdytteinen poltin.

Korkein:

Junis +23cm

 

Matalin Rautajousilla:

Kupla Porvoosta +1.9cm

http://mkm.kuvat.fi/kuvat/Autotapahtuma ... 080153.JPG

 

Matalin Ilmajousilla:

Kupla -1.3cm

http://hjs.kuvat.fi/kuvat/Autot+ja+tapa ... G_8893.JPG

http://oi40.tinypic.com/1zdp0no.jpg

Toi olis voittanu, mutta säännöt sano että mittauskorossa ajetaan paikalle. Ei ajanu :)

Miten ja mistä tuo korkeus oikeen mitataan? En nimittäin ihan heti keksi kuinka -1.3cm maavaraallakaan voisi ajaa paikalle, paitsi hiekalla:)

Kompressoria en vielä omista kun en ole sitä vielä raaskinut ostaa kun käytännössä alotin harrastamisen nollasta mutta sitäkin kovempi asenne rakentamiseen.

Spray pulloissa tuskin on sellaista pohjamaalia, jonka päälle voi kitatta (en ole ainakaan koskaan sellaista löytänyt). Ja jos et voi viedä koria jonnekin maalaamoon pelkän pohjamaalin vetoa varten niin suosittelen, että lainaan jostain kompuran, ostat halvan ruiskun ja ruiskutat pohjamaalin itse. Pohjamaalit ovat pääsääntöisesti aika helppoja ruiskuttaa, eikä pinnalla ole niin paljon väliä kun fillerin siihen joutuu kuitenkin ruiskuttamaan päälle ennen pintamaalia, ettei kittipaikat näy läpi.

Kittiä hioessa pohjamaali menee todennäköisesti joistain paikoista rikki, mutta ne kohdat voi sitten korjata automaalikaupasta ostetulla spray pohjamaalilla, samalla kun maalaa kittipaikat.

Jos maalia asiat ei ole tuttuja niin kannattaa ostaa kaikki maalit, tai ainakin kysyä vinkkejä, samasta maalikaupasta tai maalaamosta. Näin vältyt maalien yhteensopivuusongelmilta ja saat todennäköisesti hyviä työvinkkejä.

Oletko muuten jo sopinut missä autosi pintavärin maaalautat? Aika monessa paikassa ei välttämättä suostuta vetämään pintamaalia jonkun muu tekemille pohjille siitä syystä, että jos lopputulos hilseilee, kuplii tai irtoaa seuraavana kesänä pohjissa tehtyjen virheiden takia niin kuka saa huonoa mainosta? No tietenkin maalaamo.

Jaa. Kaikilta joilta oon kysyny että millä kannattais ensimmäinen kerros vetää niin ovat sanoneet sinkkimaalilla ja siihen vielä ihan normi pohjamaali ja sen jälkeen kittiä.

Laitanpa taas, että varmista aina aineiden yhteensopivuus ja välihionnan tarve, ettei mene työ hukkaan.

Tuohon sinkkimaaliin en osaa ottaa kantaa, kun en ole sen käytöstä tuolla tavalla koskaan kuullut (ellei sitten ole muuten sinkitty kori).

Kiinnitähuomiota myös pohjamaaliin. En tiedä mikä on "normi pohjamaali", mutta suurin osa pohjamaaleista on sellaisia, että niiden päälle ei voi kitata (kitin kovete "polttaa" pohjamaalin irti). Ainakin 2K epoksipohjamaaleista löytyy sellaisia maaleja, joiden päälle voi kitata.

Enemmän noiden OXYjen kanssa otelleelta taholta olen kuullut, että kestävää OXYä tehdessä runkolinja koneistetaan T1 runkolaakereille, jotta päästään eroon vauhtipyörän puoleisen laakeripesän reunan viisteestä. Tähän hommaan lopahti minun kiinnostus T1 kammen + uudemman wasserin lohkon sekoittamisesta. Vanhempaan lohkoon ei taida olla simppeliä tapaa sovittaa T1 kampea.

Minä taas olen lukemani perusteella ymmärtänyt päin vastoin, että T1 kampi menisi pelkillä laakerien sekoittamisella WBX-lohkoon ja päin vastainen suoritus vaatisi aarporautuksen.

Valtonen on kirjoitellut toisaaalla:

"WBX lohkoon kuplan kampuran asennus onnistuu helposti. Käytä kolme hihnapyörän puoleista laakeria WBX tyyppinä ja vauhtiksen puoleisin T1 lohkolaakerina, jossa on lohkonmitta 1.00 ylikokoa ja laippaväli 21.

Ja oikean kokoiset stefatkin on ihan laakerikauppa tavaraa"

ja WBX kammen sovittamisesta T1 lohkon:

"Porauta lohkosi kokoon 1,00 ja oikasuta laippa 20.0 kokoon. Tällä tavalla lohkoon käy

Wasserin STD kokoinen laakeri suoraan"

Vanhasta projekti topikistani "Latolöydöllä Urhoilemaan" löytyy myös muutama kuva OXY:n lohkosta. Sen verran on työläs homma, että omaan pikkukatustroukkeriin en lähtenyt Urhon kokemusten jäljiltä enää moista väkästämään (vaikka Urho tehtiin wasserin kammella, eli ei tarvinnut edes löytää lohkolle aarporaajaa).

Tuolta löytyikin paljon hyviä kuvia ja kuvauksia työvaiheista. Hyvä topik! Oliko lohkosi vanhempi kuin -86 vai mitä tarkoitat tuolla aarporaus tarpeella T1 kammen kanssa?

Mikä mielestäsi teki hommasta työlään? Pelkät lohkon muutokset eivät vaikuta vielä kovin suurilta toimenpiteiltä. Joutuisihan sitä AS41 lohkoakin työstämään ja jonkinlainen sylinterien sorvaus taitaa olla edessä joka tapauksessa.

Kiitti, juuri tuollaista kuvaa lohkosta kaipailinkin. Thorstenilla oli aluholkit (eikä edes pahan hintaiset) ja kuvassa kurkkaa reijästä "messinkiset" holkit. Onko holkkimateriaalilla käytännössä väliä? Tietysti tuo alumiini laajenisi lohkonkanssa suht samassa suhteessa.

Pari päivää aiheeseen tutustumista takana ja lopputuloksena, että taidan tehdä motin wasserin lohkoon T1 osilla, kun ei tuo wasserin kampi ollutkaan laipallinen, vaikka niin hätäpäissäni yhdestä kuvasta tulkitsin, ja T1 vastapainoveiveissä taitaa olla parempi tarjonta.

Saako noita nostajapesien holkkeja valmiina jostain vai pitääkö sorvauttaa?

Saako pinnapulttijaon muutettua T1 kansillle sopivaksi offset case saferella vai paljonko jako on eri?

Tarina ei kerro että montako lohkoa menee kisakaudessa. AS-41 magnesium on kuitenkin pehmeätä materiaalia, ja varsinkin korkeissa lämpötiloissa materiaalin ominaisuudet heikkenee.

Jotkuthan ovat tehneet öljyruiskuja ihan kampikammion lämpötilaeroja tasaamaan. Esim. kampikammion kattoon ruiskutetaan öljyä, jotta kampikammio olisi tasalämpöinen. En tiedä sitten jääkö vaikutus kuinka marginaaliseksi.

Kyllä vakio AS-41 saa hyvän luun kun osaa vain tehdä. Esimerkkinä CSP Ghia, 500hv @ 9180rpm ja 1/4 tais olla 8,8 jottai. =)

Milläs tempuilla tuollainen kestävyys on saavutettu? Muutama kilo lisämateriaalia strategisissa paikoissa? Tuskin on tuolla kampikammiolla tehty budjetin vuoksi, vaan enemmänkin mainosmielessä:)

Onhan noita TF-1 ja Pauterin kampikammioita tullut katseltua. Pyrin kuitenkin pysymään tässä projektissa hieman edullisimmissa ratkaisuissa, kun ei tehoja ole tarkoitus kovin montaa sataa heppa ulos kaivella:)

Onko muuten tuon TF-1 kampikammion kestävyyden salaisuus vain materiaali vai onko myös materiaalipaksuudet oleellisesti suuremmat kuin vakio lohkossa? On vaan niin saman näköinen kuin vakiotuote, että asiasta tietämättömästä 700 hv tehonkesto kuulostaa aika suurelta ainakin jos ajattelee, että tuollaisia tehoja revittäisiin ulos toistuvasti.

Tällöin erittäin kestävä lohkovalinta on niinkin hyi, kuin wasserin 86-> vuosimallin lohkot.

 

Mittatarkkoja ja vahvempia kuin pahat perseet. Koneistuksia tiedossa, nostinpesät holkeille tai erikoisnostimet koloihin, laipat pois ja sylintereiden koneistukset, pinnapulttien kiinnitysjaon muokkaus tai ns isot kannet joiden joukossa wasserjaollisia.

No kuulostaisi mahdolliselta ratkaisulta. Olisiko heittää jotain linkkiä, jossa näkyisi kuvia wasserin kampikammion muutospaikoista (nostajapesät, sylinterien vastepinnat yms.). Käykö tähän T1 kampiakseli, nokat, ö-pumppu yms. muut sisuskalut? Jos tähän lähtee niin olisiko viisaita kuitenkin ottaa wasserin kapiakselikin kun taitavat olla laipallisia?

Vaatiiko pinnapulttimuutos täytehitsausta?

Tai sitten 80-82 transporterin 1600,öljynsuodatin valmiina ja öljynjäähdyttimenkin saa oikealle paikalleen pienellä järjestelyllä,nostajien suhteen samat työt kuin wasserissa jos jostain syystä ei halua hydraulisia käyttää,ylimääräisten korvakkeiden poistoa ja vähän peltien sovitysta vaatii.

Yritin etsiä kuvaa lohkosta, mutta 80-> tarjoaa vain vesijäähdytettyä konetta. Löytyisikö linkkiä jossa aiheeseen voisi tutustua enemmälti.

Koneistushommiksi menisi siis molempien vaihtoehtojen kanssa. WBX koneet taitavat olla isompitehoisia vakiona, joten sellaisen kampikammio olisi varmempi vaihtoehto vai olisiko?

Alakerrasta olisi tarkoitus tehdä kerralla sellainen, että ei tarvitse miettiä heti vahvistuksia.

Ajatuksena olisi rakennella pirteämpää konetta kuplaan, mutta mitä kampikammiota kannattaisi käyttää aihiona, ettei tarvitsisi kovin tiuhaan olla laakeripesiä oikomassa?

Yleensä näkee käytettävän AS41 kampikammiota, mutta jos ei ole tarvetta kuin varsinaiselle öljynpaineventtiilille kampikammiossa niin onko silloin joitain muitakin varteenotettavia vaihtoehtoja? Onko eroja esim. laakeripesien vahvuuksissa yms?

Kampi olisi näillä näkymin 76mm iskulla ja putket 90.5mm. Full flow ulkoisella termarilla ja paineenrajoitin öljypumpun kanteen, lohkon vahvistus 3 pytyn takaa, ja bob hoower mod. sekä öljyruiskut olisi nyt mielessä kampikammioon liittyen varmistamassa pidempää elämää moottorille.

Onko porukat holkittaneet noiden vakiokampikammioiden runkolaakeripesiä ja millä menestyksellä?

Vai pitäisikö satsata suoraan esim. bad ass kampikammioon? Toisaalta kuitenkin kiinnostaisi modata vanhasta, eli harrastaa, jos vaan se kestävyyden puolesta on järkevää.

Pohjakin nyt makaa autotallin lattialla pohjamaalissa mutta joku kerros siihen pitäis vielä maalata. Kävi mielessä että jos vaan maalais sen hammeritella pariin kertaan niin kestäisköhän hyvin? En oo meinaa löytäny mistään tota temaduria ja teknodur oli liian kallista.

Tampereella ainakin RTV maisnostaa myyvänsä Tikkurilan teollissuusmaaleja. Jälleenmyyjät selviävät myös soittamalla tuotteen valmistajalle.

Jos meinaat, että tulee hyvä niin unohda nuo rautakaupan "normi metalli maalit", hammeritet, miranolit yms. Menee vaan turha työ hukkaan:) Eikä hinta erokaan sopiviin teollisuusmaaleihin ole kovin suuri. Temadur on n. 30e/l kovettajan kanssa ja eikös hammerite ja miranolikin maksa jo parikymppiä?

Teollisuusmaalien kulutusrasituskestävyys on myös ihan eri luokkaa kuin "Normimaalien".

Mihin maaliin nyt ikinä päädytkin niin varmista pintamaalin sopivuus pohjamaaliin, välihionnan tarve yms. perus asiat niin saat parhaan lopputuloksen.

2. keskeltä kiinteä, jolloin toiminta on vain vain ulosjouston rajoittimena.

Tällainen on ainakin radalla testattuna ihan p*ska, kuplasta tulee täysin mahdoton ajettava.

Oliko teillä tällaisen compensaattorin kanssa shimmattu z-bar käytössä vai oliko kokonaan ilman z-baria?

Etuakselissa olevat tukivarsien puslat/laakerit, jousilatat ja tukivarsien laakeripinnat kannattaa myös tarkastaa ja tarvittaessa uusia. Katkenneet jousilatat, väljät tai ahdistavat tukivarsien puslat tai laakerit saavat keulan kuin keulan huonon tuntuiseksi.

Tuo mukava ja turvallinen ei kyllä sovi yhteen madalluksen kanssa,tai ehkä jos madallus olisi järkevissä rajoissa mutta sellaisia madalluksia ei nykyisin juuri näe.

Miksi ei? No, toisen mukava voi olla tietysty toiselle ikävä:)