Jump to content

VW-63

Members
  • Posts

    485
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by VW-63

  1. Vakuutusyhtiöt ovat ainakin ennen rajoittaneet kaikkien tulitöiden tekemisen talleista, myös tilapäisten. Taisi olla suojeluohjeessa kiellettyjen listalla termeillä autotalli ja autosuoja. Jos saa autotallin muutettua rakennusluvassa nimenä esim. korjaamorakennukseksi niin vakuutus tulitöiden varallekin on mahdollinen. Eikä kannata aina uskoa vakuutusmyyjää tulityöasioissa. Niiden kirjaamilla lisämaininnoilla vakuutusehtoihin ei välttämättä ole mitään virkaa, jos se on ristiriidassa suojeluohjeen kanssa.
  2. Näyttäis siinä olevan. Ainakin poraukset on laakeripukeissa.
  3. VW-63

    Baja

    Onko uniballeessa jokin muukin idea kuin ulkonäkö? Vai onko puolet vasemmankätisellä kierteellä, että saa tangot esijännitettyä?
  4. 20l pullo? Paljonko täytön hinta?
  5. Pikaisella googlailulla tuollainen maalinpoistouuni lämpiää 420 asteeseen, jossa pitäis palaa kaikki normi pinnoitteet pois. Vertailun vuoksi sinkitys tehdään 460 asteessa ja kuumasinkitys 560 asteessa. Kuumasinkityskäsikirjasta: "Kylmämuokattujen tai lämpökäsiteltyjen terästen lu- juus voi jonkin verran alentua kuumasinkityksen seu- rauksena." "Joissakin tapauksissa muokkaus- ja hitsausjännitykset voivat laueta ja aiheuttaa muodonmuutoksia."
  6. Kuinka lyhyiksi primäärit saa tuolla tavalla?
  7. Täällä olisi samainen työvaihe edessä. Vanha, n. 30v sitten vedetty maali on alkanut irtoilemaan tuolta ritilöiden takaa ja alkuperäinen maali paljastui lähes kokonaan, kun paineilmapillillä ritilöiden väleistä puhalsi ja vähän raappasi. En ehkä ala purkamaan ritilää pois, kun ei ole ainakaan näkyvää ruostetta saumoissa. Onko kokemuksia, jos ensin vetäisi häivytysohenteella alkuperäisen maalin ritilöiden takaa pehmeäksi ja sen päälle varsinaista sävyä vastaava akryllimaali (peittäsi paremmin kuin metallihohto massaväri). Sen jälkeen ritilöiden maalaus. Massaväriä ja lakkaa menee sumuna ritilätilaan minkä mennee, mutta ei sinne varmaan kiiltokaan saa pintaan, ellei tee kynäruiskulla tai pedalpusherin tapaa käytä.
  8. Mikäs noista on 150e parempaa kuin JPM:llä?
  9. Aika tyyriitä on tuollaiset putket teetettyinä. Saisikohan tuota ostettua pelkkänä aihiona?
  10. MItään ei ole vielä lyöty lukkoon minkään osien suhteen. Mielelläni pysyisin maksimissaan tuossa 94mm. Männän lämpökuormituksen kannaltahan aina pienempi parempi vaikka öljyruiskut vähän avittavatkin. Pienin deutz sylinteri minkä löysin oli 94.16mm männälle. Putken tarkasta mitasta ei tietoa, mutta joka tapauksessa mennee yli 94. Tuo JPM olisi kyllä varmasti hyvä vaihtoehto, mutta tolkuttoman hintainen. Alakerta ajatus on ensisijaisesti wasserin 1.9 lohko ja ehkä 2.1:n vakio kampiakseli, kun sellaiset valmiiksi hyllystä löytyy. Käsittääkseni lohko on sama 1.9:ssä ja 2.1:ssä? En ainakaan muista huomanneeni eroja, kun viimeksi 2.1:sta alakerran rakensin ja näitä vertailin. Koneistukset on pääsin tarkoitus hoitaa itse, lukuunottamatta hoonausta ja mahdollisia venttiilitöitä. Mahdollinen sylinterin poraus pitää myös vielä testata ensin jollain vanhalla putkella, että saako riittävän laadun aikaiseksi, jos poraushommin joutuu.
  11. Näitä aihioitan ja valmiitakin löytyy Pauterilta ja JPM:lta, mutta eikös menestyksekkäästi ole käytetty myös Deutz:n ilmajäähy traktorin sylinterejä? Mistä mallista ko. sylinterejä kannattaisi lähteä hakemaan? Entä keneltä tavarantoimittajalta olette näitä ostaneet. Tarve olisi 94mm -> kokoiselle putkelle. Tarkoitus olisi nyt siis löytää aihiot, josta saisi koneistettua sopivat sylinterit turbokoneeseen. Nämä tulisi Wasserin tai ehkä Type 4 kampikammioon ja kannet sitten sen mukaan kumpaan päädytään.
  12. Jos ei olla tarkkoja materiaalista vaan riittää, että on messingin väristä niin yksi paikka on keinuvipujen holkit.
  13. Noin jos muuttaa olemassa olevaa moottoria?
  14. Jos hukkakipinä+ruiskuvermeet on saatu sytyn ja polttoaineen puolesta edes vähän sinnepäin niin kyllä se nokan sisäänajon ajan saa käynnissä pysymään. Eihän niillä seoksilla ja ennakoilla ole nokalle mitään väliä vaikka olisivat vain sinnepäin, kunhan käynnissä pysyy. Sanoisin, että kaasareiden ja virranjakajan kanssa ongelmia on vähintään yhtä helposti edessä jos tämän ongelmana näkee:). P.S. koitappa vaihtaa kaasariin suuttimet käynnin aikana😁
  15. Miksi tuon mallinen pakosarja jos ulostulo tulee keskelle?
  16. Hyvä projekti. Yhden tuollaisen pythonin kopion samanlaisilla "ohjeilla" oxyyn tehneenä voin sanoa että olihan työmaa. Tosin tein myös kollektorin, johon kului varmaan puolet ajasta. Tuon näköisen tekeminen nyt vielä menee, mutta jos yrittää tehdä madollisimman lyhyillä ja saman pituisilla primääreillä niin saa muutaman illan hyvin kulumaan🙂
  17. Olisi tarvetta takalokasuojille. Oltava suht ehjät ja lähes ruosteettomat. Pieni pintahipsu ei haittaa, mutta ei mitään isoa hitsausprojektia. Leveämmät lasikuituiset voisi myös olla vaihtoehto. Tarjoa yv:llä.
  18. Ja vielä kun osa pinnapulteista on eri pituisia ja alapuolen pultit kuumia ja yläpuolen viileämpiä niin muuttujia riittää...
  19. Muutoksen ehkä voisi todentaa jos vetää pultit momenttiin kylmänä ja merkkaa mutterin asennon. Sitten kone kuumaksi, mutteri auki ja sitten mittaa millä momentilla kiristämällä päästään samaan asentoon. Ja tämä ennen kuin pinnapultin ja sylinterin lämpötilat tasaantuu. Ette varmaan kuitenkaan toimittaneet ilmajäähyjä siperiaa ja afrikkaan🙂
  20. Niin minäkin olen, mutta olen alkanut miettiä tulisiko tuloksesta parempi jos saisi jäljiteltyä kuuman koneen tilannetta paremmin. Nuo muutaman satkun muutokset kun tulee sylitereihin aika pienelläkin momentti erolla. Ainakin noihin ohkaseinäisiin, mitä nuo wp: putket eivät taida edustaa 🙂
  21. Eikö? Näin minä sen järkeilisin: Sylinterin ja pinnapultin lämpötilat ovat lähtötilanteessa samat, mutta kuumalla koneella väittäisin, että sylinteri on kuumempi, jolloin lämpölaajenemisesta johtuen sylinteri venyttää pinnapulteja alkutilanteeseen verrattuna enemmän = pultit olisivat suuremmassa momentissa. Vesikoneessahan asia on eri.
  22. Veditkö normaali "kylmä" momenttiin vai huomioitko jotenkin oletetun kiristysmomentin lisääntymisen kuuman sylinterputken mukaan?
  23. Niin, onko 3.8. 1 kohta määräävä myös noissa 2.5.2 kohdan muutosissa, vaikka siellä ei 3.8.1 kohtaan viitakaan. Luultavasti on, koska 3.8. 1 käsittelee muutoksia. Itse tulkitsen, että nyt saa vaihdellua isomman koneen helpommin, mutta max teho on rajattu pienemmäksi jos tehoa on kasvatettu moottorin osia muuttamalla. Ennen tämä raja oli 7kg/kW. Eli 770kg autossa sai olla vajaa 150hp. Mitenkäs sitten virallisesti pitäisi menetellä jos kuplassa olisi ollut vaikka 140hp ja näitä moottoriin kohdistuneita muutoksia tai tehoa ei aikaisemmin tarvinnut merkitä otteeseen, kun ei ole tarvinnut muutoskatsastusta, ja nyt tehoja sallitaankin paljon vähemmän?
×
×
  • Create New...