iiroh

Joo, totta, mutta ei tietysti silti kannata huonosti tai väärin tehdä jos samalla vaivalla menee oikeinkin. Luulen että kaikilla noilla aineilla homma hoituu kun tietää mitä tekee. Mä nyt oon vähän tälläinen nysvääjä/varmistelijaluonne ja aikaa kai menee liikaakin asioihin "perehtymiseen". Ei sitä tässä iässä enää osaa muuttaa tapojaan.... Eikös 95% todennäköisyydellä tuleva vuoto ole tönäreiden putkissa tai muualla eikä lohkossa.... elättelen vaan toivetta ettei ainakaan tän auton osalta tarttis uudestaan siivota sellaista sotkua mikä purkaessa oli. Auto oli antaumuksella ruostesuojattu niin että kaikkialla koneessa ja laatikossa, mihin vaan ruisku yltää, oli töhritty tukeva kerros massaa. Sitten siihen päälle reippaat öljyvuodot niin voi sanoa että pesemistä riitti. Jotenkin siis haaveena suht siistinä pysyvä kone, voihan sitä ainakin yrittää..... Tönäriputkista puheen ollen, laittaako herrat noiden tönärin putkien päihin jotain töhnää normi o-renkaiden lisäksi ? Minusta sekä lohkoissa että kansissa aika karhea tuo tiivistepinta, liekö tyypillistä, että nuo pinnat hieman syöpyy 40+ vuotiaissa osissa ? Onko siis lisätiivistys tarpeen vai ei kannata ?

No niin, aika hyvin tuli nyt tässäkin läpikäytyä nuo vaihtoehtoiset mömmöt. Ei varmaan haittaa vaikka tästä on aiempiakin keskusteluita. Ainakin näin aloittelijan näkökulmasta hyvä hieman märehtiä asiaa, kun tässä lohkojen tiivistämisessä tehty moka tulee ehkä näkyviin vasta kun kone täysin nipussa ja autossa kiinni. Saattaa hieman käyrät nousta jos pitää uudelleen purkaa koko kone atomeiksi. Vielä sellainen tarkentava kysymys, että onko ton vihreän VW/Elring tavaran käyttäjät levittäneet palon toiselle pinnalle (kuten kuvassa alla) vai ootteko levittäneet valmiiksi koko toisen lohkonpuolikkaan tasopinnalle esim sormella /pensselillä, kuten tossa 914 Locktite videolla ?

Ok, volkkarin tiskillä Ovh 89,84. Muistelinkin, että joku puhui tallilla "lähes satasesta" tuollaiselle 100g tuubille.... Yhdestä tuubista riittää tosin varmaan 3-4 koneen tiivistämiseen, jos vaan tavara säilyy tai ostaa tallikaverin kanssa kimpassa. Silti aika hintavaa kun Permatex-purkin saa Motonetistä 7 eurolla. Jos kerran Gene Berg ja Kotten pärjää tän kanssa niin varmaan sitten minäkin tarvittaessa :) Kiitos vastauksista. Tilasin tärinänvaimentimet ja nyt pitää vaan hakea jompikumpi tiivisteaine.....

Joo, tämä oli tiedossa, joskin tuo "reilusti mutta vähän" voi olla ensikertalaiselle hieman epätarkka ohje :) Ymmärsin kuitenkin että nämä ohuemmat, siveltävät aineet ei olisi niin ongelmallisia vaikka vähän pursuisikin sisäpuolelle. Lienee mahdotonta annostella niin että ei yhtään pursua mistään. Minulle sanottiin että VW OEM tiivisteaine olisi tässäsuhteessa parasta mutta hyvin kallista ja hankala hankkiakin... ? Edit: Paadre vastasikin just kun kirjoittelin. Saako tuota ihan VW-osatiskiltä vai mistä ? Edit2: Siis tämä on VW osa nro "D 188 003 A1" tai sama kama Elringin osa nro "777.790" Tyyristä tuntuu olevan 22eur + shippaus 50ml pieni pullo tota Elringiä....riittääköhän toi pikkupullo yhteen koneeseen ?

Jotenkin arvelinkin, että jos joku tän tietää ja vastaa niin Kotten.... kiitokset. Gene Bergin sivuilla sanotaan näin lohkojen tiivisteaineesta, viitaten erityisesti tuohon Permatexin aineeseen: "....use a light coating on case halves. Just a thin coat to "one" case half is all it takes. .......Do not coat the flat mating surface by the #2 or #3 main bearing. This surface is sealed by the o'ring on the main stud. " Tämä ilmeisesti viittaa kuplan koneeseen ja o-renkaaseen/renkaisiin joita type4 koneessa ei ole, vai miten ? Tämä on mun ensimmäinen VW ilmajäähy koneremppa joten näitä peruskysymyksiä piisaa.... Vaikka ei edelleenkään tarkoitus aloittaa vänkäämistä tiivistemömmöistä, niin sopiiko kuitenkin kysyä mitä maestro itse käyttää lohkojen tiivisteaineena ?

411 auton 1.7 orggis kone kasauksessa ja seuraavat kysymykset lohkojen liittämisestä: 1) Tiivisteaineen levitys --------------------------------- Ei ole tarkoitus aloittaa uutta keskustelua tähän sopivasta aineesta, niitä keskusteluja jo ainakin 3 ennestään (itse kai valitsen Mahlen aineen tai GB:n suositteleman Permatexin jota Motonetkin myy), mutta olisin varmistanut, että laitetaanko ainetta ihan kaikkiin kohtiin lohkojen tasopinnoissa ? Siis myös noille alueille kampuran 2. ja 3. laakeripesän ympärille ja nokan laakeripesien ympärille ? Olettaisin, että pitää laittaa. Vaiko eikö ? Ohessa huono kuva kun ei nyt parempaa oo tähänhätään. 2) Pitkien pulttien tärinänvaimentimet ----------------------------------------------- Kampuran laakereiden ympärillä on 6 kpl järeämpiä pultteja+muttereita, jotka menee molempien lohkonpuolikaiden läpi. Kohdat näkyy tuosta suttuisesta kuvasta alla. Purkaessa ihmeteltiin porukalla kun näiden pulttien ympärillä oli juuri lohkojen liitoskohdassa muoviset, kokoonpuristuvat helat, joiden takia pultteja oli aluksi todella vaikea saada pois paikaltaan. Nyt vasta kun sain 411 OEM osakirjan käteen niin siellä näkyi räjäytyskuvassa nuo osat, jotka ovat nimeltään "tärinänvaimentimia", siis ilmeisesti estämässä noiden pitkien pulttien värähtelyjä ? Onko kellään havaintoa miksi tälläisiä käytetty ? Tuntuisi kummalliselta, että saksalainen insinööri olisi sellaisia huvikseen lisäillyt. Toisaalta esim. normi korjausmanuaaleissa tai useimpien osakauppiaiden listoilla sellaisia ei ole. Tuo osakirja nyt mökillä, joten en saa oikeaa räjäytyskuvaa tai tuon vaimentimen osanumeroa tähän, mutta ainakin muutamasta classic-tyylisestä osakaupasta niitä oli kuitenkin saatavilla kun aiemmin etsiskelin. Lisään tärinänvaimentimen tiedot tähän kun pääsen kirjaan käsiksi, jos tarvis. Edit: Tommonen muovihärpäke http://www.vwheritage.com/vw_spares_Vibration-Damper-Type4-Engine-on-Main-Case-studs-6-req-021101107_act_shop.product_pID_114157682.htm

Renkaiden asennushinnat riviasiakkaalle aivan järjettömiä pääkaupunkiseudulla kaikissa ketjuliikkeissa (Vianor, Euromaster,...). Tästä johtuen viimeksi asennutin omat irtorenkaat omille irtovanteille Matin Renkaassa Malmilla, Olikohan 6eur per rengas. Siis rengastyö ja tasapainotus, sis alv, Tuosta voisi sanoa että todella kohtuullista kun nuo merkkiliikkeet pyytää tosiaan 80eur tuosta samasta työstä. Kaupan päälle ystävällinen palvelu eikä vanteita paiskottu kuten yleensä. Edit: selvennetty omia höpötyksiä

Joo, just se kytkin kojetaulussa. Se on tossa yläpuolella olevassa pdf-skemassa osa nro 23 siellä ylälaidassa. En oo kyllä tarkistanu onko mun autossa just noi kuvan napojen numerot eli 4, 58, Z, X, 5, 6, 3 ja 30. Pitää nyt tulevalla viikolla katsoa. Yksi orggis VW manuaali löytyi Saksasta, jossa kaikkien vanhojen Ebereiden korjausohjeet. Katsotaan meneekö mun hintaehdotus läpi. Jos se päätyy mulle niin siitä saa sitten muutkin Ebereitä korjaavat apuja...

Hermojen menetys vältetty ja into korjata tämä laite palautunut. Eli halkaisin laitteen rungon, jotta saan Thermo Switchin asennusputken hitsautettua takaisin sisempään rosteriseen polttokammioon. Kaikki muut osat tuntuu toimivan ja sain tuon Thermo Switchin tilattua Classicpartsilta, mutta nyt tarttisin tarkemman, skannatun kopion tuosta korjausmanuaalin sivusta, jossa näkyy pääkytkimen sisäiset transistorikytkennät. Olisiko jollakulla nuo 411 korjauskirjat jollain kielellä ? Kyse manuaalin sivusta nro F1.1 5-2 jossa BA4 piirikaavio. Eli sen verran hyvä skannaus pitäisi olla että nuo pääkytkimen 23 sisäiset kytkennät erottuisi. Jos niistä saisi tolkkua niin päivittäisin ylläolevan toiminnan kuvauksen ja voisi auttaa myös korjaamaan pääkytkimen jos siitä joku komponentti (vastus, transistori, tms) rikki.

Vähän into jo lopahti tämän kunnostukseen. Tuo Thermo Switch rikki ja kahdessa varaosalaitteessa sama homma. Tuo on sinänsä yksinkertainen kapistus eli siinä on 1970-luvun tavallinen mekaaninen mikrokytkin, mutta sitä sitten painaa metalliputken sisälle asennettu, kolmesta n. 4cm palasta koostuva lasitanko. Eli kun lasitanko laajenee ja pitenee, se painaa mikrokytkintä. Kaikissa 3 yksilössä jotka mulla on, ainakin yksi noista lasitangoista jostain syystä poikki, lasinmurut putken sisällä ja toiminta jumissa. Lasitankoja ei edes saa ulos koska kytkimen ja lasitankojen välissä vielä jousiteräksestä tehty lippa. Sitäkään ei oikein saa ehjänä irti kun pistehitsattu kiinni. Sitten Thermo Switchiä ei kuitenkaan saa irti lämppärin sisemmästä polttokammiosta ilman että menee rikki sekä polttokammio että kytkin. Tai ainakin toi kammio. Tehty niin että osat ruostuneet pomminvarmasti yhteen vaikka olisi ulkoisesti harvinaisen siisti laite, kuten mulla. Uutta tai ehjää kytkintä tuskin saa mistään.... Ja vaikka löytyiskin, niin koko laitteen kuori pitäisi halkaista, hitsata uusi putki Termo Switchin kiinnitykseen ja, ja, ja.... Ei prkl, tähän kapistukseen mennyt jo > 15 tuntia aikaa ja eilen meni melkein hermotkin.... ja konekin levällään jota pitäis päästä kasaamaan. Taitaa käydä niin että laitan vaan ulkoisesti alkuperäiseksi, mutta nostan kädet pystyy toimivuuden osalta, sinänsä pännii kun tää ois mukava varuste ja löysin Englannista fiksuun hintaan 411 NOS lämmönvaihtimetkin, jotka aika tehottomat ilman tätä lämmitintä. Aina tää harrastaminen ei mee putkeen....

Saisko peesata tähän aiheeseen kysymällä, että mistä saa tai saako mistään 2mm kovalevyä eli puukuitulevyä jota tarttisin tavaratilan sivupahveihin 411 autoon ? Kaikissa liikkeissä 3.2mm ohuin....

Mulla meni tovi tuon härvelin piirikaavion/manuaalin tutkimiseen, että toiminta tuli selväksi. Alla toiminnan kuvaus, mikäli ketään kiinnostaa. Englanninkielisen korjaamo-, tai-mikä-lie manuaalin kuvaus oli aika huono, joten naputtelin tämän itsellekin muistiin mikäli joskus vielä uudestaan erehtyisi sotkeutumaan tälläsiin helvetinkoneisiin. Itsellä ainakin ulkoisesti niin hyvässä kunnossa että päätin kuitenkin laittaa toimintakuntoon jos vaan nuo kaikki releyksiköt ja kytkimet toimii. Nyt ainakin tiedän testausta varten miten ne pitäisi toimia...... BA4 Bensalämmittimen toiminta ------------------------------ Kts piirikaavio Kun lämmitin laitetaan päälle kojetaulun käyttökytkimestä (Temperature Regulating Switch 23), niin käyttökytkimen napaan 4 tulee 12V joka menee Safety Switchin (18) läpi Dual Relay (19) nastaan A. Käyttökytkimelle tulee jatkuva 12V nastaan 30. Kun lisäksi Main Switch (käyttövipu käsijarrun vieressä) (2) kytkee maihin Dual Relay nastan H-> rele vetää ja Dual Relay navat G ja E yhdistyvät. Napaan E tulee jatkuva 12V eli napa G tällöin myös 12V. Aina kun Dual Relay navassa G on 12V, niin molemmat puhallinmoottorit (polttokammion puhallin 13 ja raitisilmapuhallin 17) pyörivät. Eli moottorit pyörivät siis aina kun lämmitin kytketty päälle. Aina kun polttokammion moottori 13 pyörii, sen sisällä olevat kärjet katkovat maakontaktia polttoainepumpulle (4) ja puolalle (8). Polttoainepumppu pumppaa jos se saa lisäksi 12V Dual Relayn nastasta F. Polttoainepumppu toimii siis jännitepulsseilla ja mitä nopeammin moottori pyörii, sitä enemmän pumppu pumppaa. Tällä pyritään vakioimaan bensa/ilmaseos, tosin moottorinhan pitäisi aina pyöriä samalla nopeudella. Etuna ainakin se että pumppu ei pumppaa jos moottori ei pyöri eli esim jos moottori hajoaa. Ei tule bensatulvaa ja se ainakin vähentää tulipalon vaaraa. Puola antaa korkeajännitepulssit sytytystuplalle jos se saa lisäksi 12V nastasta G, eli siis aina kun moottorit pyörivät. Lämmitystoimintoa katkotaan termostaattisesti ohjaamalla polttoainepumpulle tulevaa 12V jännitettä. Aina kun lämpötila-anturin (Temp Sensor 5) lämpötila alhainen sen vastus on suuri (n. 24kohm). Tällöin käyttökytkimen (23) ohjauspiiri kytkee Dual Relayn (19) nastan B maihin/lähelle nollaa volttia ja nastaan F ilmestyy 12V-> polttoainepumppu saa 12V ja pumppaa. Kun lämpötila-anturin (5) lämpötila korkea, sen vastus on pieni (n. 3-5kohm). Tällöin käyttökytkimen (23) ohjauspiiri kytkee Dual Relayn (19) nastan B kellumaan/lähelle 12V jännitettä, rele ei vedä ja nastaan F ei tule enää 12V -> polttoainepumppu pysähtyy. Normaalitoiminnan aikana siis katkotaan vain polttoainepumpun toimintaa päälle/pois Temp Sensorin (5) vastuksen mukaan. Käyttökytkimessä on lämmittimen tehon säätö samassa eli nuo transistorikytkennät ilmeisesti hoitavat sen, millä lämpötila-anturin vastusarvolla kytketään päälle/pois. Käyttökytkimen piirikaaviota/transistorikytkentöjä hankala lukea kun skannattu kuva hieman huono, pääosin jokatapauksessa kuten edellä. Saan alkuperäisen 411 paperimanuaalin lähiaikoina, jos sen kuvasta saa paremmin selvää niin tarkennan kuvausta. Thermo Switchillä (12) on kaksi toimintoa. Kun laite ei vielä lämmennyt, nastat NO ja C oikosulussa. Jos tällöin lisäksi Dual Relay nasta B maissa (lämmitys aktiivinen = polttoainepumppu pumppaa) myös Dual Relayn nastojen D ja C väliset kärjet johtaa ja hehku/sytytystulpan hehkupiiri saa 12V Dual Relayn nastasta C. Kun laite lämmennyt, Thermo Switchin kontakti NO-C katkeaa ja puolestaan nastat NC ja C yhdistyvät. Tällöin hehku/sytytystuplan hehkuminen loppuu koska Thermo Swichin NO nastaan eikä Dual Relayn D nastaan tule enää 12V. NC ja C nastat ovat rinnakkain Dual Relayn nastojen G ja E kanssa. Tämä tarkoittaa että molemmat puhallinmoottorit sekä puola saavat 12V vaikka laite sammutettaisiin sekä käyttökytkimestä (23) että pääkytkimestä (2). Tämän tarkoituksena on lämmittimen jäähdyttäminen ja pakokaasujen poisto kytkettäessä laite pois päältä. Moottorit siis pyörivät kunnes Thermo Switch jäähtynyt. Ylikuumenemissuoja (9) on kytkin joka menee johtavaan tilaan, jos sen lämpötila nousee yli laitteen normaalin lämpötilan. Tällöin se oikosulkee Dual Relayn nastan F sulakkeen kautta maahan, sulake palaa ja polttoainepumppu pysähtyy. Laitetta ei saa enää päälle ilman sulakkeen vaihtoa. Safety Switch (18) toimii seuraavasti. Hehku/sytytystuplan normaali hehkutusaika on 2-4min. Hehkutus on päällä silloinkun Dual Relay (19) nasta C on 12 voltissa. Nasta C on kytketty myös Safety Switchille. Safety Switch on aikaan reagoiva kytkin, eli jos sille tulee toiseen NO nastaan 12V yli mainitun 2-4min ajan, niin kytkin kytkeytyy pois päältä (= ei johda enää) ja Safety Switchin A nastojen välillä ei ole enää kontaktia. Koko lämmitin pysähtyy koska Käyttökytkimen (23) Dual Relayn nastaan A syottämä 12V katkeaa. Tyypillinen tilanne on polttoaineen loppuminen tai Thermo Switchin vioittuminen. Edellisessä tapauksessa Thermo Switcin lämpötila ei nouse koska bensan palamista ei tapahdu -> Thermo Swichin NO ja C nasta pysyvät liian kauan kontaktissa. Samoin voi käydä jos Thermo Switch vioittunut-> kytkin ei toimi ja NO ja C pysyvästi kytketty yhteen. Edit: Tarttisin tarkemman, skannatun kopion tuosta korjausmanuaalin sivusta, jossa näkyy pääkytkimen sisäiset transistorikytkennät. Olisiko jollakulla tuo 411 korjauskirjan sivu jollain kielellä ? Kyse manuaalin sivusta nro F1.1 5-2 jossa BA4 piirikaavio. Lämppärin skema.pdf

Itse ostin pari vuotta sitten MIGin ja päädyin perinteiseen Kemppi Kempomat 2100 laitteeseen. Sai tuolloin tinkimällä harvinaisen edullisesti.... Niitä ei tosin nyt enää saa uutena koska poistuivat uuden invertteritekniikan johdosta. Itse olen koko elämäni suunnitellut, korjannut ja testannut elektroniikkaa ja ei kyllä yhtään kiinnostanut hitsauslaite, jossa toiminta perustuu pitkälle elektroniikkaan. Siksi jäi väliin Kempin Minarc-tuotteet jotka oli jo silloin halvempia, paaaljon kevyempiä ja valovirralla olisi pärjännyt. Mutta.... sitten kun tulee ongelmia, tai jotain menee rikki, noihin uusiin eletroniikka-MIGeihin vaihdetaan joku piirikortti ja maksaa 500-800eur eli suunnilleen saman verran koko laite. Ei siis välttämättä kannata edes korjata. Patarautatekniikalla valmistetussa Kempomatissa ei ole juuri tasasuuntausdiodeja monimutkaisempaa osaa ja niitäkin saa muutamalla eurolla. Minulla toisella tallilla myös vanha Kempomat 1800 joka iänikuisen vanha, toimii kuin junan vessa ja sillä hitsaavat vielä omat poikanikin maailman tappiin. Siinä ei ole edes tuuletinta. No, itse alan olemaan tälläinen vanha jäärä mutta en pidä elektroniikan käyttämisestä paikoissa, joissa se heikentää luotettavuutta ja tekee itse korjaamisen mahdottomaksi. Vähän kuin nykyautot.... Toki jos autoa tai hitsikonetta pitää vain 3v niin ongelmia tuskin tulee, mutta minusta auton pitäisi pysyä ajokelpoisena asiallisella hoidolla 20v ja hitsikoneen harrastekäytössä vielä paljon pidempään. Ei tule tapahtumaan nykyautojen kanssa eikä elektroniikka-MIGien osalta... Toki ymmärrän liikkuvia huoltomiehiä, ei olisi kivaa raahata >50kg laitetta ympäri Suomea mutta tallilla arvostan tuota patarautatekniikkaa..... Ilmeisesti muitakin jääriä löytyy kun noita Kempomateja ei juuri käytettynä löydy ja kauppias jolta oman 2100 ostin sanoi että ne viedään heti käsistä. Ainoa keino ilmeisesti löytää joltain tutulta...

Itse tein kuskin jalkatilaan työpaikan harrastetasoisella pellintaittokoneella korjaussuikaleet. Siis pelkät kourut ja muutama sentti tasaista peltiä siinä ympärillä, katso kuvat. Vähän työlästä mutta hoitui näin DIY tyyliin, kun minulla oli aika kohtuulliset noi ruostevauriot ja vain 3 kourussa. Jos enempi lahoa niin varmaan pakko teettää korjauspelti peltisepällä, korjauspeltejä ei löydy ja ehjää purkuautoakin varmaan lähes yhtä vaikeaa löytää. 411 Varianteissa sama ongelma kun kuplissakin että ruostuu sisältäpäin kumimattojen ja vettäimevien äänieristyslevyjen takia. Ainakin minulla nuo bitumi-mikälie-massa levyt oli purkaessakin aivan läpimärät.

Toimii hienosti ! Kiitos

Jos liittää viestiin useita kuvia niin se tulevat tekstin perään niin että ensimmäisenä liitetty kuva jää viimeiseksi ja viiimeisenä liitetty kuva tulee ensimmäiseksi. Kuvathan liittyvät tekstiin ja tuolloin kuvat mielestäni tulevat juuri loogisesti väärään järjestykseen. Jos kertoo tekstin alussa jotain johon liittää kuvan niin jos sitten kertoo seuraavan asian johon taas liittää kuvan niin ikäänkuin teksti ja kuvat vastakkaisessa järjestyksessä, Voisiko muuttaa niin että ensin liitetty kuva tulee ensimmäiseksi ja toisena liitetty kuva toiseksi jne ? Kiitos hienosta foorumista. T: Iiro

411/ type 4 kansien purkujigi ********************* Tämä on tälläisen kevyemmän käyttäjän/harrastajan työkaluversio eikä ihan niin pro kuin noi muut kansityökalut edellä.... 21mm paksusta vanerista hieman kantta isompi palanen. Siihen reunaan samasta vanerista halkaisijaltaan 35mm pyöreät vanerinpalat 4kpl, sahattu reikäsahalla. Vanerin paksuus näissä on olennainen, että noi pyöreät palat ulottuu oikein koskemaan venttiileihin. Palat muutaman millin isomman vanerin reunan yli kuvassa näkyvillä jaoilla 47mm-83mm-47mm. 40mm yleisruuveilla kiinni. Kansi pysyy hienosti vanerin päällä pylväsporan pöydällä ja nuo pyöreät vanerinpalat asettuu melkein itsekseen venttiilien kohdille. Kansi siis osittain vanerin päällä ja osittain "roikkuu" sen reunan yli. 21mm ylimääräinen tulppahylsy leikattu auki, kaksi kuudesta kuusikulmion sivusta leikattu pois. Siihen pätkä 9.5mm vanhan poranterän sileää osuutta. Kuvassa hylsy+pätkä ilmastointiteipilla kiinni kun ei ollut aikaa ruveta hitsailemaan. Itse asiassa parempikin että poranterän pätkä ja hylsy ei hitsattu yhteen koska silloin hylsy pääsee hieman kääntymään ja asettuu takaisesti venttiilien jousilautasten päälle. Sitten pylväsporan kammella jousi kasaan. Ainakin minulla toimi hienosti. Vaneri ei ainakaan tee vahinkoa kannelle tai venttiileille. Pari kuvaa myös telineestä, jolla saa kasausta varten saman koneen vasemman lohkonpuolikkaan nätisti pöydälle, siis kun pinnapultit paikallaan. Vähän vielä enempi rävellys tämä, mutta hyvin toimii sekin. Mukava tehdä välillä jotain puusta.... Iiro

Ohessa pari kuvaa puretun 411, 1.7l type 4 koneen kampiakselin kakkoslaakerista. Onko kenelläkään havaintoa mistä tälläinen voi johtua ? Laakerit alkuperäiset vuodelta 1971, koneella ajettu 93tkm. Haynesin manuaalin mukaan muut laakerit, jotka ovat umpikehäisiä ovat läpikotaisin samaa materiaalia, mutta tässä kakkoslaakerissa 3-kerrospinnoite. Minusta näyttää, että pinnoite ikäänkuin lohkeillut irti. Kampiakseli aivan virheetön ja täysin mitoissa myös kakkokaulan osalta. Olisi mukava tietää onko tämä tyyppivika tai mikä syynä vaurioon. Onko syytä olettaa, että noita metallinhituja on muuallakin kuin öljynsuodattimessa (siis tässähän on oikea öljynsuodatin alunperinkin) ? Kannattaako öljynlauhdutin uusia, ei tosin viitsisi 100eur osaa turhantakia vaihtaa kun alkuperäinen ainakin ulospäin hyväkuntoisen näköinen eikä ole aiemmin vuotanut. Iiro

En löytänyt haulla oikein muuta kuin jotain väittelyä EP-lisäaineiden mahdollisesta haitallisuudesta. Minulla alkuperäiset, normikuntoiset -66 kupla ja -71 411 Variant. Mitä öljyä tämmöisten autojen vanhoihin vaihdelaatikoihin olisi hyvä laittaa ? Mineraali/ synteettinen ? ilmeisesti GL-4 ? hypoidi / ei-hypoidi ? Onko ihan merkki- ja malli-suosituksia ? Onko näissä laatikkoöljyissä kuten moottoriöljyissä jotain lisäaineita jota ennen laitettiin ja nyt ei enää laiteta ja sen takia pitäisi käyttää "vanhoille laatikoille" tarkoitettuja öljyjä ? Tai onko uusissa laatikkoöljyissä jotain haitallisia lisäaineita, jota ennen ei laitettu ja nyt laitetaan ja siksi ei voi käyttää ? Ainakin Volvojen suhteen olen törmännyt siihen että messinkiosat ei tykkää kaikista öljyistä ..... Kai tästä edes saa aikaan muhevan väittelyn ? Tosin oikea fakta/kokemustieto olisi enempi tarpeen minulle...... :) Iiro

Tämä lienee alumiinivalua. Miten saisi näppärästi siistiksi kun täynnä möhnaa ja jotain ihme kuraa joka istuu pinnassa kuin tauti. Olisikohan pinta jotenkin syöpynyt ? Kuulapuhallus ? Soodapuhallus ? Metodi X ? Mistäs tähän saa uuden rosteri-(?)putken öljytikulle ? Kiitos neuvoista, Iiro H

Startti tästä autosta aivan finaalissa solenoideineen. Startti on alkuperäinen ja kyljessä lukee Bosch 311911023D. Akselin halkaisija 11mm. 16mm akselin päästä on 5mm paksuinen (akselin suunnassa) hela. Onko näitä Bosch 311911023D startteja monenlaisia vai vaan tuo yksi ? Ainakin Paruzzilla löytyy http://www.paruzzi.com/webstore/?zoektr ... ubgroup=17 Tuossa Paruzzin sivulla ei kuitenkaan mainita että sopisi nelkkuun ? Kiitos neuvoista. Iiro H

Nyt löytyi värikartat jos joku jatkossa tarvitsee niin minulta saa sähköpostilla. Iiro

Perskeles, näyttää kovin tutulta tuo mattojen ja ovipahvien väri. Oon tuota sinun autoa monesti vilkuillut Nettiautossa mutta en tullut ajatelleeksi että väri olisi Iberischrot, onko se ? Vai joku muu punainen ? Tämä ja ensiviikko menee työkiireissä, mutta voisin kyllä mieluusti käväistä Kouvolassa vkonloppuna vaikka parin viikon päästä. Mulla mökki Pernajassa ja oon siellä kaikki vkonloput, joten siitä olisi näppärä suhauttaa Kouvolaan, tosin ei Variantilla joka hieman levällään ... Iiro

Kiitos näistä vinkeistä, mutta valitettavasti nämä oli juuri ne tiedot, jotka itsekin löysin Sambasta eikä niistä juuri ole apua. Autoni väri on siis Iberischrot/Iberian Red, joka on eri väri kuin tuo Metallic Red. Olisikohan tuo Metallic red ollut US-mallien värinä 1971. Ja autoni sisusteiden väri ei ole miltään osin Alabaster, joka on käytännössä harmaa väri. Tuo sisustuksen väri esiintyy noissa kartoissa kuplan kohdalla Iberiscrotin parina sisustuksissa. Autoni karva- ja kumimatot ja takaosan matot ovat varmasti alkuperäiset ja niiden väri muistuttaa eniten tuota Cork-väriä. Entinen omistaja vaihtanut penkit, ovipanelit ja takasivupahvit mustiksi. Olen tuota Samban sivua sen verran tarkasti selaillut että sieltä ei uskoakseni tietoa löydy, tarvittaisiin joku muu tietolähde.... esim eurooppalainen esite vuodelta 1971 tms.... Tälläisen kuvan surffasin jostain netistä, mutta kun en enää muista mistä...perskules. Tuossa maalin väri näyttää kovasti Iberischrotilta ja mattojen väri juuri samalta kuin minulla. Kiitos, Iiro H

vm 1971 411 Variantin kanssa pussihousuilu käynnissä ja pitäisi tietää mitä 1971 oli tarjolla sisusteiden väreiksi. Edellinen omistaja oli vaihtanut penkit ja ovipanelit ja pitäisi nyt joku orggisväri valita, jota sitten kauttaaltaan yrittää noudattaa. Auton väri on Iberischrot (Iberian red). Sambasta löytyy type 3:lle kaikki tiedot mutta ei type 4:lle eikä googletus ole auttanut. Olisiko kellään tietoa mistä voisi löytää ? Iiro H