Guest veewee Posted February 4, 2008 Share Posted February 4, 2008 Kuuntelin viikonloppuna rallikisoissa parin jannun keskustelua kanavista. Toinen väitti, että pitää olla peilisileä ja toisen mielestä pieni röpelöpinta on paras. 2 koulukuntaa(ko)? Omat kannet menossa työn alle, niin kiinnostaisi tietää noiden erot. Toki viilari varmaankin tietää, mutta ei siltä kehtaa kysyä, kun pitäisi varmaan tyhmänä:) Quote Link to comment
Guest Posted February 5, 2008 Share Posted February 5, 2008 Riippuu kayttotarkoituksesta. Jos on tarkoitus ajaa varttimailia koko ajan urku auki ja tallinovet selallaan, niin kiiltava. Jos taas tarvitaan jouheaa kaytosta lapi koko kierroslukualueen alhaalta asti ja noyra kaytos pienilla kaasulapan avautumilla ja kpienilla kierroksilla, niin ei kiilloiteta. Valupurseet tasoitetaan ja mahdollisesti muuta kanavan muotoilua voi tehda, mutt ajalki kannatta ajattaa karheaksi. Se estaa bensan pisaroitumista kanavan seinamiin pienilla virtausnopeuksilla ja pikku epatasaisuudet parantavat seoksen pyorteilya. Kiihdytysajossa silla ei ole valia, kun kaikki mita tuutista mahtuu menemaan halutaan ajaa lapi taysilla ja kovilal kierroksilla. Quote Link to comment
Jarmo Lummi Posted February 5, 2008 Share Posted February 5, 2008 Riippuu bensanroiskintajärjestelmästä. Pakopuoli aina kiiltäväx ku papin .... ja imupuoli jos käytetään ruiskua ja sumutetaan bensa mutta alan ammattilaiset myös viilaa ja kiillotttaa kaiken kaasarivehkeisiinkin nykypäivänä mutta kuulapuhaltaa imupuolen lopuksi. Oikeen säädettynä oikeilla seoksilla ei pitäisi pisaroitua ja kaasarin imusarjan väliin kun laittaa tai kannen ja imusarjan myös rättipakeliittisen 5mm levyn estääkseen lämmön siirtymisen imusarjaan ja kaasariin ni ei ees kiehu eikä höyrysty pisaroidu ... Makuasiat.. erilaatuset polttoaineet yms... E85 ruless Quote Link to comment
multanen Posted February 5, 2008 Share Posted February 5, 2008 Tästä tulee mieleen virtausvastusmittelö sileä vastaan rypyliäinen. Kuopallinen golfpallo nimittäin lentää pitemmälle kuin sileä eli sen ilmanvastus on pienempi. Myös lentokoneiden siivissä jne. on vähän väliä kokeiltu jotain epätasaista systeemiä. Eli voi olla että tuo sileä-rupunen vertailu menee melko tasan virtausvastuksen osalta. Quote Link to comment
metake Posted February 5, 2008 Share Posted February 5, 2008 Kuopallinen golfpallo nimittäin lentää pitemmälle kuin sileä eli sen ilmanvastus on pienempi. Kuopat antavat pallolle nostetta Miksi golfpallon pinnassa on pieniä kuoppia? Eikö se lentäisi paremmin, jos se olisi täysin sileä? Alun perin golfpallo oli sileäpintainen. Reilut sata vuotta sitten kuitenkin huomattiin, että vanhat pallot, joissa oli lommoja ja kuhmuja, lensivät pidemmälle kuin uudet. Kun golfpallo lentää ilmassa, sen etenemistä jarruttaa kaksi eri voimaa: toisaalta pienet ilmapyörteet aivan pallon tuntumassa ja toisaalta suuret pyörteet hieman kauempana pallosta olevassa ilmamassassa. Näistä voimista ratkaiseva on jälkimmäinen. Suuret pyörteet syntyvät, kun pallo lentäessään saa ilmamassan ikään kuin jakautumaan, ja ilma virtaa pallon sivuitse ja yhdistyy taas yhdeksi massaksi pallon takana. Voimakkaat pyörteet syntyvät juuri pallon taakse. Näiden pyörteiden vaikutusta puolestaan tasoittavat aivan pallon pinnan tuntumassa olevat pyörteet, jotka pallon pinnan kolot saavat aikaan. Siksi kuoppapintainen golfpallo saa lennossa paremman nosteen ja lentää kauemmaksi ja tasaisemmin kuin sileäpintainen pallo. Golfpallossa voi olla 330- 500 kuoppaa. Jotkut pelaajat käyttävät palloja, joiden pinnan kolot muodostavat tietyn kuvion, jolloin ne tuottavat aivan tietynlaisen nosteen. Ei se tainnutkaan johtua pienemmästä ilmanvastuksesta? Quote Link to comment
multanen Posted February 5, 2008 Share Posted February 5, 2008 Kuopallinen golfpallo nimittäin lentää pitemmälle kuin sileä eli sen ilmanvastus on pienempi. Kuopat antavat pallolle nostetta Miksi golfpallon pinnassa on pieniä kuoppia? Eikö se lentäisi paremmin, jos se olisi täysin sileä? Alun perin golfpallo oli sileäpintainen. Reilut sata vuotta sitten kuitenkin huomattiin, että vanhat pallot, joissa oli lommoja ja kuhmuja, lensivät pidemmälle kuin uudet. Kun golfpallo lentää ilmassa, sen etenemistä jarruttaa kaksi eri voimaa: toisaalta pienet ilmapyörteet aivan pallon tuntumassa ja toisaalta suuret pyörteet hieman kauempana pallosta olevassa ilmamassassa. Näistä voimista ratkaiseva on jälkimmäinen. Suuret pyörteet syntyvät, kun pallo lentäessään saa ilmamassan ikään kuin jakautumaan, ja ilma virtaa pallon sivuitse ja yhdistyy taas yhdeksi massaksi pallon takana. Voimakkaat pyörteet syntyvät juuri pallon taakse. Näiden pyörteiden vaikutusta puolestaan tasoittavat aivan pallon pinnan tuntumassa olevat pyörteet, jotka pallon pinnan kolot saavat aikaan. Siksi kuoppapintainen golfpallo saa lennossa paremman nosteen ja lentää kauemmaksi ja tasaisemmin kuin sileäpintainen pallo. Golfpallossa voi olla 330- 500 kuoppaa. Jotkut pelaajat käyttävät palloja, joiden pinnan kolot muodostavat tietyn kuvion, jolloin ne tuottavat aivan tietynlaisen nosteen. Ei se tainnutkaan johtua pienemmästä ilmanvastuksesta? Ilmanvastus on pienempi kuopallisessa golfpallossa. Nostetta syntyy myös mutta vain silloin kun pallossa on takakierrettä. (Tuo lainaamasi teksti on huono käännös englanninkielistestä Wikistä) Quote Link to comment
metake Posted February 5, 2008 Share Posted February 5, 2008 (Tuo lainaamasi teksti on huono käännös englanninkielistestä Wikistä) Saattaa olla, en tiedä: http://www.illustrertvitenskap.com/Cros ... &id=8814_3 Itsehän en golfpalloista tiedä muuta kuin että niistä saa kivoja vaihdekepinnuppeja. Quote Link to comment
Guest Posted February 5, 2008 Share Posted February 5, 2008 Wikipedian tekstin perusteella venttiilin varret voisi olla kuoppaiset, kuopat vähentää pyöreän kappaleen aiheuttamaa turbulenssia (ja sitä kautta virtausvastusta). Quote Link to comment
Guest Toheltaja Posted February 5, 2008 Share Posted February 5, 2008 joskus oon nähny että venttiilin varren ja lautasen alapää on vetästy sellasella 3M:n vinkulaikalla spiraaliraidalliseks, esim pylväsporakoneessa pyörittäen. Ohjaa virtausta hieman pyörivään muotoon, tietä sitte onko älytöntä merkitystä. Noita näin muutamissa F-ryhmän eskobaareissa, joilla voiteltiin suomenmestaruuksiakin. Lasikuulappuhallettu imukanava kait toimivin kaasareilla, ja suoraan venttiilille suihkuttavat ruiskut ei o niin nuukia tuon peilikiillon kanssa. Quote Link to comment
Guest Posted February 13, 2008 Share Posted February 13, 2008 tuohon bugfuelin teoriaan voisin jopa uskoakin -kovaan virtausnopeuteen kanavan kiillotus ja kaikkeen muuhun kuin on/off kaasutteluun pieni karheus. ilman tai ilma/polttoaineseoksenhan tulisi virrata sylinteriin mahdollisimman pyörteettömästi ja sylinterin muotoilun tulisi vasta sekoittaa polttoaine ilmaan. loogisen tästä mallista tekee se ettei ilma kulkisi imusarjassa pitempää matkaa mitä sarja oikeasti on, pyörteillessään. Quote Link to comment
Guest Posted February 13, 2008 Share Posted February 13, 2008 tuohon bugfuelin teoriaan voisin jopa uskoakin -kovaan virtausnopeuteen kanavan kiillotus ja kaikkeen muuhun kuin on/off kaasutteluun pieni karheus. ilman tai ilma/polttoaineseoksenhan tulisi virrata sylinteriin mahdollisimman pyörteettömästi ja sylinterin muotoilun tulisi vasta sekoittaa polttoaine ilmaan. loogisen tästä mallista tekee se ettei ilma kulkisi imusarjassa pitempää matkaa mitä sarja oikeasti on, pyörteillessään. Mulle kansiseppa teki imukanaviin sellaiset muutokset etta seos ohjautuu jo valmiiksi keskemmalle palotilaa, ja hiukan vahemman sinne reunalle venttiilia missa on sylinterin seina vastassa, kun siella on, noh, seina vastassa. Quote Link to comment
Sakke Posted February 13, 2008 Share Posted February 13, 2008 tuohon bugfuelin teoriaan voisin jopa uskoakin -kovaan virtausnopeuteen kanavan kiillotus ja kaikkeen muuhun kuin on/off kaasutteluun pieni karheus. ilman tai ilma/polttoaineseoksenhan tulisi virrata sylinteriin mahdollisimman pyörteettömästi ja sylinterin muotoilun tulisi vasta sekoittaa polttoaine ilmaan. loogisen tästä mallista tekee se ettei ilma kulkisi imusarjassa pitempää matkaa mitä sarja oikeasti on, pyörteillessään. Mulle kansiseppa teki imukanaviin sellaiset muutokset etta seos ohjautuu jo valmiiksi keskemmalle palotilaa, ja hiukan vahemman sinne reunalle venttiilia missa on sylinterin seina vastassa, kun siella on, noh, seina vastassa. Tässä lienee myös se että tulppa on keskellä ja sinne reunoille jäisi ilmaa joka toimii eristeenä.Eli pitäisi teoriassa syntyä vähemmän lämpöä. Quote Link to comment
Guest Posted February 13, 2008 Share Posted February 13, 2008 tai sitten vaan tasainen täytös? ohan se kuitenkin järkevintä ohjata sinne missä sitä tilaa on sylinterissä eikä pitkin seiniä. ja tulppahan pitäisi olla jossain liki pakoventtii-liä/lejä jotta sen ympäristöön saadaan ensimmäiseksi palokaasuja. jotka taas venttiilin avauduttua menevät ensimmäisinä pakokanavaan. tosin sinne on heti saatavakin sitä poltettavaa oliko trigonometristä seosta Quote Link to comment
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.