Kaitsu

Laitanpa nyt kaikesta edellisestä huolimatta oman kommentin tähän soppaan.. Ensimmäisen volkkarin ostin Kotkasta 90-luvun alussa, '71 ikkunapaku parilla tonnilla (markkoja siis). Kun kävin hakemassa automaatista rahat, ruuvasi myyjä sillävälin osia autosta irti. Motarilla sitten ihmettelin, että mistä ne pyyhkijät menikään päälle - tuli kyllä kokeiltua koeajolla, mutta eipä enää onnistunut, kun oli kytkin ruuvattu irti. Että tervetuloa vaan mukavien volkkariharrastajien pariin - ja edelleen terveisiä sinne Kotkaan..;) Toinen auto olikin sitten jo museoitu '70 T2a campperi, joka löytyi Pohjanmaalta. Maksoin autosta vuonna '94 siihen aikaan käsittämättömät 17500,- markkaa - kuinkahan moni hullu maksoi pallokeulasta silloin sellaisia summia, kun sonderin olisi saanut samalla rahalla - harmi kun rahat riittäneet kumpaankin... Mutta löytyi auto, jollaista ei taida toista olla tallella, R.Holdsworthin esisarjan LHD camperi Englannin, Pakistanin, Helsingin ja Pohjanmaan kautta Espooseen. Autoa oli Pohjanmaalla käytetty mökinrakennustyömaalla tilapäisenä majapaikkana ja toki se oli sen näköinenkin, täynnä omia virityksiä ja ruuanlaitosta kertynyttä paksua rasvaa, ja koko auto huonosti ylimaalattu - ja siitä huolimatta se oli saatu ennen myyntiä museoitua. Museoentisöinti alkoikin oikeastaan vasta leiman jälkeen - ja näin jälkikäteen ajateltuna auton ylläpitäminen museokuntoisena on tullut kalliimmaksi, kuin mitä olisi maksanut hioa orggismaali näkyviin, tipuuttaa auto tonttiin ja laittaa fuchsit alle. Omaa silmää jälkimmäinen vaihtoehto miellyttäisi enemmän, mutta kai sitä on sen verran alkaneet pussihousut lepattamaan omissakin lahkeissa, että auto saa pysyäkin niin alkuperäisenä kuin mahdollista. Mutta pelkästään rahaa ajatellen museointi ei välttämättä ole se edullisin vaihtoehto, etenkin jos haluaa korvata osia mieluummin jollain muulla kuin sillä Taiwan/Kiina/Brasilia/.. roinalla, jota pitää uusia joka vuosi. Tosin ainahan tulee olemaan 'harrastajia', joille tärkeintä on käyttömaksujen kiertäminen - itärajan takana asuessa tuli opittua kuinka verojenkierto on enemmistölle suorastaan kansalaisvelvollisuus ;) Tuli tämänkin auton kanssa tuli oppirahoja maksettua, kun siihen aikaan tunnettu harrastaja ja koneremonttien tekijä vei rahat, eikä tehnyt koneelle mitään - ja taisi viedä vielä yhdistyksenkin rahat. Olisi varmaan harrastus alkuunsa loppunut, jos ei Jan A. olisi tullut apuun - eli kiitokset vielä sinne Jenkkeihin ja samoin Janille Porvoon suuntaan. Ja oli tuosta museoleimasta muutakin harmia. '95 piti vaihtaa vakuutusyhtiötä, kun eivät suostuneet antamaan green cardia museoautolle, joka oli lähdössä vajaan kuukauden mittaiselle Itä-Euroopan kiertueelle. Museoautolla ei kuulemma saanut sellaisia matkoja tehdä. No, silloin Neuvostoliitto oli vielä lähihistoriaa ja Latviassa piti maksaa poliisille lahjuksia, että matka sai jatkua, kun rajalla pienestä lapusta puuttui yksi seitsemästä leimasta.. Ja lopuksi vielä se pointti; kadunmiehelle museoajoneuvo = mustakilpinen ajoneuvo. Die hard harrastajalle museoajoneuvossa on vw:n leimat pulttien päissä. Itse kannattaisin sitä linjaa jostain välimaastosta, että alkuperäishenkinen, patinoitunutkin auto voisi saada museokilvet, ilman että sitä tarvitsee uudelleen rakentaa/maalata - ei taida olla vielä mahdollista? Rahaa tähän harrastukseen palaa kuitenkin, mutta eniten noista museopapereista on ollut hyötyä siinä, ettei autoa tarvitse joka vuosi viedä katsastukseen. Ilman tuota etua olisin varmaan ottanut sen pois museopapereista jo ajat sitten. Lopulta taitaa olla niin, että meissä kaikissa asuu pieni museotarkastaja, tai; volkkariharrastaja - mokomakin kummajainen.. Kaitsu

Päätin siirtyä nykyaikaan ja kokeilla youtubea.. Pieni video Kiikalasta täällä: Pätkä on kuvattu ja editoitu HDV:nä. Kyllä oli hankalaa saada youtube hyväksymään Macin HD-tiedostomuotoja, ja on tuo lopputuloskin on aika lailla teurastettua kuvaa alkuperäisestä. Volkkariharrastajalla ei ole Teosto-maksuihinkaan varaa, joten muusiikki on aitoa Autotallibändin muzakkia, eli pätkää saa esittää missä vaan - kunhan pyytää tekijältä luvan ;) Oli tarkoitus kuvata omaakin kuplaa, mutta vettä rupesi tippumaan juuri kun pääsin takaisin autolle ja jäi kupla taas kuvaamatta. Ehkä ensi vuonna.. Kaitsu

Viime kesän kilometrit (2 päivää ja hinausautolla talliin) katsastuksineen jne tulivat kuplalla maksamaan 8,42e/km ilman polttoainekuluja - eli ei paljon kulutuksella väliä ;) Varhaispallo camperilla sen sijaan ajettu kahdesti Espanjaan ja takaisin, kolme kertaa Italiaan, koluttu Itä-Eurooppa jne.. Aina on ajamalla tultu kotiinkin, mutta auto onkin kärjetöntä sytytystä lukuunottamatta vakio. Keep it stock and enjoy life on the slow line..

Falcont toimii. Kiitokset vinkistä.

Pitänee siis yrittää hiomalla. Pohjaväriä tuohon ei varmaan ole laitettu. Kunnon ylimaalaus, mitään ole jaksettu ottaa irti maalausta varten, ei edes takaluukun Volkswagen -merkkiä, joten ehkäpä tuo irti lähtee.. Ja puhkihan se menee minun kärsivällisyydelläni varmasti useammasta kohtaa, mutta nyt ei priimaa haetakaan - hienosti maalattuja juniksiahan Suomesta löytyy jo vaikka kuinka monta :) Auton katossa on niin komea patina, ettei sitä viitsisi tuoreen maalin alle peittää. Ja kun nää ei ole jokapäiväisessä ajossa, niin ei tuota ajan patinaakaan ehdi tulla uuteen maalipintaan ennen kuin ilmajäähdytteisillä ajo on jo ehditty lailla kieltää. Pohja on toki tarkoitus tästäkin kevään aikana puhaltaa puhtaaksi ja maalata. Jos tuosta nyt ei mitään tule, niin kärrätään sitten maalarille. Sillamäellä sanoivat pojat maalauksen hinnaksi 800e tai 1200e jos he tekevät pohjatkin - laadusta vaan ei ole vielä tarpeeksi näyttöä.. Kaitsu

Pitäisi saada Floridasta pari palaa vanhaa metallia Euroopan puolelle. Onko kenellekään tulossa sieltä päin isompaa pakettia? Jos vaikka mahtuisi vähän peltiä samaan pakettiin ja lähetyskulut puoliksi tms.. Tähän mennessä halvin tarjous myyjälle kuulemma $225. Eikai se hirveästi ole, mutta kun sisällön arvo on neljäsosa tuosta.. Jos tärppää, niin privalla tavoittaa parhaiten. Kaitsu

Kohteena on '67 junakeula, joka lienee joskus parikymmentä vuotta sitten ylimaalattu alkuperäisen yksivärisen Licht graun päälle kaksiväriseksi - ilmeisesti kuitenkin ihan oikealla automaalilla. Millä keinolla tuota päällemaalattua kerrosta voisi yrittää saada pois pilaamatta alla olevaa OG maalia? Onko varovasti pari viikkoa paperilla jynssäten ainoa keino? Ja jatkoksi toinen kysymys; alimmat 10-30cm ympäri auton menevät vaihtoon, eli ne on pakko maalata uudelleen. Jos tuon alkuperäisen maalin tuolta saisi esiin, niin millä konstilla uuden maalin saisi yhtä kauhtuneen näköiseksi kuin vanhankin ja onnistuuko jollain maalilla helpommin kuin toisella? Kaitsu

Venäjällä ei pienistä hätkähdetä (eikä aina suuremmistakaan..), joten Australiasta vaan lento Moskovaan, sieltä jatkolento Pulkovalle Pietariin ja illalla kimppataksilla kotiin (Lappeenranta-Turku linjan eteläpuolelle 20-40e kotiovelle osoitteesta riippuen). Tai jos Espanjasta on kiire Suomeen ja leimat kunnossa, niin ensin Istanbuliin ja sieltä suoraan Tupolevilla Pietariin. Siperian junakin on tullut istuttua useaan kertaan - hyvässä seurassa mielenkiintoinen matka. Huomenna pitäis lentää itään.. Kuunvaihteessa oli tarkoitus käydä Englannissa hakemassa junisosaa. Näinköhän vuori rauhoittuu siihenkään mennessä..

Liikkeiden autot: http://dod.com.tr/ Myös yksityiset: http://www.araba.com/ Ja rekkarin ensimmäiset numerot kertovat mistäpäin maata auto on.. Pallojahan tuolta löytyy, junakeulat tuskin nettiin ehtivät.. Kaitsu

Löytyi sopivan matkan päästä Leningradskaja oblastilta kromaamo, jossa isohkojenkin osien kromaus onnistuu (esim. puskurit). Mutta mikä olisi sopivan pieni, mutta vaativa juniksen korinosa, jonka voisi toimittaa ensin testikappaleeksi - tyyliin, jos siitä kunnialla selviävät, niin muukin pitäisi onnistua? Ja vielä, paljonko suomessa pitää maksaa esim. hieman rupisten etuovien kahvojen uudelleen kromaamisesta? CCCP:n aikoihin naapurissa tehtiin kestävääkin kromia, saa nähdä miten nyt.. Omaan projektiin tavoitteena saada fukseihin nätti pinta. Kaitsu

Kiitän. Olihan se mitta tossa kuvassakin siis. Talliin.. Kaitsu

Ei taida noissa kuvissa olla just tota mittaa mitä kaipailen, vaikka kaikkea muuta mielenkiintoista näyttää olevankin. Joten jos Jani jaksat mittailla omastasi, niin iso kiitos. Mulla ei ole sitä ylempää profiiliakaan. Kuskin helmaakaan ei ole ja apparin helmassa on niin monta turausta päällekäin, ettei sieltä sitä alkuperäistä kohtaa enää saanut selville..

Nyt kun on vihdoin projekti omassa tallissa ja pullo täynnä kaasua, niin pitäisi liimata juniksen pohjaan poikittaispalkit lopullisille paikoilleen. Olisiko jollain mittaa taaemman korkean poikkipalkin (siis se josta menee lämpöputki läpi) suhteesta etummaiseen palkkiin tai vaikka taka-akseliputkeen? Palkista ei ole mitään jäljellä ja pitäisi oikealle kohdalleen saada, jotta pääsisi vihdoin pintapeltien kimppuun. Kaitsu

Keula korjattu Janin ehdottamalla leikkaa/liimaa menetelmällä. Ei mennyt kuitenkaan ihan 'bolt-on', sillä autossa kiinni olevan Puman akselin akseliputkien ainevahvuus on suurempi kuin vakiossa, eikä Keiteleen avis-setin keskiholkki mahtunut putken sisään, vaan se piti käydä ensin sorvauttamassa pienemmäksi. Mutta nyt kulkee taas ja alusta toimii. Kiitokset vielä Kaivarissa pysähtyneille ja apua tarjonneille. Huomenna Tallinnaan ja syksymmällä Pietarin kautta Suomen puolelle talvehtimaan..

Aina hajoaa jotain kremiksessä :( No, tulipahan kruisattua kuplalla stadiin ja toyotan kyydissä takaisin espoon puolelle. Alemman aviksen pultti otti pienen kontaktin maahan pontiaccia väistäessä ja korkkasi kierteet akseliputken sisällä olevasta holkista. Onko holkilla joku nimi / saako jostain uusia? Olisiko jollakulla pääkaupunkiseutu-riihimäki akselilla uutta tai käytettyä holkkia? Akseli on siis 2" kavennettu puman T1 nivelkeulan akseli, mutta tuohon käynee vakioakselin holkkikin? Tuota holkkia kun lähtee naputtelemaan ulos putkesta, niin mitä kaikkea sieltä tulee ulos ja saako ne perustyökaluilla sinne takaisinkin? Onko madallukseen mitään muita vaihtoehtoja? Dropit siis autossa jo on. Nykyisessä akselissa pultti jää sellaiseen asentoon, että se ottaa ensimmäisenä iskut vastaan - ei hyvä. Searchilla varmaan jotain löytyisi, mutta nyt ei jaksa. Keskiviikkona pitäisi ajaa 300km kotiin lahden toiselle puolelle. Back to stock(?)..

Mitähän tuollaisessa koriliimapurkissa pitäisi englanniksi lukea - kun ei autotekninen sanasto vielä tällä paikallismurteella taivu? Ja missä tuota teippiä myydään?

Tämä menee nyt offtopic ilmajäähyistä, mutta löytyyhän sitä liimattavaa niissäkin.. Käyttiksessä pari kylkilistaa repsottaa. Ovat ilmeisesti olleet kiinni jollain kaksipuoleisella teipillä, joka nyt on kovettunutta. Millä tuo saisi tahnalla nuo saisi pysymään paikallaan? Ensiapua yritin kaapista löytyneellä peruskontaktiliimalla, vaan ei pitänyt - sen verran on kyljessä kaarevuutta.. Kaitsu

'70 pop-top camperi vakio 1600 koneella yksreikäkansin ja Keiteleestä ostetulla korvauskaasarilla Hki-San Sebastian-Hki välillä 9,7l sataselle. Matkaa tuli vähän yli 5000km ja takaisin kiivettiin Alppien yli. Matkavauhtina sama kuin rekoilla. Camperi tosin painaa paljon enemmän kuin perusbussi/-paku, joten eiköhän sen yhdeksän litran paikkeille pitäisi satasella tippua, kun kone on säädöissään ja kuski sopivasti ennakoi liikennettä. Sais nyt vaan ton projektin joskus kasaan, että pääsisi taas reissuun..;) Kaitsu

Taitaa olla siis järkevintä hankkia kokonaan uusi.. Tuollaista myy paikallinen Bauhof. Metabon sivuilla laitteesta lukee: Ansaugleistung 290 l/min Füllleistung 195 l/min Effektive Liefermenge (bei 7,2 bar Arbeitsdruck) 165 l/min Onnistuneeko tuolla alustan ja sisustan osien maalaus, ajoittainen vingun käyttö ja rautasahalla sahaaminen? Metabo ilmeisesti on kuitenkin ok merkki? Toinen vaihtoehdo olisi Ingersoll brand (josta en ole aiemmin kuullutkaan). Samaan hintaan saisi 100l säiliön, mutta laatu? Kaitsu

Nykyiseen talliin ei voimavirtaa tule, eikä vuokraisäntä sellaista aio hankkia, joten voimavirtakompuran tilalle pitäisi saada valovirtainen. Nykyisen voimavirtakompuran moottorin teho on 2kW, eli ilmeisesti valovirtakin riittäisi, mutta voiko voimavirtamoottorin jotenkin muuntaa valovirralla toimivaksi? Autosähköt menee, mutta näistä isommista en mitään ymmärrä.. Kaitsu

Tästä lähdettiin, tavoitteena päästä puoli metriä lähemmäs maata :) Juniksen raato pajaan ja pukeille. Strategiset mitat orggisperästä ylös ja rälläkällä pitkittäiset runkopalkit poikki. Kulmaraudoilla paikattu perä tippui helposti alas. Eipä ollut runkopalkeista takaa paljoa jäljellä ja alkuperäinen takahaarukkakin oli niin surkeassa kunnossa, ettei sitä autossa kiinni olisi korjannut millään kuntoon. Hyvä siis, että tuli tämänkin operaatio tehtyä.. Perän ollessa irti oli ylemmät poikittaispalkit helpompi pujottaa paikoilleen. Pari muutakin pienempää paikkaa tehtiin samalla - kun tilaa kerrankin oli. Sitten uusi takahaarukka tunkilla hollille ja pulteilla jigiin kiinni. Pitkittäiset runkopalkit korjattiin umpparista irtilaikatuilla pätkillä, joten sovittelu oli helppoa. Nyt ovat pitkittäiset kunnossa keulasta perään asti, eli autolla uskaltanee joskus aikanaan ajaakin. Myös kaikki ylemmät poikittaispalkit ovat nyt kunnossa. Sähköjohtojen putki pujoteltiin paikoilleen runkopalkin sisään, ja sitten mittanauhan kanssa tutkimaan miten operaatio oli onnistunut. Luvut täsmäsivät aiempiin, joten jigi laikattiin irti rungosta ja säätölatat, tukivarret ja navat askarreltiin paikoilleen. Vielä vanteet paikoilleen ja epäilykset projektin valmistumisesta hälvenivät hetkeksi; vihdoin ja viimein jotain näkyvää edistystä! Perä oli renkailla ensimmäistä kertaa ties kuinka moneen vuoteen. Saman tien piti tietysti kokeilla miltä koko paketti näyttäisi ja hyvältähän se näyttää - ellei peräti 'alkuperäiseltä', vaikkei nyt sitä toki olekaan. Jos jollakulla on sama urakka edessä, niin tuolle jigikyhäelmälle ei enää käyttöä ole. Sitten pari kysymystä: miten irs-perä säätölatoilla kannattaa säätää kohdilleen, niin että jousitus aikanaan toimisi, auto olisi sopivan matala ja renkaanvaihtokin onnistuisi? Nyt vääntösauvat ja latat heitettiin vain summittain johonkin asentoon. Opetaation jälkeen maasta kattokouruun oli 164cm. Paljonko on noin suunnilleen matalahkossa, mutta silti vielä suht. mukavassa juniksessa? Hyvä alkuhan tämä oli kun ensimmäiseen kuvaan vertaa, mutta matkaa maahan on vielä.. Tarkkasilmäisimmät bongaavat ensimmäiset kiinni pultatut porsaan osat ;) Navat 5x130 jaolla ja levyillä pultataan paikoilleen sitten aikanaan kun alusta on kunnossa.. Homma jatkunee keväämmällä etupään osalta.. -2", flipit ja 944-navat jne.. Janille taas kerran kiitokset. Kaitsu

Purkutuomion saaneesta tallista löytyi '75 pallokombi, jossa perimätietojen mukaan ajosta jäänyt, täydellinen nelostyypin kone tuplakaasareilla. Nuo ovat ilmeisesti 1.8l koneita? Missä kohtaa lohkoa noissa on koodi? Ja mikä mahtaa olla pyörivän, osiltaan täydellisen arpakoneen arvo? Kaitsu

Tulipa taas kerran oltua ylioptimistinen projektin suhteen. Pajalle on nyt matkaa kotoa reilut parisataa kilometriä, lauttamatka ja valtakunnan raja. Tarkoitus olisi saada projekti omaan talliin tänne Suomenlahden etelärannalle, mutta kuten kuvista näkyy, ei kombi vielä rullaa, vaikkei pitänyt edes olla tiukka aikataulu.. Takahaarukka alkaa kuitenkin jo olemaan muodossaan. Runkopalkit on boksattu, IRS-palikat hitsattu kiinni ja kaikki mahtuu liikkumaan paikallaan nätisti. Saumojen siistimistä vielä riittää, mutta nyt saa koneenkin takaa kiinni varhaispallokeulasta esiinkaivetulla takakannattimella. Varsinaisen kannatinraudan moottorinkumien kuppeja joutui sektioimaan ja pienentämään, mutta eroa alkuperäiseen ei huomaa, jos ei tiedä mitä etsiä. Tähän operaatioon oli syynä se, että pallossa kone makaa matalemmalla suhteessa runkopalkkeihin kuin junakeulassa - näin ainakin järkeilin paloja sovitellessani. Saa nähdä minkälaisen pakosarjan joutuu aikanaan suunnittelemaan, vai meneekö kannatinraudan kanssa joku hyllytuote paikoilleen. Puskurikin pysyy alkuperäisellä paikallaan, tosin toisen kiinnityspultin kanssa voi olla tekeminen, että sen saa taiteiltua paikalleen. Pajan lattialla sekin onnistui.. Edullisen punnan kurssin innoittamana tilasin Englannista ison kasan tiivisteitä, ja koska postimaksut olisivat olleet hurjat, lensin hakemaan ne matkalaukussa kotiin. Samalla kävin Dubfreeze tapahtumassa Staffordissa. Periaatteessa kyse on swapista, mutta suuren hallin täyttivät pääasiassa omia tuotteitaan myyvät firmat, kuten Autocraft, Alan H. Schofield, Karmann Konnection jne. Mukana matkalaukuissa tuli tuotteita niin paljon kuin kilot sallivat - kaikki 11-ikkunaisen bussin tiivisteet ikkunoihin, oviin, luukkuihin ja valoihin, ruostumattomasta tehtyjä pisteosia, kuten peilinvarsia, peilejä, ja ohjaamon nippeleitä sekä avattavia sivuikkunan kehyksiä, jne. Jospa noita vielä joskus pääsisi puhtaille pinnoille asentelemaan. Levyjarrusetti taakse ei laukkuun mahtunut ja saapuu joskus perässä.. Eniten nähtävää Dubfrezessä oli kuitenkin messukeskuksen parkkipaikalla ja viereisellä pellolla. Pohjoisen harrastekeleihin tottuneelle oli outoa nähdä, kuinka ilmajäähdytteisiä helmikuussa saapui joka suunnasta ja niitä oli parkkipaikoilla yhteensä satoja. Bussit tuntuivat olevan Englannissa halutuimpia ja harrastetuimpia ja se näkyi myynnissä olleiden autojen hintapyynneissäkin. Ainakaan vielä ei taantuman vaikutus tuntunut. Huhtikuussa olisi tarkoitus tulla sen verran Suomessa käymään, että saisi tuon haarukan liimattua paikoilleen ja sitten lumien sulettua projektin tänne. Kaitsu

Hitsausta harjoiteltu nyt ahkerasti Kempin 2100 voimavirtakoneella ja pikkuhiljaahan tuo alkaa sujuakin. Kohta pitää kuitenkin vaihtaa projekti talliin, johon ei voimavirtaa saa, eli valovirtamigin hankinta on edessä. Kemppejä kävin katsomassa. Kalliita vehkeitä ja säätöjen puute hieman epäilytti, vaikka tuo lienee nykyaikaa noissa pikkukoneissa.. Onko kokemuksia noista MinarcMigeistä? Mitä muita hyviä vaihtoehtoja on, ja kuka niitä myy eteläisessä Suomessa?

Tulipa kirjoitettua huonoa suomea :) Siis, gersonin legillä lokasuojan ylälaita (oviaukon alalaita) jää alkuperäisen kaltaiseksi. Brasilian legi on tehty neljästä osasta, joten doglegin pintapellin pokkaus ja pistehitsit jäävät näkyviin, kun oven avaa. Ellei tuota sitten tinaa tai hoida muuten kuntoon. Jokohan tuli ymmärrettävämpää tekstiä..