Kaipaa

Löytyihän se syyllinen vihdoinkin! Syy oli sulakerasian sulakkeenpitimessä, ja siinä reiässä johon sulakkeen pää kiinnittyy. Reikä oli hapettunut ja hapettuma kovettunut siten, ettei siitä saanut 100% kosketusta. Hioin nuo pitimet hiekkapaperilla aiemmin, mutta en tuon reiän ympärystä.

Nyt kun huomasin tuon kovettuman ja hioin sen pois, niin vilkut toimii!

Se, että auto lähti käyntiin johtuu siitä, että ainakin minulla puolan sytytysvirta ei kierrä sulakkeen kautta, vaikka virtalukon sytysvirran johto tuleekin sulakerasialle, ja tämän saman sulakkeen pitimeen (tuleva jännite virtalukoktalta ja sytytyksellä lähtevä johto on liitetty samaan kiskoon sulakerasiassa)

Nyt näyttäisi siltä, että ko. sulakkeelle ei tule tarpeeksi korkea jännitetaso, että vilkkurele alkaisi vilkkumaan. Auto starttaa normaalisti ja kaikki muutkin toiminnot on ok jotka on virtalukon perässä, mutta vilkut ei jaksa alkaa vilkkumaan. Kun syöttää akulta suoraan toisella johdolla apua niin vilkut alkaa toimimaan. Pitänee alkaa hiomaan liittimiä ja sulakkeen pitimiä puhtaaksi tai laittaa releelle ohjaus virtalukolta ja ottaa vilkuille jännite suoraan akulta tulevalta johdolta...

Vilkun merkkivalohan saa plussan polttimon rungon kautta ja maadoitetaan siitä pohjanastasta (ainakin -70 luvun autossa)

Merkkivalon ongelma liittynee jotenkin tähän. Kun saa jännitettä pohjanastaan ja runkoon, ei pala. Pohjanasta maadoittuu jotain kautta kun virtat kytketään pois (jännite pohjanastasta katoaa)ja valo täten syttyy.

Pääsiskö maadottumaan virtalukon kautta silloin kun virrat kääntää pois, muuten varmaankin maadoittuu vilkkujen kautta...

Tuosta 49 liittimestä vielä sen verran, että onhan siihen itse asiassaa jännite tultava, koska sitä kautta syötetään jännite puolalle jne ja auto starttaa ja käy...

Nyt kun katselin kytkentää vielä uudestaan ja ajatuksen kanssa, niin kyllähän sen pitäisi toimia vaikka sulla on merkkivalokin kytketty, eli unohda tuo aikaisempi sepustus noista diodeista.

 

Kerrataas vielä kun en ole varma olenko pysynyt kärryillä, eli nastaan 49 sulla tulee sähköä, varmasti? Onko sulla ihan normaalit polttimot, eli 12 volttia ja 21 wattia?

https://www.thesamba.com/vw/archives/info/wiring/bug_67.jpg

Ainoa on tuo, että minulla ei ole relettä pitkille valoille ja että maadoitus vilkkureleelle on suoraan runkoon, ei pyyhkijän kytkimen kautta.

Kaikkien tehoa en ole tarkastanut, mutta varmankin tuon 21W

Saanhan minä vilkut varmaankin toimimaan kun syötän jännitteen suoraan releelle sulakerasian oikeasta reunasta (punainen) jos systeemi toimii vielä sen jälkeen kun poistan merkkivalon, mutta paras olisi jos kaikki toimisi kuten on alun perin suunniteltu...

Pitää kokeilla myöhemmin tuon merkkivalon irroittamista, 49a johtoon on liitetty kiinteästi myös tuo merkkivalon johto, joten tuo on varmaan jotenkin toiminut 3-napaisellakin releellä, mutta ei sillä väliä, kunhan saa vaan jotenkin toimimaan ja pääsee katsastamaan autoa

Kytkentäkaavio on sikäli yksinkertainen, että vedät sen sulakerasialta vilkkureleelle tarkoitetun valko-musta-vihreän johdon siihen releen napaan 49. Ja vilkkuviikselle lähtevän samanvärisen johdon kytket napaan 49a, ja tuo 31 luonnollisesti maihin.

 

Vilkun merkkivalon johdon kytkennän joudut muuttamaan siten, että otat merkkivalolle sähkön molemmista etuvilkuille menevistä johdoista ja laitat johtoihin diodit jottei sitä kautta kulkeudu sähköä myös toisen puolen vilkuille. Merkkivalossahan on jatkuva sähkö toisessa nastassa, mutta sen pitäisi maadoittua etuvilkkupolttimon kautta silloin kun vilkulle ei tule releeltä sähköä. Tai sitten vaan unohdat sen merkkivalon, tai sitten hankit sellaisen releen jossa on neljäs nasta ( C ) vilkun merkkivaloa varten.

Jotain tuollaista pitää varmaan kehitellä, kiinnostaa vaan kovasti mikä autossa on muuttunut että toiminta on nyt mikä on. Merkkivalo on ollut aina niin kuin se nyt on, koska merkkivalon johto on liitetty samaan liittimeen tehtaalta lähtien.

Mutta joo, jos jollakin on myydä tuollainen 4-napainen rele niin tarjoa vaan, myös kuskin puoleinen sivupeili on etsinnässä.

49 tuleva sähkö, 49a vilkkuviikselle lähtevä sähkö ja 31 maa. Ja tuolla releellä ei näköjään kytkentäkaavion mukaan onnistukaan merkkivalon kytkeminen yhdellä merkkivalolla.

 

Koetappa ottaa merkkivalon johto irti ja katso toimiiko.

Onko sinulla laittaa tänne kytkentäkaaviota, minulla autossa ja kytkentäkaaviossa on vain yksi merkkivalo, ja minun kytkentäkaavio ei ole ihan samanlainen kuin auton järjestelmä on, minulla ei ole esim erillistä relettä pitkille valoille, minun autossa on vielä lattiakytkin??

Pitää kokeilla tuota merkkivalon poistoa myöhemmin, kiva kuitenkin olisi jos merkkivalo toimisi, toisessa kuplassa kun merkkivalo ei toiminut niin meinasi vilkut unohtua aina päälle....

Ai niin, kokeilin toisellakin releellä, ja silläkin toiminta oli ihan samanlaista...

Tänään on maadoitettu molemmat takavalot uudestaan, mutta ei auttanut vilkkujen ongelmaan. Purin ratin pois ja katsoin sieltä kaikki kytkennät että ovat kunnossa. Kokeilin vilkut hyppyjohdolla ja hyvin toimivat. Annoin myös hyppyjohdolla suoraan jännitettä vilkkureleelle ja silloin kaikki toimii ihan hienosti, MUTTA kun virrat kääntää pois virtalukosta, niin vilkun merkkivalo syttyy ja jää palamaan itsestään. Kytkennät on muuten ihan oikein, ainostaan vilkkurele on maadoitettu suoraan runkoon, ei pyyhkijöiden katkaisijaan kuten kytkentäkaavio näyttää. Katkaisijassakin tuo maadoitus on kaavion mukaan suoraan runkoon... mitähän seuraavaksi...

Kuplan omalla 3-napaisella vilkkureleellä toiminto menee niin, että kun vilkun laittaa päälle niin merkkivalo syttyy. Sitten merkkivalo sammuu ja vilkut syttyvät, ja sitten taas toisinpäin, eli vilkut ja merkkivalo palavat vuorotahtiin.

Jeps, mutta jospa se selviää kun tutkii, että miksi rele ei saa kuormaa vilkuilta, että lähtisi katkomaan ja sytyttelemään noita lokasuojissa olevia vilkkuja. Pitää käyttää tuota hyppylankaa kuten NO H2O kirjoitti, ja tarkastella nuo maadoitukset. Sambasta löysin kytkentäkaavion joka ei ole ihan samanlainen, mutta siinä on tuo 3-napainen rele.

Kannattaa tutki noita ihan kaikessa rauhassa kytkentäkaavion kanssa.

 

Itse varmistaisin ensin että vilkut ylipäänsä syttyvät, eli hyppylangalla, tms. patentilla syöttäisin ko. vilkuille suoran virran.

 

Sen jälkeen varmistaisin että viiksipaketti toimii kuten sen kuuluu jonka jälkeen sitten koettaisin testata releen toimintaa hyppylangalla tms. patentilla...

 

Kovin monimutkaiset nuo vilkut eivät ole eikä niissä kovinkaan montaa osaa ole joka voi olla rikki, useimmiten erilaisten asentajien tekemät patentit aiheuttavat erikoisiakin ongelmia, unohtamatta maavikoja...

Juuri noin, pitää keskittyä joku päivä tuohon ihan kunnolla, nyt pitää vaan löytää kunnollinen kytkentäkaavio (sambasta saattoi EHKÄ löytyä jonkinmoinen). Tuohon on tosiaan laitettu tuo ralliratti, joten en tiedä onko sen alta rikottu jotain, mutta jos oikein käsitin, niin merkkivalo saa herätteen vilkun viiksen kautta, joten se saattaa ollakin ihan ehjä... 

Vilkkureleen kytkennät voisi tarkastaa kyllä, kunhan löydän jostakin tuollaisen 3-napaisen kytkentäohjeen noilla releen napatunnisteilla.

Auto on 12 volttinen, ja relekin on 12 volttinen. Tosiaankin, ainoa poltin mikä palaa on tuo vilkun merkkivalo mittaritaulussa, lokasuojissa olevat vilkut eivät toimi mikään, en tiedä sitten, että miten tuo merkkivalo saa kuorman kumminkin vilkkuviiksen kautta, mutta kummankaan puolen itse vilkut ei toimi

Eipä toimi mitkään vilkut -67 kuplassa. Viiksestä kun kääntää, niin vilkun merkkivalo vaan syttyy mittaristossa, mutta ei edessä eikä takana syty mikään vilkku palamaan eikä vilkkumaan. Kumpikaan puoli ei siis toimi. Vilkkureleessä on vain kolme napaa, +49, 49a ja olisiko ollut 31.

Vaihdoin toisen releenkin, mutta ei vaan toimi. Joku signaali kulkee kumminkin vilkkuviiksestä koska merkkivalo syttyy mittaritauluun (ei vilku).

Edellinen omistaja vaihtanut ratin pieneen "rallirattiin".

Vinkkejä mistä alkaa etsimään??

Eli syynä oli murjottu välilaippa joka on vaihdekepin kiinnityslaipan alla joka siis ohjaa vaihdekeppiä... Nyt toimii kun vaihdoin ko laipan ehyeen.

Doddii, taisipa koeajo lykkääntyä taas muutamalla päivällä ennen kuin tuo(kin) homma tulee tehdyksi...

Vaihdekepistä hiukan taaksepäin runkotunnelin sisällä olevaa puslaa ja sen kuntoa lähtisin ekaksi katselemaan.

Laittelin tuon Dellorton paikoilleen moottoriin ja moottorin vihdoin autoon kiinni. Ja tänään viimein kaasuvaijerit yms ja moottorin käymään. Mutta kun en ole tuolla kopalla aiemmin ajanut, paljastui koekäytössä että vaihdelaatikko ja/tai vaihdekeppi on ihan holtiton. Aikani kun räpläsin, sain 2, 3, 4 vaihteet ja pakin päälle, 1 en. Vaihdekeppi pyörii kuin puurolusikka ei siitä löydy oikeaa H-kaaviota.

Onko jollakin ollut vastaavaa ongelmaa ja mistä voisi vikaa alkaa etsimään, vai voiko moinen vika olla ihan missä vaan??

Liitetiedostossa taulukko jossa erilaisia öljyruiskuja voi vertailla.

 

Oma seuraava versio tullee olemaan ulkoisilla öljyruiskuilla viritelty versio. Samalla ajatuksella keinujen / venttiilien öljyämistä on ainakin ajaltetu joskus.

Oletko tehnyt tästä modista jo suunnitelmaa, esim. mihin sijoitat nuo suuttimet ettei tule kampiakselin eteen, miten viet öljylinjan suuttimelle lohkon läpi jne jne??

Niin minä meinasinkin, sitten ensi kesänä, mutta tänä syksynä mennään vielä vanhalla konseptilla ettei tartte alkaa muuttamaan ja säätämään ihan kaikkea.

Siinähän tulee kumminkin käymään niin, että kun yhtä muuttaa niin sitten pitää muuttaa toista ja kohta vaihtaa suuttimia jne jne...

Tosiaan noiden imutorvien välissä missä on aukko josta pääsee suuttimiin käsiksi, on suuttimien päälle tarkoitettu kannen paikka, tämä kansi puuttuu tästä imutorvilaipasta, ja jos jollakin on ylimääräinen kansi, niin olisin kannesta kiinnostunut...

Pitäisi löytää ko kaasariin suuttimien päälle suojakansi, olisiko kenelläkään myydä sellaista?? Minun kaasarissa on sellaiset urkupillit kurkkujen päällä ja niiden välistä puuttuu 2 ruuvilla kiini tuleva suojakansi. Urkupillien päälle painetaan vaan vaahtomuovipatruuna mutta se ei suojaa suuttimia...

Puhdistin tänään kaasuttimen tiivisteen irroitus crc sprayllä ja bräckleenillä, ja kaasuttimesta löytyi sellaista hyytelömäistä "räkää", saattoi olla kuivanutta tiivisteen irroitus sprayta, mutta huuhtelin kaasarin bräckleenillä parhaani mukaan...

Nostajalinjaan voi porata Hoover-modin itse kun ostaa pitkän poranterän (Biltemasta ostin oman teräni), mittailee hieman ja ostaa terään stopparin ettei poraa liian syvälle. Osaan kampikammioista tuota ei voi tehdä kun menee läpi. Sen huomaa kyllä kun tarkastelee asiaa ennen poraamista. Dremelillä ja sopivalla pallopääterällä voi jyrsiä ne nokkalaakereiden öljykanavat.

 

Mikäli itse ei uskalla tehdä niin tekijämiehet varmaan ilmoittautuvat

Ei liene uskalluksesta pääosin kiinni, vaan kyse oli siitä, että jos joku (esim. koneistamo, yksityinen henkilö) tekee näitä ja hänellä on valmiit työkalut ja koneet asian tekemiseen. Esim itsellä, työpaikalla ja kavereilla ei ole niin isoa pylväsporakonetta johon saisi lohkon kunnolla mahtumaan. Ja myönnettäköön sen verran kumminkin, että kun ei ole nähnyt näitä tehdyn, ja kun on ehtinyt upottamaan tuohon lohkoon aikaa ja rahaa, niin ei viitsisi lähteä sillä harjoittelemaan :)

Mites tuon ulkoisen järjestelmän öljynsyötön ja öljynpainesäädöt yms olisi hyvä tehdä, samasta koneen omasta öljylinjasta vai jollakin kuivasumppujärjestelmän öljypumpulla jossa toinen pumppu hoitaa vaan tämän ruiskutusjärjestelmän öljynsyötön??

Ja miten olette korottaneet öljynpainetta lohkossa että pääsee noille korkeille öljynpaineille (oliko jossakin mainintaa, että jopa 7 bar on järjestelmäpaine), vaihtamalla jäykemmän jousen öljynpaineventtiiliin tai säädettävän sellaisen ymss yms??

Yhteenvetona vanhaa viestiketjua päivittäen:

• Porsche 911:n öljyruiskuilla tehtäessä (josta tämän ketjun kuvatkin), reikä porataan koko laakeripukin läpi laakeripukin keskilinjaan pituussuunnassa katsottuna.
• Reikää ei porata siis öljykanavaan, vaan laakeripukin läpi jolloin öljy ruutalle tulee runkolaakerin takana olevaa uraa myöten.
• Reiän voisi porata myös laakeripukin sisäpinnalta jolloin öljyruiskua ei tarvitsisi erikseen lukita kun reiän voisi jättää päästään vajaaksi. Tällöin porauksen pitäisi vaan lähteä kaarevalta pinnalta joka vaatinee ensin jyrsimellä tasaisen lähtöpinnan tekemistä.
• Jos reikä porataan läpi joka on helpompaa, pitää öljyruiskun paikallaanpysyminen varmistaa esim. lukkoliimalla ja pistepuikolla tyssäämällä (kuten ketjun kuvissa)
• Öljyruisku avautuu vasta kun öljynpaine on riittävän suuri (esim. 2 tai 3 bar) joten ruiskut eivät vaikuta tyhjäkäynnillä tai pienillä kierroksilla
• Öljyn kulutus on kuitenkin suurempi sitten kun ruiskut avautuvat. Tästä syystä pumpun on syytä olla suurempi. Omakohtaisen kokemuksen mukaan 30mm rattailla oleva alumiinirunkoinen pumppu riittää hyvin. Jos tekee lisäksi venajousien jäähdytyksen, hoover modeja jne niin kerrankin suuremmasta ei varmaankaan ole joka päivä haittaa :D
• Öljyruiskujen olemassaolon huomaa öljynpainemittarista - öljynpaineen nouseminen kierroksia hitaasti lisäämällä hetkeksi pysähtyy/hidastuu ruiskujen aukeamispaineen kohdalla. Mutta ei pitkäksi aikaa, ~200-300 rpm myöhemmin öljynpaineet jatkavat kyllä nousemista.
• Öljyruiskut lisäävät öljyn lämpötilaa merkittävästi. Ne öljysuihkut ihan oikeasti jäähdyttävät mäntää ja kaikki lämpö siirtyy kampikammion pohjalle öljyyn. Tästä syystä öljyruiskuja käytettäessä on syytä käyttää myös öljyn lisäjäähdytystä vakiojäähdyttimen lisäksi.

Miulla on ollut T1 alumiinilohkossa nuo öljyruutat n. 6000 km ajan josta ehkä 2000 km on ollut radalla kilvanajoa. Ongelmia niistä ei ole syntynyt kun öljynjäähdytystä on tehostettu huomattavasti. Katukäytössä leppoisalla Norjan reissulla en viitsinyt laittaa edes flektiä lisäjäähylle enkä paine/lämpömittareita koska moottorissa oli öljynlämmöt pysyneet kurissa hyvin kisa-ajossakin. Käyttö-öljynä (nokan/nostajien sisäänajo erikseen = zddp-lisällä) mie käytän kaikissa ilmajäähykoneissa 5W-50 täyssynteettisiä (yleensä Neste 1 koska se on Tokmannilla silloin tällöin oikein hyvässä alennuksessa).

 

Puavo

Kiitos Puavo selventämisestä, näiden laitto alkaa kiinnostamaan vielä enenemmän, eli kysymyksiä tulee täältä vain lisää :)

Entäs sen 3. kanssa, mistä oli tuolla mainintaakin, miten sen ruiskun asentamisen kanssa, miten mahtui vielä poraamaan, ja onko sinun ruiskut ylä- vai alapuolella lohkon keskilinjaa, kuvassa taitavat olla alapuolella?? Tarvitseeko lohkoa kiilata hieman kallelleen porauksessa, eli tarvitseeko ruiskun kanavia porata hieman vinoon että osutaan laakeripukin keskelle mistä otetaan öljynpaine ruiskuille?? Ja ei kenelläkään sattuisi olemaan kuvia laittaa tänne näitten asentamisesta ja rakentamisesta..

Ja tietenkin, kuka näitä ruiskuja tekisi (Pekka?). Myös tieto siitä kuka tekee lohkon avarruksia pitempi iskuiselle kampiakselille, ja Hoover modeja nostajalinjaan voisi vinkata tänne...

Tässä aiheesta lisää: www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/916-jäähdytetyt-männät

 

Etenkin tämä kuva on informatiivinen:

 

Ruutat esim. https://www.mittelmotor.de/cms/en/webshop/3527/8614/404/1-1111B-neu-detail

Aika mielenkiintoinen muutos koneeseen, olisi hyvä lämmitellä tämä asia uudelleen käsittelyyn, eli jos joltakin löytyisi valokuvia ja selitys miten näitä rakennellaan, minkälaisilla osilla, ja varsinkin minkälaisilla öljypumpuilla, noista kun ollaan montaa mieltä... Eli minkä kokoinen pitää riittävät paineet, minkälaiset ruiskut jne jne... Tuokin olisi aika mielenkiintoinen juttu, että jos ruiskuille olisikin kokonaan oma öljylinja koneen ulkopuolelta...

Jos joku joka tietää asiasta jatkaisi tuohon puavon antamaan linkkiin joka käsittelee tätä asiaa.

Eikös 2bar ole aika vähän 8000rpm:llä?

Minulla käyttölämpötilassa (90 astetta jäähdyttimen jälkeen ennen pääöljykanavaa mitattuna) öljyn paineet tyhjäkäynnillä 1.8bar ja isoilla kierroksilla 6bar pääöljykanavasta mitattuna.

Pumppuna 30mm, mutta öljyn kierrossa on lisänä öljyruiskut männille, jotka ovat auki kun paine on yli 4.5bar ja venttiilikoneiston öljyruiskut aina kun paine on yli 0.5bar.

 

(edit: typoja)

Mites nuo mäntien öljyruiskut (ja myös venttiilikoneistonkin) on toteutettu kuplan lohkossa, ja saako ilman kuivasumppuvoitelua vakiolohkoon???

Mites nuo pienten ruuvien säädöt tyhjäkäyntiseosruuvien vieressä (bypass?), eli paras säätää mittarilla vai onko noille jotain perussäätöä?? Tai jätän vaan entisiin säätöihin...