ristosu

Ohjauksessa on liikaa klappia. Yritin jo säätää ohjausvaihdetta, mutta vika ei varmaankaan ole siinä. Senjśijaan huomioni kiinnittyi L.n muotoiseen vipuun, joka liikuttelee raidetankoja. Se päästää niiden sisäpäät liikkumaan ylös ja alas (ja vasta sitten sivulle). Ilmeisesti tämä riittää aiheuttamaan epävarmuutta ohjaukseen. Onkohan tälle tehtävissä muuta (kiristys, säätö) kuin uudet laakerit tämän L-vivun akselille, joka menee auton etupään (alimman) akselipalkin läpi? Mistäköhän noita laakereita löytyisi? Ehkä pitäisi tilata tällainen korjaussarja: https://www.neoretro.fi/tuotteet.html?id=35/799

https://www.westcoastmetric.com/c-1188161-interior-seat-covers-padding.html Onko näistä kokemuksia? Näyttäisi olevan varastossa.

Mistäköhän saisi uudet verhoilut? Amerikassa näyttäisi olevan joku tällainen firma: https://www.tmiproducts.com/volkswagen/bus/1972-bus/seat-upholstery Eikö lähempää löydy?

Nyt mittasin tuota jännitettä tuossa punaisessa piuhassa, joka tulee antureilta varoitusvalolle, ja se nousee 0,01 V:iin, kun painaa jarrua (virrat päällä, moottori ei). Samalla se varoitusvalo kirkastuu silminnähden. Sitten irrotin sen johdon varoitusvalosta (kiitos neuvosta), nyt toimii 🙂

Kävin auton alla irrottamassa anturien liittimet vuorotellen, yksi kerrallaan, ja kun jarrua painaa, jarruvalot syttyvät (kun virrat ovat päällä). Sitten painoin jarrua ja mittaamalla (vastus) totesin, että anturit kyllä katkaisevat sen varoitusvalolle menevän signaalin.

Sama valo, mutta tässä tapauksessa nopeusmittarin ja tyhjän mittaritaulun välissä. Ohessa kuva. Kytkentä on kehittyneempää versiota, jossa valoa ei tarvitse painaa testatakseen sen toimivuutta. Ohessa kuva siitäkin.

Sellainen erillinen punainen pyöreä valo, keskellä kirjain B, muistaakseni tosiaan nopeusmittarin oikeassa alakulmassa.

Vm. 1972 Kleinbus (levyt edessä, rummut takana, alipainekäyttöinen jarrutehostin), jota on jo pidemmän aikaa (vuosia) kiusannut jarrujen varoitusvalon palaminen aina, kun jarrua painaa. Jarrut sinänsä toimivat hyvin (katsastajan mielestä), eikä vuotojakaan ole havaittavissa (eikä nestettä ole tarvinnut lisätä). Jonkinlaista sähköistä vikaa olen epäillyt, mutten ole onnistunut paikallistamaan sitä. Jarruvalokytkimet ovat 3-napaiset, ja varoitusvalo 4-napainen. Jarruvalot itsessään toimivat. Onkohan kenelläkään kokemusta tällaisesta viasta? Risto

Nelostyypin moottoriksi tätä kai nimitetään. Minulla on sellainen muistikuva, että kaikki toimi vielä viime kesänä moitteettomasti, ja kulutus pysyi kohtuullisena. Sitten syksyllä ilmestyi tuo mystinen latausvalon palaminen jarrutettaessa, ja samoihin aikoihin moottori alkoi nykiä. Talven mittaan olen sitten käynyt läpi, täältä saamieni ohjeiden mukaisesti pääasiassa, moottorin eri osia, ja uusinut useimmat sähköosat. Kiinnostava ja opettavainen projekti kaikenkaikkiaan. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että isoin ongelma on juuri tuo latausvalon palaminen. Tyhjäkäynti on ihan hyvää. Saattaa olla niinkin, että nykiminen on vähentynyt säiden lämmettyä, mutta en nyt ole valitettavasti itse kerinnyt testailemaan.

Nyt viimeinen ajo tuotti jotenkin siedettävän 13 l:n keskikulutuksen. Onko se sitten konkan vaihdosta kiinni, vaiko vain ajotyylien eroista, en osaa sanoa.

Olen yrittänyt ymmärtää tuon jarrun painamisen ja jarruvalon roolia tässä. Minun pitää löytää joku muu katsoman niitä valoja, palavatko ne edes kunnolla. Säädin on tosiaan erillinen laatikko tulipellissä.

Olen samaa mieltä. Mielestäni syynä on, että sähköä vuotaa jostakin. Puola on nyt ainoa komponentti, jota en ole vaihtanut.

12,6 V levossa, ja 13,3 (välillä 13,4) V käynnissä. Ja kun painan jarrua, ja latausvalo syttyy, en pysty mittaamaan samalla. Vaihdoin nyt sen konkan. Olipas hankala homma. Pitää nyt seurata tilannetta. Autolla on ollut useita käyttäjiä, eikä mitään valituksia nykimisestä ole tullut. Kulutus on kyllä ollut korkeahko, 15-20 l.

Onhan tuo pariinkin kertaan käyty läpi tuo sytytys, ja valopistoolilla on katsottu, että kipinät tulevat tasaisesti, ainakin tyhjäkäynnillä. Tässä alkaa vaan unohtaa, mitä kaikkea on tehty, kun homma venyy. Ja tosiaan, puola ja konkka ovat yhä alkuperäisiä, kuten itse virranjakajan runkokin. Olin välillä ehtinyt unohtaa koko konkan olemassaolon. Täytyypä yritää huomenna taas tutkia. Mutta sitten on tuo latauspuoli, jota olen alkanut itse epäilemään yhä enemmän. Onko laturi väsähtänyt? Entä lataussäädin? Onko vielä joku komponentti, jota en nyt muista? Oirehan on siis se, että aina kun painaa jarrua, ja jarruvalot syttyvät, syttyy myös latausvalo. Jos sähkö ei vaan riitä kunnolla edes jarruvalojen polttamiseen, riittääkö se sytytykseen? Vai onko perimmäinen syy kuitenkin juurikin konkassa tai puolassa, joka syö sähköä?

Niin, siellä on konkkakin jossakin, sitä en olekaan vielä vaihtanut. Kärkivälikin on säädetty. Entäs tuo puola, voisiko se väsähtää vanhemmiten?

No niin, taisin juhlia vähän etuajassa. Tankkaus meni kyllä paremmin kuin ennen, mielestäni bensan haju ei nyt puskenut päälle. Mutta nykiminen ei ole kadonnut mihinkään. Alan epäillä, että todellinen syy on sittenkin sähköissä, eikä polttoaineessa. Tai sitten en vaan osaa säätää niitä kaasareita. Enkä usko, että sellaista korjaamoakaan enää löytyy, jossa osaisivat homman. Puolasta lähtevät sähköjohdotkin olen jo vaihtanut uusiin tuon säätösivun ohjeen mukaisesti. Sähkön puolesta puhuu myös se, että latausvalo palaa edelleen, kun painaa jarrua.

Tulviminen varmaan oli kyseessä. Vaihdoin nuo alkuperäiset neulaventtilit sinne takaisin, ja sain kuin sainkin säädöt onnistumaan. Olivatko ne uudet sitten vialliset (tuntuivat toimivan puhaltamalla), vähän erikokoiset (eivät ulottuneet kohoon) vai eivätkö ne vain tiivistyneet kunnolla (vanha tiivistysrengas, sarjassa ei ollut uutta)? Nyt uskaltaa yrittää vähän tankata ja koeajaa. Renkaatkin pitäisi vaihtaa nastattomiin. Kyllä nyt kelpaa. Kevätkin on parhaimmillaan 🙂

Tässä kuva alkuperäisestä:

Sytytys on kohdillaan. Kaasuttimissa on jotakin mätää. Säätäminen ei onnistu. Pakoputkesta tulee nokea. Bensaa tulee liikaa, vaikka mitä tekisi. Tuntuu siltä, että sitä tulee, vaikka irrottaisi sähköjohdon solenoidista (testasin ne kyllä irrallaan). Tyhjäkäyntipiirin solenoidilla tuntuu olevan jokin vaikutus.

Sain paketin taas kasaan, vain kolme ruuvia jäi uupumaan, ja niillekin löytyi korvaajat. Taas ollaan alkuperäisessä ongelmassa. Kone käy, mutta hyvin epätasaisesti ja savuisesti. Tyhjäkäynti on huonompaa kuin ennen. Jotakin on kyllä pielessä. Pitää yrittää mittailla sytytystä, ja ehkä säätää kaasuttimet taas uusiksi.

Tuntuu mahdottomalta löytää mistään 7 mm:n letkua noiden tankin huohotusputkien yhdistämiseen. Joudun näinollen laittamaan paketin taas kasaan ilman, että saan vaihdettua anturin tiivistettä, kun aika loppuu kesken. Syöttöletku ja kulmaletku on sentään uusittu, samoin syöttöaukon korkin tiiviste.

Joku kuula siellä tuntuu liikkuvan, kun sitä heiluttaa. Imiessä kuuluu kuulan ääni, ja ilma tulee ihan hyvin, jostakin. Puhaltaessa taas ei. Kovaa saa puhaltaa, ja jonnekin se ilma menee, mutta kovin hitaasti. Joku tukos siellä on, ehkä se kuula tosiaan on jumissa. Tämä siis oikeassa kaasarissa. Voiko sen jotenkin vapauttaa? Ei kai koko kaasari sentään mene vaihtoon sen takia? Ymmärsin, että se aukenema pitää säätää vivustossa olevasta pysäytysruuvista 0,1 mm:iin. Huomasin, että ryyppyläpän ympärillä akselilla ei ollut aluslevyjä, vaikka sellaiset esiintyivät mm. korjaussarjan mukana tulleessa piirroksessa. En tiedä, onko sillä isompaa merkitystä. Osia ei tullut korjaussarjan mukana. Huomasin myös, että kaasuläpän reunassa olevan venttilin kärki oli hieman vääntynyt, ehkä kaasuläppä oli siihen osunut. En usko, että sekään ratkaisevasti haittaa. Tuotakaan osaa ei korjaussarjaan kuulunut. Piristyksenä kuva oikean kaasarin sisältä. Siinä näkyy joitakin numeroita.

Kylläpäs aika rientää, kun on kiinnostavaa tekemistä. Pääsin oikean kaasuttimen kanssa kiihdytyspumppuun asti, mutta sepä ei auennutkaan. Neljä ruuvia irti, mutta ei sitten muuta. Mitään näkyvää vikaa en ole vielä havainnut. Pientä ruosteen alkua siellä kohokammion pohjalla näyttäisi olevan.

Onnistuin paikallistamaan sellaisen kulmapalan Ranskasta: https://www.serial-kombi.com/en-GB/. Sitä odotellessa sain käsiini korjaussarjat kaasuttimiin. Ja kun ne nyt ovat jo valmiiksi irrallaan, ehkä tässä päästään alkuperäiseen ongelmaankin lopulta käsiksi.

Tuohon aktiivihiilisuodattimeen menee näköjään paksuhko letku suoraan bensatankilta, kun taas tämä ilmeisesti eurooppalainen ratkaisu koostuu ohuista (7 mm ulkoa) putkista, jotka kiertävät ylhäällä olevan paksunnoksen kautta. En ehkä täysin ymmärrä koko tuota bensan höyrystymis -systeemiä. Mistä se bensa tietää, mistä reiästä höyrystyä? Luulisi, että kaikki reiät kelpaisivat yhtä hyvin. Onko noilla ylänurkkien säiliöillä (paksunnoksilla) jokin imevä vaikutus? Onko niiden tarkoitus säilyttää höyryt, kunnes moottori käynnistyessään alkaa imeä niitä?