ristosu

Säätelin nyt niitä kaasareita. Ei se nyt ihan sen ohjeen mukaan mennyt. Siinä kohdassa, kun toinen kaasari irrotetaan sähköistä, moottori sammui. Mutta symmetrisesti sekin. Ryyppyjen kanssa tuli tenkkapoo: en saanut niitä kiekkoja kiertymään. Mutta ei se ollut varsinaisesti tarkoituskaan niitä säätää. Lopputulos oli jollakin lailla parempi. Käynnistyksen jälkeen kierrokset pysyvät hyvin kurissa. Nykiminen ei silti kadonnut. Sen huomaa erityisesti pienillä vaihteilla. Varmaan jokin ilmavuoto, tai sitten sähkövika, kuten täällä jo epäiltiin. Kipinä kyllä tulee hyvin, valopistoolin mukaan.

Oletan, että se ulompi on imuventtiili. Ja sisempi siis pakoventtiili, joita en säätänyt. Nyt kun luin tuota kaasuttimiensäätöohjetta: 1974 .008" sodium-filled exhaust valves have the 14mm locknuts and the big 8mm screws. Minulla oli kaikissa venttiileissä tuon kokoiset mutterit. Tarkoittaako se, että ne ovat juuri nuo sodium-filled..? Olisikohan pitänyt niitäkin avata?

No niin, sain lopulta vähäksi aikaa tallipaikkaa lainaksi. Tein ne venttilien säädöt. Reunimmaisissa venttiileissä oli välys mennyt liian pieneksi, avasin ruuveja noin kolmanneskierroksen. Onkohan se imu- vai pakoventtiili? Lämmityskäynnin aikana havaitsin uuden ilmiön: kierrokset laskivat, vähän niinkuin lämmetessä kuuluukin, mutta nousivat sitten taas uudestaan. Sitten totesin taas sytytyksen liukuneen 4°:seen, säädin sen uudestaan siihen 9°:seen. En kyllä ymmärrä, mikä sitä oli muuttanut. Ehkä olin kiristänyt sen ruuvin huonosti. Nyt seuraavana olisi kai sitten se kaasareiden säätö. Mainitsinhan, että alipainemittarikin tuli.

Tästä tulee mieleen kesällä kerran tai pari vaivannut häiriö, kun startti ei lämpimänä pyörittänyt lainkaan. Korjaantui itsekseen, kun antoi jäähtyä. Eikä sitä nyt ole esiintynyt, kun olen starttaillut paljonkin testaillessani. Mutta silloin kesälläkin se tapahtui vain, kun auto oli jäähtynyt puolisen tuntia.

Mittasin vastuksen akulta vaihteistoon: puolisen ohmia. Ei se mahdottomalta kuulosta. Muuten homma on vähän hidastunut, kun ulkona ei ole tarjennut tehdä.

Yksi oire, joka ei todennäköiseti edes liity asiaan, on jäänyt mainitsematta: latausvalo palaa välillä, välillä ei. Erityisesti se palaa, kun painaa jarrua. Ilmeisesti jännite putoaa jarruvalojen kuormasta sen verran.

Siinä saattaisi bensan haju tuntua?

Kaupungissa on mennyt yli 20. Viime tankkausvälillä meni yli 30, mutta olihan siinä myös sitä tyhjäkäyntiä, kun tutkin konetta. En ole toistaiseksi säätänyt muuta kuin niitä tyhjäkäyntikaasuttimen ruuveja.

En tiedä, teenkö nyt taas liian nopeita johtopäätöksiä ilman parempaa tietoa, mutta jos auto kuluttaa maantieajossa 15 l / 100 km, niin ei kai kaasutin voi olla säädetty liian laihalle? Ymmärsin, että juuri se voi olla haitallista, vaikken oikein ymmärräkään, millä lailla. Kysymys noista venttiilinvälyksista: jos niitä ei ole aikoihin tarkastettu, mihin suuntaan ne todennäköisemmin ovat kuluneet, ja mitä siitä seuraa?

Vähän asian vierestä, mutta aihetta sivuten. Autoon on nyt tankattu 2/3-tankillista väärää bensaa, 95E10:ä. Ja venttiilisuoja-ainetta, kuten yleensäkin. Kuinka vaarallista tämä on? Onko kenelläkään kokemuksia, hyviä tai huonoja? Uskaltaako ajaa, vai pitääkö tyhjentää ensi tilassa? 4-tyypin moottorista siis puhutaan.

Kiinnostavat tarinat. Mutta mistä tämä termi arpa tähän tuli? Noista kaasareiden säädöistä: olen itse, hyvin vähäisellä kokemuksellani, tehnyt arvion, että bensaa tulee tyhjäkäynnilläkin varsinaista pääreittiä pitkin, molemmista kaasareista erikseen, kun sen pitäisi kai tulla sen tyhjäkäyntisuuttimen kautta. Sen voi ruuvata täysin kiinni, eikä käynti siitä kärsi. Eli kun tuossa amscepticin kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että varsinaiset kaasarit säädetään laihalle ja tyhjäkäyntikaasari rikkaalle, niin tässä taitaa olla nyt päinvastoin. Kerran sen luin läpi, mutta toinen kerta ainakin vaaditaan. Ei sula ihan hetkessä. Hyvin informatiivinen kyllä. Luulen, että laitan sen alipainemittarin (uni-syn) tilaukseen, ja keskityn sillä aikaa tarkistamaan venttilien välykset, kun ymmärsin, että se olisi joka tapauksessa hyvä tehdä ensin. Katsoin tulppiakin, ja kaikki ovat jossakin määrin nokisia. Ostin myös uudet sytytysjohdot, mutta en ole niitä vielä kokeillut.

Huippunopeudesta puheen ollen, en kyllä muista koskaan ajaneeni sataa, mitä nyt joskus epähuomiossa alamäessä. Voisiko kannen tiivisteen vaihto auttaa? Pitääpä tutkia tuon tulpan kireys.

Jos se on tosiaan mahdottomuus minun tapauksessani, niin se on varmaan hyvä uutinen. Ehkä pitää yrittää etsiä toista syyllistä. Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mikä on tuo 2r?

Aijai, alkaa kuulostamaan kalliilta jo tämäkin harrastus. Minun tilanteeni on sikälikin hankala, ettei ole muuta paikkaa laittaa autoa kuin kaupungin katu. Ja kokemusta ei ole isommista remonteista kuin jakohihnan vaihdosta. Miten vakava juttu tuo kansivuoto on? Mielestäni öljyä ei joudu lisäämään juurikaan, eikä se 1-sylinterin alus ole mitenkään märkä. Jos jostakin öljyä näyttäisi tihkuvan alapuolelle, se on moottorin ja tuulettimen liitoksessa.

Ai sellaistakin voi tapahtua. Onkohan se pidempään ollut. Siihen ei liene muuta lääkettä kuin vaihtaa koko kansi? Mikä on varmasti iso työ. Eikö siellä muuten pitäisi olla lähinnä bensaa siellä sylinterissä, ei niinkään öljyä? Sekin on jo vuotanut sinne jostakin.

Yksi juttu, johon kiinnitin huomiota, enkä keksinyt oikein selitystä: 1-tulpan hattu oli kauttaaltaan öljyn, tai jonkin öljyisen tatinan, tahrima. Mistä se öljy sinne on päässyt? 2-tulpassa ei ollut vastaavaa.

Ja sitten vielä kiitokset kaikille osallisille, sillä tämä ei olisi varmaan edistynyt mihinkään ilman teidän apuanne! Ja voi olla, että se vieläkin tästä edistyy, missä tapauksessa raportoin tänne taas.

Vielä sen verran taustaa, että kone ei ole alkuperäinen, vaan tehdaskunnostettu vaihtomoottori, joka asennettiin joskus 80-luvulla. Mutta alkuperäisen tyyppinen se kyllä käsittääkseni on. Tätä tehtiin tietääkseni vain v. 1972, ja seuraavan vuoden malliin tuli jo mm. paperinen ilmansuodatin.

Vaihdoin tuon 2-tulpan hatun (Roopen linkki, sentin pidempi kuin alkuperäinen, ei ehkä niin haittaa, johdon vastukseksi mittasin 3700 ohmia) ja säätelin vähän taas kaasutinta (kierrokset 1,4, seos 0,4), jotta sain tyhjäkäynnin kohdilleen. Se nousi vähän turhan korkeaksi, mikä mielestäni osoittaa, että korjaus auttoi.

T4 moottori on kyseessä, 1700-kuutioinen, tai 1679 kai tarkalleen. Tulpista 2 ja 4 vaativat pitkän hatun.

Jees, tuo olisi varmaan juuri se oikea!

Ei niitä tulpanhattuja ollutkaan saatavilla. Juuri tämän 2-tulpan hatun pitäisi olla erityisen pitkä, n. 11 cm. Ja ilmeisesti vastuskin on tarkkaan määritelty, 1400 ohmia. Mittasin kaapelien kokonaisvastukset: 1 - 2000, 2- ääretön, 3 - 2500, 4 - 2500. Paloittelin johdon, ja ääretön vastus oli juurikin tulpanhatussa. Nyt olen kyllä aika toiveikas, että käyntiongelmat katoaisivat, jos löytäisin tuollaisen johdon, tai ainakin hatun. Vaihdoin myös pyörijän. Se olikin aika arvokas, yli kolmekymppiä.

Nyt sain sen säädettyä siihen 9°:eseen, ja kierroksilla nousee 44°:eseen. Uusi pyörijä ja tulpanhatut on tilauksessa. Kokonaista johtosarjaa ei ollut saatavilla. Pitää yrittää itse rakentaa. Kärjetkin on jo tuossa odottamassa.

Yksi letku vain tulee. Ilmankos tuntui, että huonommaksi meni tyhjäkäynti, kun laitoin tuon 5° jälkeen. Tuo 7,5° taitaisi kyllä tarkoittaa, että kierroksilla menee jo asteikolta ulos 43°:seen. Vaihdoin jakajankannen, mutta mikään ei muuttunut.

Nyt säätelin sitten sitä kärkiväliä, se oli aivan liian pieni. Lopputulos oli, että sytytys aikaistui n. 30°, mikä oli minusta yllättävän paljon. Sitten käänsin taas virranjakajaa takaisin sen 30°, mutta lopputulos ei ollut ihan toivottu: tyhjäkäynti muuttui epävarmaksi. Pyörijä, kansi ja johdotkin ovat päällisin puolin siistit. Voi olla, että hommaan silti niihin uudet osat varmuuden vuoksi. Vaihdoin myös sen 2-tulpan, mutta lampun välähdykset ovat edelleen epäsäännölliset. Muutkin tulpat ovat odottamassa.