Jump to content

multanen

Members
  • Posts

    1176
  • Joined

  • Last visited

Posts posted by multanen

  1. Älä laita mitään ohutta ja pitkää letkua siihen anturiin, siihen syntyy omat viritetyt pulssit.

     

    Jotain nykyautoa korjatessa jäi mieleen että MAP-anturin signaalissa piti näkyä imuventtiilin aiheuttamat pulssit. Jos ei näkynyt niin anturi oli rikki (siis vaikka olisi näyttänyt oikeaa painetta).

  2. Muistaakseni tuo ylipaine oli lähellä ko. koneen max. kierroksia, jossain 6000rpm nurkilla. Pitääpä kaivella vanhat käyrät esille tai ottaa uudet niin voin varmistaa tuon kierrosalueen.

    Tuossahan on sitten onnistunut hyvin imusarjaviritys.

     

    Nyt vasta katsoin kuvasta että eikös tuossa x-pj:n koneessa ole plenumia ollenkaan? Jos on erilliset imuputket ja läpät niin sitten voi painemitarin sijoitus olla aika kriittinen (ilmeisesti joutuu virtaukseen joka tapauksessa?).

     

    Hieno olis sellainen oikein nopea paineanturi mikä olisi ihan venttiilin juurella... En tiedä onko sellaista kellään mutta selviäisi monta asiaa.

  3. Onko se ylipaine plenumissa mitattu vähän pienimmillä kierroksilla? Silloin voisi liittyä esim. "Helmholtz" resonanssiin.

     

    Luulisin että noiden resonansssi-ilmiöiden takia läpät eivät ole jättiläismäisiä esim. niissäkään rata-autoissa joissa koko on vapaa. Eli isommasta virtaa paremmin vain jos ollaan resonanssittomassa tilassa.

     

  4. Jotta ilma virtaisi imusarjaan on sen paine oltava pienempi kuin ulkoilman. Mitä enemmän ilmaa yritetään imeä imusarjaan sitä suurempi alipaine tarvitaan. Ilma ei vaparissa voi mennä imusarjaan ilman alipainetta.

    Joten käyrän muoto on fysiikan lakeja myötäilevä, sitä en tiedä onko sitten 94 vähän vai paljon. Tuossa jo sääkin vaikuttaa, Raumalla on ennätysalhainen ulkoilmanpaine ollut just tuo 94Kpa/940 mbar... Eli paine-ero ulkoilmaan pitäisi tietää.

    Paine imusarjassa vaihteleekin ihan selvästi imuventtiilien ja/tai resonanssien tahtiin (en tiedä onko kaikki mittarit tarpeeksi nopeita että näkyisi).

     

    Sitten taasen venttiilin juuresta mittattuna paine vaihtelee vielä enemmän ja se voi venttiilin sulkeutumisen jälkeen olla yli ulkoilman paineen. Jos imusarja on viritetty, on paine taas suurimmillaan kun imuventtiili aukeaa (paineaalto on tällä välin käynyt imuputken päästä ulkona ja syöksyy takaisin putkeen. Ulkona tarkoittaa joko plenumissa tai sitten trumpetin päästä oikeasti "ulkona").

  5. joo jos kytkentä ohjaa pontenttiaalivapaata piiriä niin tarvii toisen releen.

    Eihän tuota sarjaan voi kytkeä kuorman kanssa kun kaikki virta kulkee releen kelan läpi (eli ei paljon mitään).

     

    Eli joko toiset kärjet tai toinen rele jos meinaa enemmän ohjata kuin 50 mA kuormaa. Potetiaalivapaahan tulee myös toisilla kärjillä tieteski.

  6.  

    Se on helppo kytkeä just silleen että "alle 65 asteessa kytkee ja yli 85 asteessa avaa" ja siihen sai ne rajalämpötilatkin ettei hakkaa releitä pikkumuutoksissa kytkentälämpötilan lähistöllä.

    Onkohan se niin helppoa? Itse en keksi miten kahdella termarilla saa ilman muita osia.

     

    Sitten jos on yksi termostaatti jossa säädettävä toimieroalue 20:neen asteeseen niin onnistuu.

  7. Riippuu vähän mitä haetaan, yksinkertaisimillaan valmis paketti vois olla linkistä alempi tuote.

    (On vaan liian matalalle lämmölle ja ei ole veteen upotettava. Sorry en löytäny nopsaan parempaa)

    http://media.klinkmann.fi/catalogue/en/pdf/Stego_fi_04.pdf

    Saakos tuota kytkettyä niin että saadaan halutut toiminnot?

     

    Pitäisi oikeastaan olla yksi termostaatti jossa 20 asteen toimieroalue/hystereesi. 5 ja 10 asteen hystereesillä löytyy valmiina (eli jos kelpais vaikka 75C ja 85C nuo lämpötilat).

  8. Ainoa hyvä asia "Virittäjissä" on tuo lippua heiluttava neitonen.

     

    Itse jaksaisin paremmin katsoa jos olisi vähemmän tuota joutavaa löpinää ja enemmän vaikka incar kuvaa (eikä tarvitsisi olla edes "viihdyttävästi" leikattua).  Moottoreita ja vaikka alustaakin voisi vilauttaa kunnolla. Salo on vieläkin varmasti maailmanluokan kuljettaja mutta ei kovin analyyttinen. Tai sitten ovat leikanneet pois kaikki rakentajia hyödyttävät kommentit autoista. Juontajastakaan en oikein tykkää.

    Että semmonen purkaus  :)

  9. Kone on kirpussa eli siinä ei oo orggis putsaria vaan sellanen simppeli metalli sihti. Mahdollista olis kyllä vetää aluhaitarilla lämmintä imuilmaa pakoputken lähettyviltä...sekö vois auttaa?

    No onhan se aika arka kylmälle tuo originaalikokoonpano. Sulla voi tietysti olla joku muukin vika + nuo viritykset huonontaa jo automaattisesti (ilmanputsari, jakaja).  =)

  10. Puhutaanhan me samasta asiasta eli imuilman esilämmitys on se että imuilma (tai osa) tulee putkea myöten jostain pakosarjalta? Jos on orggis ilmansuodatin niin siinä on paikat putkelle ja säätöläppä joka toivottavasti toimii.

     

    Sitten on imusarjan lämmitys jossa se ohut pakoputken lenkki. Ite puhdistin kerran just jollain volkkarin kytkinvaijerin pätkällä ja porakoneella.

  11. Ai nii tuo mysteeriolaatikko on varmaan 6 -> 12 volttia jännitteennostin. Olisko ollu tereot joskus 12v ja muuten 6v?

    Tehotransistorit oikealla olisi kytketty värähtelemään, rengasmuuntaja nostaisi jännitteen, punainen osa sitten sisältäisi tasasuuntaajaan.

     

    Voisihan tuo olla jännitteenalentajakin yhtä hyvin niinkun aki ehdotti, on vaan aika "hienoa" tekniikkaa semmoseen (nykyään toki arkipäivää).

  12. juu saa nähä.nii hotcars väitti et toi joka tuloo ni niit käytetty levyjarrullises.saa nähä auttaako asiaan se et se on yx piiriseen tarkotettu

    Eipä ole merkitystä muulla kuin pääsylinterin koolla. Eli jos isommalla sylinterillä paranee niin vika oli jossain muualla (esim. ilmaa niinkuin Anpu ehdotti, tai liian lyhyt vapaaliike tms.).

     

    Tuommosessa trikessä on varmaan jarrupoljin niin erilainen viritys että ei voi suoraan autojen ratkaisuja verrata?

     

    Pienemmällä pääsylinterillä kuitenkin aina suurempi jarrutusvoima, isommalla joutuu polkemaan kovempaa.

  13. Voimaa saisi lisää myös vivustoa muuttamalla mutta silloinkin polkimen liike kasvaa.

     

    Ei tule sitten muuta mieleen kuin vanhoissa brtittiautoissa käytetty jarrutehostin jonka saisi ehkä jemmattua jonnekin. Googlaa "Lockheed remote servo".

  14. No silleenhän se menee että pienempi sylinteri antaisi enemmän puristusvoimaa takajarruille. Samalla polkimen liike pitenee.

     

    Minkäslainen sylinteri nyt on? Ja paljonko olisi mahdollista lisätä polkimen liikematkaa?

  15. Jerry Seinfeld on tehnyt mielestäni mukavan haastattelusarjan "Comedians in cars getting coffee". Joka jaksossa ajellaan eri autolla ja vieraana on toisia koomikoita. Varsinkin jakson alussa ja lopussa keskustellaan autostakin. Valitettavasti ovat englanniksi ilman tekstitystä.

    Pari palstan aiheeseen jossain määrin liittyvää jaksoa (n. 15 minuuttia jokainen):

     

    Michael Richards ("Kramer") ja doppeli junis: http://comediansincarsgettingcoffee.com/michael-richards-its-bubbly-time-jerry

     

    Larry David ja -52 kupla: http://comediansincarsgettingcoffee.com/larry-david-larry-eats-a-pancake

     

    Jay Leno ja -49 Porsche: http://comediansincarsgettingcoffee.com/jay-leno-comedy-is-a-concealed-weapon
     

    Joe Hodgson ja -63 Karmann Ghia: http://comediansincarsgettingcoffee.com/joel-hodgson-a-taste-of-hell-from-on-high

    • Like 1
  16. Tuommonen työntävä kärry olisi aivan ässä ratkaisu, akut ja sähkömoottori sinne. Autoon ei tarttis tehdä muita muutoksia kuin asentaa kärrylle tehonsäätö.

     

    En oikein usko että halpis-hybridissä kannattaa akkuja ladata ajon aikana ollenkaan. Ehkä sähkömoottorin moottorijarrutuksella hieman jos se helposti onnistuu. Ei tarvitse superakkuja eiköä -kondensaattoreita.

    Ajelee sitten 1600 koneella kotiin kun paristot on tyhjentyneet (eli n. 50% varauksesta puuilon lyijyakuilla).

     

     

    EDIT: sycrolaatikkoratkaisun hyvä puoli on että polttomoottorin irtikytkentä onnistuu laittamalla vaihde vapaalle.

    Yksi huoli vähemmän rakentajalla.

  17. Nonniin tässä hieno kaava jonka voi copy-pasteta suoraan Googlen hakuriville laskettavaksi:

     

    45 x tan((360 / 48 - 360 /  52)deg) x 6

     

    tai klikkaa:

     

    http://www.google.fi/#q=45+x+tan((360+%2F+48+-+360+%2F++52)deg)+x+6

     

     

    Tässä siis oletetaan että boorien sisä- ja ulkopäätä siirretään yhtä monta hammasta vastakkaisiin suuntiin.

    Pienempi hammasluku "voittaa" pyöritettäessä eli tukivarsi siirtyy siihen suuntaan mihin sisäpäätä pyöritetään.

     

     

    Lähtöarvot joita voi tarvittaessa muuttaa Googlen hakurivillä:

     

    45 = pallokeulan tukivarren pituus cm, vääntösauvan keskeltä akselin keskelle

    48 = vääntösauvan sisemmän pään booriluku (-71 uudempi pallokeula)

    52 = vääntösauvan ulomman pään booriluku ( -71 uudempi pallokeula)

    6 = kuinka monta hammasta molempia kierretään

     

    vastaus = perän korkeuden muutos senttimetreinä

    • Like 1
  18. kiitoksia. elikkä nyt kun satun omistaa astemitan niin laitan sen kylkeen jonkun 45cm pitkän viivoittimen niin näen todellisuudes vaikutuksen 45cm kohdalla kääntelemällä säädettävää astemittaa. näin ei tarvi vaivata tuota olematonta matikkapäätä. joku 2-3cm nosto olis aikomuksena.

    Karkeasti laskeskelin että 3+3 olisi aika tarkkaan 2 cm perän korotus. Eli ehkä sitten 4+4 kävisi sulle. Nämä siis myöhäispallon booreilla.

     

    Tämä huutaisi nettilaskurin rakentamista (jos ei ole jo olemassa moista).

     

    EDIT: Uusimpien laskelmieni* mukaan 3+3 onkin vasta 1.3 cm, eli 6+6 olisi vasta 2.6 cm.

     

     

     

     

    *en osaa oikeasti laskea mitään, täyttelen vaan netistä löytyneitä "triangle calculatoreita"

×
×
  • Create New...