multanen

Näyttäisi että itse laturissa vikaa, varmaankin säädin tai hiilet. Varuilta voisit myös sillä lähes toimivalla volttimittarilla mitata jännitteet molemmista laturin navoista (laturin johdot paikallaan, virta päällä, mittarin miinus laturin runkoon). Varmaan sammuksissa ollessa mitattava pelkästään ettei mittari vauhkoonnu.

Lähteekös tämä normaalisti avaimesta käyntiin (ja omalla akulla)?

Jälleen ällistyttävä photoshop-toteutus: Kytkinkoppa ja alkuperäinen moottori siirtyvät tässä taaksepäin välikotelon paksuuden verran (5-10cm ehkä). Kytkinakseli on katkaistu ja siihen on istutettu Saab 96 vapaakytkin-murkula sekä ketjuratas. Sähkömoottorissa voisi kanssa olla vapaakytkin tai sitten antaa vaan pyöriä mukana.

Sähkömoottori voisi ehkä olla myös laatikon oikealla sivulla, en vaan muista onko siinä tilaa.

Sitä mie en tiedä saako niitä millään vääntämään ihan tasan nollilta.

No saa sen varmaan vääntämään nollilta mutta kun maksimivääntö on tyyliin 100 nm niin se kaipaisi varmaan jotain välitystä että pääsis liikkeelle. Kulkee sitten tosin jotain 1000 km/h välitysten puolesta.

 

Justiinsa liikkeellelähtö olis aika tärkeätä hybridissä kun on sähköllä kaupunkiajoa paljon.

Omassa visiossa ainoa osa jota kaipaisin Saabista on vapaakytkin. Voikohan sitä ympätä ilman vaihdelaatikkoa? Saisi kätevästi polttomoottorin irtikytkettyä. Vielä ensimmäisissä 99:seissä oli kuulema tommonen.

 

Sähkömoottoriksi ehkä trukin hiiliharjallinen DC-moottori olis budjettiratkaisu (hieman joutuu eleganssissa tinkimään).

Se voisi olla kiinni suoraan jatkopala-välilaipassa jota kaavailen vaihdelaatikon ja alkuperäisen moottorin väliin. Olisi sitten niinkun kiinteästi yhtä kappaletta tuo väli missä ketju kulkee.

Mie kyllä oon sitä mieltä että 2 x Hondan IMA-moottori laatikon kylkiin tehtynä olisi ylivoimaisesti elegantein tähän asti esitelty malli.

No on varmana elegantti kyllä.

Eikös nuo ole tarkoitettu vetävän ennen vaihdelaatikkoa? Saattaa olla ettei jaksa paikaltaan vetää juuri yhtään kun on isot renkaat ja painava auto. Fillareissahan on suoravetomoottoreita, nekin heikkoja ennenkuin on vähän vauhtia.

Siis jotkut ketjuvedot kykinkoppaan ei oiken herätä luottamusta mun näkökulmasta.

Kyllähän moottoripyörän ketjuja käytetään 200 hevosvoimaisten autojen perävälityksenä - ja slikseillä. Kun sama ketju on ennen vaihteistoa ja perää, ja tehoa on esim. vaan 20kw niin luulisi kestävän pitempään kuin muu auto.

Googleen kun iskee electric vw Bus tai Bulli tali T2a tms. niin näkyy maalimalla hybridejä ja sähköistettyjä busseja olevan kasapäin.

Niin täällä 3/4 porukasta puhuu täyssähkövolkkareista, niistä olen itsekin nähnyt juttua ihan tarpeeksi. Hybridejä ei paljon ole, äkkiä googlella löytyi vaan tämmönen ratkaisu:

http://files.vau-max.de/images/2010/12/ ... -bulli.jpg

(aika vaikea itse rakentaa, muuten fiksunnäköinen systeemi).

Minä kun vaivauduin tekemään tällaisen älyttömän hienon photoshopin niin joku varmaan mielellään jatkaa tästä ja tekee prototyypin:

Semmonenkin olisi ehkä mahdollista että tekisi uuden kytkinkopan joka olisi n. 10 cm alkuperäistä pitempi. Sen sisään sitten mahtuisi ulosotto sähkömoottorille ja sakarakytkin tms. polttomoottorille. Kytkinakseli olisi tavallaan siis myös tuon 10 cm pidempi. Sähkömoottori ehkä mahtuisi bensatankin paikalle laatikon yläpuolelle, pienennetty bensatankki sitten täyttöaukon puolelle. Ketjulla olisi helpompi tehdä vetoja kun sallii mm-tason virheet.

 

Pallossahan on suoraan tilaa siirtää moottoria taaksepäin jos on T1 kone.

 

 

Sähköpuolesta sain sellaisen tiedon että helpolla pääsee jos tekee alle 120V systeemin, silloin saa rakentaa vapaasti eikä tarvitse tarkastuttaa. Eli esim. tarjouksesta 9 kpl autonakkuja 60Ah/kpl. Niistä voi todellisuudessa ottaa käyttöön ehkä 30 Ah eli tarjolla olisi 30 Ah/108V = n. 3,24 kWh = just hyvin käy kaapunnilla tuolla (vaihtoehtoisesti ajaa maantietä 15 minuuttia 17 hv teholla jolla pääsee ehkä 15 km päähän tms.).

 

 

Mistähän tuo kantavuus on rekisteriotteeseen tempastu kun auto on rekisteröity 5:lle ja lukee että "200kg tavaraa", eihän tuolla saisi akkujen lisäksi kuljettaa mitään muuta sitten.

Entäs jos vekotin olisi sähkömoottorilla etuvetoinen?

Olikohan silleen että vetotapaa ei saa muuttaa? Eli nelivetoista ei saisi tehdä kaksivetoisesta.

 

Silleenkin saisi ehkä 2kpl sähkömoottoreita että istuttaisi vetonivelien sisäpäihin moottoripyörän ketjurattaat (siis laatikon ulkopuolelle). Sitten vaan mieluiten pitäisi olla keino kytkeä sähkömoottorit irti polttomoottorilla ajaessa. Tämä olis halpa konstruktio, kestäneekö sitten laakerointi sivuttaiskuormaa.

Voiskohan tuommoseen -77 pallokeulaan lisätä akut ja sähkömoottorin toiseksi voimanlähteeksi? Noita sähkövolkkareitahan on jonkun verran rakennettu maailmalla ja Suomessakin. Itsellä kuitenkin olisi joskus tarve ajaa pitempi matka kuin 20-30 km ja sen voisi sitten tehdä alkuperäisellä 1600-moottorilla.

 

Moottorinvaihdon säännöistä olen joskus lukenut mutta ei ole missään sattunut silmään että saako laittaa toisen moottorin entisen lisäksi? Tehon maksimirajaanhan olisi vielä sopivat parikyt kilowattia matkaa (jos siis joku sovellettava raja on olemassa).

 

Alkuperäinen moottori pitäisi olla jotenkin irtikytkettävissä. Oma kytkin tietysti toimisi ainakin jonkin aikaa irrottimena. Jos palloon saisi ängettyä syncron laatikon voisi sähkömoottorin ehkä kytkeä etuvedon kardaanin tilalle. Toinen vaihtoehto olisi MP-ketjulla tehty ulosotto (oik. sisäänmeno) laatikosta tai kytkinakselilta.

 

En ole vielä viikonloppuna alkamassa rakentamaan, kunhan vaan pohdiskelen...

Mä oon ollu luulossa että sikamaiset kampperit on lähtöisin japsien bosozoku rakentelu tyylistä missä kaikki tehdään "hieman" överiksi.

Googlen kuvahakuun kun laittaa "oni-camber" niin löytyy näitä japanilaisia.

Ulkona jos testaa niin kannattaa sumutinpullolla laittaa hieman vettä päälle ja katsoa miten sille käy.

 

Luonnollinen jäätyminen tapahtuu ainoastaan jos lasi on kylmempi kuin ulkoilma ja sellaisia olosuhteita ei aina ole saatavana (tyyni ilma, kirkas taivas jne...).

Mutta kait kaikki on sentään sitämieltä ettei renaulttia citikkaa tai fiattia kannata ostaa.

Itellä on kolme viimeistä käyttistä olleet vanhoja Fiatteja. Aika huonojahan ne on mutta ei ne just mitään maksakaan, 5 kpl saa tojotan hinnalla.

 

Oikeasti hyviä autoja oli ennenmuinoon esim. Mersu 124-koppainen ja 80-90 luvun Hiacet. Seuraavaan ryhmään eli kelvolliset autot voisi sitten kuulua 80-90 luvun Corollat ja Nissanit sekä esim. T4 transporter.

En haluais tuommosta 2000-luvun Volkkaria tai Audia ostaa (siis vaikka jos olis varaakin). Aika kalliita ovat laatuun nähden ja paljon ihme korjaamista. Pahimpia nämä älyttömät "öljyn imusihti tukossa" -tyyppiset katastrofiviat (Longlife öljy...). No, on nekin sentään parempia kuin PSA:t tai Viatit.

Mulla -77 pallokeulassa kääntyy vasemman puolen etupyörä vasemmalle käännettäessä n. 33 astetta max.

 

Periaatteessa lähes joka autosta löytyy neljä eri astelukemaa: Kääntösäde on eri vasemmalle ja oikealle, lisäksi sisäkaarteen pyörä kääntyy enemmän kuin ulkopuolen ("Ackerman").

... missähan vaiheessa tuo mittarityyppi vaihtui?

Ameriikan sivuilla kertoivat että olisi -73 kesken vuotta vaihtunut T2 ja Karmann Ghia malleissa.

Kuplissa ei kait tätä "jännite"-tyypin mittaria ole koskaan ollutkaan.

 

Olettaisin että vanhoissa "jännitemittari"-tyyppisissä on putkimainen anturi, "lämpömittari"-tyyppisissä vipuvipstaakianturi.

Näitä bensamittareita on näköjään kahta eri systeemiä. Mulla on pallokeulassa tuo uudempi "virta/lämpömittari" -periaatteella toimiva. Se on tarkka jännitteestä, sen takia uudemmissa on tuo "tasaaja" eli mekaaninen jänniteregulaattori.

 

Vanhempi tyyppi on enemmän volttimittari-tyyppinen joissa on mittarin sisällä kaksi vastusta/kelaa joista toinen on kytketty anturin rinnalle (toimintaperiaate muistuttaa ehkä hieman "Wheatstone bridgeä").

Tämä malli voi hyvinkin toimia melkein millä vaan jännitteellä.

Aihetta sivuten, onkos kiihdytyskuplissa tai kirpuissa käytetty/kokeiltu ulosjouston kokonaan estävää rajoitinta?

Voikos takapäässä jäädä sladittelun jälkeen pyörät vinoon? Sekin näkyisi ratissa.

Aattelin että jos nimenomaan peräluistossa tapahtuu niin silloinhan takapäässä on isot vääntövoimat ja edessä pienet.

Tuo Valtosen diodi on tultava niin päin että viiva on laturiin päin, muuten laturi ei käynnisty.

 

Latausvalosta kulkee varmaan virtaa "takaperin" suurella kuormituksella, eli laturin D+ on korkeampi kuin kojelaudan jännite. Jännitehäviöt varmaan lisää tätä hehkumista (johdotus, virtalukon pohja, sulakkeet jne..).

 

Outoa kun tasa-ja vaihtovirtalaturillisissa taitaa olla samanlaiden latausvalon kytkentä... Mikskähän se ei valo ei kaikissa hehku?

Se"ylimääräinen"lähtö pääsylinterissä on toiselle jarruvalokytkimelle,ei vaikuta mitenkään jarrujen toimintaan.

Toivottavasti se "lähtö" ei ole tuo toinen nippa mistä jarruneste menee säiliöstä sisään pääsylinteriin...

Tässä käsittääkseni puhutaan systeemistä joka voisi tulla tyyliin 10 vuoden päästä käyttöön. Siinä vaiheessa Ollilan tilalle on varmasti palkattu joku pätevämpi (ei pitäisi olla kovin vaikeata löytää).

 

Ihan mahdollista että tällaisesta GPS-systeemistä voisi tulla hyvä. Tiemaksuista voisi tehdä ajan ja paikan suhteen vaihtelevat. Maksut olisivat yleisesti tiedossa ja lisäksi ne voisivat näkyä tämän helvetinkoneen näytöllä.

Jossain Suomussalmella maksu voisi olla vaikka 1 sentti kilometriltä, Helsingin niemellä ruuhka-aikaan vaikkapa 50 senttiä/km. Tulisi keskustojen autoille mukavasti tilaa kun osa autoilijoista siirtyisi julkisiin kulkuneuvoihin.

Maaseudulla on paljon p-aukista porukkaa joille autonrottelo on ainut kulkupeli. Sen takia ei polttoaineveron korotuskaan ole oikein hyvän tuntuinen ratkaisu.

Verot on ikävä juttu, voidaan valita vain erilaisista epämiellyttävistä vaihtoehdoista.

Kannattaskohan tuo D- jännite myös mitata?

 

Spekuloisin että jos sekin on 12v niin säädin ei jostain syystä maadoita (eli ei toimi).

Jos se on 0V/maassa niin laturin roottorin ja hiilien läpi ei kulje virta -> laturi jotenkin rikki.

Elikkäs kytkentä on kyllä oikein, mutta tuohon D+ napaan ei kuulu tulla jännitettä kuin silloin kun laturi lataa.

Luulen että siinä kuuluu aina olla jännite kun virta on päällä. Jännite tulee laturista kun se pyörii, muuten lampun läpi jolloin se palaa.

Periaatteessa juuri näin, mutta jos D+ johto on kiinnitetty, niin silloin sen kuuluu olla maadoitettu kun laturi ei pyöri. Valolle kyllä tulee plussa, mutta D+:n kautta pitäisi tulla valolle miinus.

Niin onkin eli sammuksissa mutta virta päällä D+ on varmaan jotain 1 V tms. Käydessä sitten se "12 V" (eli esim. 13.8 V).