MicaL

Kiitos hyvistä kommenteista. Joo, kyllähän noista vesistä väärissä paikoissa kannattaa murehtia sitten vasta kun ja jos niitä yleensäkään tulee. Jotenkin ajattelin, että nuo rosteri kopat sopisivat kun on rosterista pakoputket, laturinkuoret, imusarjan koristeet ja muutama muu pikkunippeli, mutta saattaisi sittenkin olla parempi tuo musta alumiinikoppa, ja jättäisi nuo rivat vielä hiomatta, siis kansista, ei venttilikopista.

Tällä arpamoottorilla olis tarkoitus ottaa ekat tyypit pyörästä, joten piti vähän fiksata päältä päin. Kevyt putsaus ja päälle Mastonin mattamusta (sillä mä vedän aina kaikki ). Mitäköhän valua nuo kannet mahtavat olla? Ei vaikuttaneet alumiinilta mutta magneettikaan ei napannut kiinni. Eli ruostuuko kansien jäähdytysripojen reunat jos hion ne "kirkkaiksi"? Venttiilikopat olis tarkoitus vaihtaa rosterisiin. Jos jollain olis käytetyt niin saa mielellään tarjota. Entä kuumeneeko laturi liikaa jos en tee ilmareikiä rosterikuoren etuosaan laturin aukkojen kohdalle? Eikös se lämpene vain ladatessaan ja pyörässä on 10 Ah miniakku ja virrankulutus olematon. Sitten alkoi hieman askarruttaa tuo kampiakselin siivapyörän tiiveys. Jos ajaa pitkään sateessa, niin pääseekö akselin juuresta vesi koeeseen? Joissakin alumiinipyörissä on stefa, mutta sellaista en tähän masinaan ajatellut hankkia. Taitaa tuo vakiojakajakin ottaa helposti nokkiinsa vedestä, mutta tänä kesänähän ei sada.

Pientä edistymistä. Laturin jalka ja imusarja "melkein" valmiit.... Ai niin, nostin tankkia 15 mm niin sopii alkuperäinen öljynlauhdutinkin omalle paikalleen.

Onko noita stefoja tosiaankin myös eri pyörimissuunnille? Kylläpä menee hienosteluksi :) Mitkäs tuon vauhtipyörän o-renkaan mitat mahtaa olla, jos hakis senkin samalla reissulla? Otin vauhtiksen ja kampiakselin välistä tuon peltisen tiivisteen pois koska vauhtiksessa on tuo o-rengas. Shimmilevyjäkin oli vastaavasti 4 kpl, joten jouduin kasaamaan uuden kolmen shimmin setin tilalle. Valikoima oli hieman rajallinen ja välykseksi tuli lopulta 0,12 mm, saa kelvata. Välys mitattu kuivilla ja puhtailla pinnoilla, toiminko oikein, vai olisiko pitänyt olla ohut öljykerros levyjen välissä? En edes tiedä vaikuttaako lopputulokseen mitenkään. Entäpä tuo öljynlauhdutin, voisiko sen heivata kokonaan pois? Joissakin pyörissä olen sen nähnyt, mutta onko hyöty marginaalinen jos kennoihin ei ole järjestetty kunnon puhallusta? Ajoviima 90 asteen kulmassa tuskin paljoakaan hyödyttää. Alkuperäisellä paikalla se ei ainakaan mahdu olemaan. Moottorin kuormitus ajossa on ainakin aika olematonta verrattuna autoon. Eihän tuossa ole kuin moottori, pyörät, penkki ja kuivan kesän orava kuskina.

Joo, näyttäisi olevan tuplavarmistus edelliseltä remonttimieheltä. Taidan kuitenkin jättää prikkatiivisteenkin, koska vaikuttaa tuohon päittäisvälykseen. Eli jos poistan 0,2 mm tiivisteprikan, niin joudun vähentämään saman verran shimmilevyistä, jotta päittäisvälys pysyisi samana, vai kuinka? Pitää vielä ottaa tuo kampiakselin stefa pois, laittaa vauhtis paikalleen ja tarkistaa tuo päittäisvälys mittakellolla. Motonetissa näyttäis olevan uusia stefoja, kannataako hakea sieltä vai jostain muualta?

Ok, kiitos tiedosta vwagen, tulppaan ilmanputsarille menevän letkun ja jätän moottorin alle menevän putken. Tänään pientä edistymistä voimansiirron osalta. Volkkarin omasta vauhtipyörästä sorvattu halkaisijaltaan 176 millinen ja 6-8 mm paksu napa. Nepparin oman vauhtipyörän takapuolelle sorvattu upotus volkkarin navalle, upotussyvyys noin 4 mm. Osat yhteen lämpösovitteena ja varmistushitsaus tigillä takapuolelta. Tulee vielä volkkarin navassa oleviin kolmeen esireikään M10 senkkikantaiset varmistusruuvit, eli volkkarin napaan vapaa senkkireikä ja nepparin vautipyörään M10 kierre. Reikiin 10.9 ruuvit lukitteella kiinni. Valmiin vauhtipyörän ulkohalkaisija 226 mm ja paino noin 5,8 kiloa Mahtaakohan normi moottorikoneistamot tasapainottaa pelkkiä vauhtiksia, pitänee hieman kysellä? Onko yleistä, että kampiakselin päittäisvälystä säädetään myös kuvan mukaisilla pienemmillä shimmilevyillä (B)? Mulla löytyy kokemusta tasan kadesta kuplan koneesta, ekassa ei ollut pikkuprikkoja mutta tässä kiinnitulevassa koneessa on. Lueskelin muutamia viestiketjuja, mutta missään en törmännyt noihin pikkuprikkoihin. Nooh, koneessa päittäisvälys oli alun alkaen ok, joten voinen kasata vauhtiksen samoilla A ja B prikoilla takaisin kasaan, eikös niin?

Tuli taas kummasti rakenteluintoa lisää kun alkoi aurinko mollottaa ja lumet lähti. Nyt on työn alla uuden laturinjalan teko. Tarkoitus tehdä melko vastaava kuin alkuperäinenkin mutta laturin paikka siirtyy koneen keskilinjalle ja vähän alemmas. Alkuperäinen peltinen musta öljyntäyttö-/huohotinboksi on sen verran retron näköinen, että se täytyy saada mukaan. Alkoi vaan mietityttämään tuo huohotusputkisto. Ylempi putki menee alunperin ilmanputsarille jonne imeytyy pienet huohotukset, mutta haluaisin tulpata tuon putken öljykorkin vierestä ja pärjätä pelkällä moottorin alle menevällä metalliputkella. Toimiiko? Ilmeisesti maailma ei pelastu kun öljyhuurut ei pala koneessa vaan tupruttaa moottorin alle, mutta onko jotain muuta konkreettista haittaa toisen putken tulppaamisesta? Vanha kone oli kaksipyttyinen bokseri ja siinä oli hieman erikoisempi huohotusjärjestelmä koska molemmat männät olivat vuoroin "sisällä ja ulkona" samalla hetkellä ja näin ollen myös kampikammiossa vuoroin melkoinen ali- tai ylipaine. Mutta eihän tuota hauskuutta pitäisi volkkarin koneessa olla. Joten huohotus pitäisi olla melko vähäistä jos kone on kunnossa? Ja pieni huohotus moottorin alle pitää mukavasti takapyörän liukkaana :)

Toi on niin totta :) Yritä nyt pitää naama peruslukemilla kun on koko päivän yrittänyt uutta arpamoottoria käyntiin huonolla menestyksellä ja lopultakin lähtee käyntiin. Edellinen omistaja kertoi koneen lähteneen hyvin käyntiin kun oli sitä muutaman kerran joskus kokeillut. Tulpanjohdot oli ostettaessa irti mutta hyvin merkattu jakajan kanteen ja sylintereihin. Piuhat kiinni ja kokeilemaan, eikä millään käyntiin. Kaasarin ja sytkän ihmettelyä ja lukuisia yrityksiä turhaan. Tarkistin, että ykköspytty on ylhäällä ja ajoitusmerkki kohdallaan ja pyörijä ykköspytyn kohdalla, eikä vaan käyntiin. Lopultakin älysin vielä tarkistaa venttiilien asennot ykköspytystä kipinähetkellä. Juma..uta, venttiilit saksasivat, eli sytkä oli tasan 180 astetta pielessä. Vielä kerran kaikki tulpanjohdot 180 astetta eri kohtiin ja voi sitä onnea, hipaisemalla käyntiin. Laakista käymään tyhjäkäyntiä eikä pätkääkään edes savuttanut. Koita siinä nyt sitten olla naama näkkärillä :) Jäi vain ihemetyttämään nuo johtojen merkkaukset. Ei ole voinut mielestäni kyllä tuolla setupilla käydä. Numeroinnit olivat kuin suoraan volkkarin ohjeista, mutta olisiko jossain vaiheessa jakajan akseli voinut pyörähtää 180 astetta ja merkkaukset jäänyt korjaamatta? En ole jakajaa vielä irrottanut, niin en tiedä, kertokaa viisaammat. Jostain luin, että joku pytty olis viivästetty joissakin jakajassa, pitääkö paikkansa? Ja jos pitää, niin pitäisiköhän tuo mun jakaja jotenkin pyöritellä takaisin ruotuun, että pelais vielä paremmin?

Ollut vähän hiljaista tallissa, tähän asti: Alussa sytkä 180 astetta pielessä ja hakkas vähän ranteille, onneksi oli startissa lyhyt johto ja lähti aina seinästä ennen kuin ranteet meni rullalle :)

Voi hitto, oon joskus kuullut ja aina olettanut, että nuo mittaukset olisivat paljon kalliimpia ja hyväksyttyjä tekijöitä olisi harvassa. Googlasin heti tuon sun postauksen jälkeen ja huomasin, että tekijöitä tosiaan löytyy ja hinnatkin ihan kohtuullisia. Kiitos vielä vinkistä.

Kiitos kiitos. Noista kaasareista vielä sen verran, että pyrin pitämään ton motin mahdollisimman alkuperäisenä, jotta muutoskatsastuksessa ei tulisi epäselvyyksiä vaihtokoneen tehoista. Kun kone on identtinen autossa olleeseen, voidaan moottorin tehot merkata suoraan auton rekisteriotteesta. Mutta jos konetta on muutettu alkuperäisestä, joko lisäämällä tai vähentämällä tehoja, voi edessä olla kallis tehomittaus. Sitten nuo prosentit. Onneksi niidenkin osalta on tullut paljon helpotuksia rakentelun kannalta. Aika rajusti saa osia vaihtaa kunhan jättää esim seuraavat osat vaihtamatta: - runko 28% (saa mm. pidentää, eikä silti vaikuta alentavasti prosentteihin) - takahaarukka ja takajousitus 8% - vannekehät ja pyörännavat 16% Ja näin kantapyörästä on jo yli 50% jäljellä. Tosiaankin tuo takapään iskareitten asento silmälle ei ole aivan optimaalinen :) Toistaiseksi en kuitenkaan ole niitä alkanut muuttamaan alkuperäisestä. Alapäitä olis kiva siirtää vähän taaksepäin, mutta kun toisella puolella on perän kulmavaide tiellä (kardaaniveto).

Nappasin rungon pois hitsausjigistä ja samalla oli pakko heittää hetkeksi vanhat osat paikoilleen, että pääsi ekan kerran vähän fiilistelemään miltä pyörä näyttää 10 cm jatketulla rungolla ja volkkarin koneella. Ei paha... Oma laturikin mahtui kivasti tankin alle kun käänsi laturin jalan vain toisinpäin. Samalla ratkesi huohotus ja öljyntäyttökin, kun voi jättää alkuperäiset osat paikoilleen. Kaasarikin tuntuisi juuri ja juuri mahtuvan tankin alle. Ja kiitos Valtoselle tarjouksesta, mutta taidan tyytyä tuohon omaan. Mielenkiinnosta kuitenkin, mille kaasarille tuo sun imusarja on tehty, näyttäisi olevan jollekin vaakaimulle?

No joo, ehkä hieman sekava ja massiivinenhan se alkuperäinen on vaikka siitä karsii turhat putket pois. Lisäksi alunperäisessä kaasari oli todella korkealla. Jos tuosta kuvan virityksestä uskaltaisi pystyputkea vielä lyhentää puolella, niin sitten kaasarikin olisi riittävän alhaalla ja sen päälle saisi viriteltyä ilmanputsarin putken.

Pyrin säilyttään mahdollisimman paljon kuplan alkuperäisiä osia ja koitan siten pärjätä tuolla omalla kaasarilla. Ja nuo ukrainalaisiet nepparin kaasarit jotka on sulatettu ja valettu jostain vanhoista kynttilänjaloista ei kyllä toimi oikein missään vehkeissä. Laturiksi tulee näillä näkymin oma tasavirtalaturi. On se vaan niin kaunis ja pahuksen kevytkin. Virtaa tarvitaan vain tulpille ja yhelle etu- ja takavalolle. Ei oo edes starttia rasitteena. Tiedä sitten häntä, mutta eräs laturifirma sanoi ettei se hajoo vaikka vihmoo vettä ajaessa, kunhan ei upota kokonaan veden alle. Vähän jännittää myös tuo virranjakajan toiminta kaatosateessa. Näyttäis olevan myynnissä jotain silikonisuojiakin koko jakajan päälle. Onkos noissa rantakirpuissa ja bajabugeissa jotain spesiaaliosia virtavehkeissä etteivät hyydy vedestä? Noista tehoista vielä. Tuppaa aika helpolla noilla vakiotehoillakin noi venäläiset voimansiirto- laitteet antamaan periksi, joten hieman epäilyttää tommoiset yli 200 hepan tehot :D

No niin, ekat hölmöt kysymykset: Kuinkahan paljon vielä uskaltaisi lyhentää tuota vakiokaasarin alla pystyssä olevaa putkea? Jossain vaiheessa varmaankin tuon T-haaran virtaukset alkavat haitata itse kaasarin toimintaa, vai mahtaiskohan toimia ihan sentinkin nysällä? Pitäisi vaan saada mahdollisimman paljon tilaa kaasarin yläpuolelle. Toki tuohon vaakaputkeenkin voisi tehdä pudotuksen lähemmäksi lohkoa. Noita alkuperäisiä kansille meneviä käyriä en mielellään alkaisi muokkaamaan matalammaksi, on ne vaan niin hienot. Ajatus olisi liittää tuo suora vaakaputki molemmista päistä joustavilla kumiliitoksilla noihin alkuperäisiin mutkaputkiin. Lisäksi suora väliputki kiinnitettäisiin jäykästi lohkoon, jolloin kaasarin paino ei kuormittaisi joustavia liitoksia. Entäpä tuo kuplan huohotus. Jos kone on suht ok kunnossa, niin tuppaako silti huohottamaan julmasti? Eli tarkoitus tehdä alkuperäiselle laturille matalampi jalka johon tulisi myös jonkinlainen öljyntäyttöproppu ja huohotus. Alkuperäisestä huohottimesta näyttää lähtevän kaksikin putkea. Meneekö yläputkesta käryt kaasarille ja raaka öljy valuu alempaa putkea pitkin maantielle:) Mikähän olisi minimi vaatimus toimivalle huohotukselle?

Eli pyörä on alkujaan sivuvaunullinen Dnepr MT-10-36 vuosimallia -76. - moottori 2 sylinterinen boxeri, teho 24 kW - omamassa 315 kg, tekn. suurin sallittu kok.massa huimat 615 kg (sivuvaunun kanssa) - vaihteisto 4 eteen ja PAKKI Tämän hetkinen sovituskone käsittääkseni - vw 1300 - teho 29 kW - vuosimallista -69 ehkä? - moottorin numero F 1684131 Viime syksynä muutaman konttorilla käynnin jälkeen antoivat varovasti vihreää valoa moottorin vaihtoon. Määräävin tekijä on tuo tehojen pysyminen sallituissa rajoissa, moottoritilavuuden kasvullehan ei enää ole rajoituksia: 1) tehon kasvu maksimissaan 20% alkuperäiseen verrattuna 2) tai tehon kasvu maksimissaan kaksinkertaiseksi jos teho/painsuhde jää vaihdon jälkeen alle 0,3kW/kg (pyörän omapainosta laskien) Tässä tapauksessa realisoituu tuo kakkosvaihtoehto, koska teho/painosuhde jää moottorvaihdonkin jälkeen reilusti alle tuon 0,3 kW/kg. Runkoa saa nykyään hitsailla ja tehdä muutoksia, kukaan ei vain oikein osaa sanoa, että kuinka paljon. Mullahan nuo muutokset ovat aika pienet. Alarunkoputket muokattu kuplan koneelle sopivaksi ja yläputki vaihdettu pidemmäksi. Runkoa on jouduttu pidentämään yhteensä 100 mm, koska uudessa koneessa on pari sylinteriä enemmän. Vaihteistoksi jää pyörän oma laatikko ja vauhtipyöräksi tulee kuplan ja pyörän oman yhdistelmä. Kytkinpaketti on pyörän alkuperäinen. Ja käynnistys tietenkin polkaisemalla. Kuplan moottorin pyrin pitämään mahdollisimman "alkuperäisenä" jotta välttyisin muutoskatsastuksessa kalliista tehomittauksesta kun moottorin tehot voitaisiin todeta olevan samat kuin vastaavassa kanta-autossa. Niin, ja kaiken rakentelun jälkeen kantapyörästä pitäisi olla vielä yli 50 prosenttia jäljellä.

Kiitoksia kommenteista. Kuvissahan kaikki näyttää aina hienolta. Mukava huomata, että hyväksyntää löytyy myös volkkaripiirissä. Kunhan olette selvinneet alkujärkytyksestä, niin laittelen hieman lähtötietoja pyörästä ja sen "tekniikasta", sekä kasan kysymyksiä kuplan moottorista.

Terve Olenkohan eksynyt aivan väärille sivuille, vai uskaltaisikohan tänne avata uuden jutun hieman kyseenalaiselle vw-viritykselle? Kyseessä olisi kuitenkin kuplan ilmajäähyllä kulkeva menopeli. Sanottaisiinko nyt vaikka kevennetty kupla.... Eli asiaan: Rakentelin viime talvena vanhasta venäläisestä bokserisivuvaunupyörästä puoli vitsinä hieman enemmän omaa silmää miellyttävän menopelin. Alla kuvat ennen ja jälkeen. Pyörässä on alunperin 650 kuutioinen kaksipyttyinen neukkubokseri. Nyt olisi suunnitelmissa ajella ensi kesänä samalla pyörällä, mutta kuplan koneella. Homma on jo hyvässä vauhdissa, mutta paljon olisi avoimia kysymyksiä koneeseen liittyen. Mahtaisikohan täällä uskaltaa avautua ja hieman kysellä vinkkejä moottoripuoleen liittyen? Tässä vielä linkit kuviin joista näkyy mistä lähdettiin ja missä mennään nyt: https://plus.google.com/u/0/photos/1176 ... 1403232001 https://plus.google.com/u/0/photos/1176 ... 1547476593 t.Mical