Ketsa

Jaksaako pyörittää tuota harjaa jos siihen koskettaa kalikalla? 😀

Purkamatta vai purkaen?

Jos tähän tulee kaareva tuulilasi, niin multa pääsee itku 😉

Tästähän saa tehtyä sitten ihan oikeasti Herbien näköisen menopelin 👍

Aika heikkoa, kun joutuu kahdesti jatkoajalle Ipaa vastaan. Paljon on varaa parantaa...

Ennenvanhaan olis pääsyt Vaasasta laivalla suoraan pelipaikalle 😂

Volkkariyhdistyshän voisi järkätä tähän kohtaan juopotteluristeilynsä ja järkätä tuon nykyisen Uumajan laivan koukkaan Sundsvalliin...

Eikös kuvassa pilkota myös lamda-anturi?

Tuo imuilman lämpötila-anturin sijoitus on aika erikoinen, miksi laitettu sotkemaan virtausta imutorveen, kun käytännössä lömpötila on kuitenkin sama torven ulkopuolella.

5 hours ago, Tanhis said:

En ole nyt ihan kauhean materiaalioppinut mutta terävän kulman tekeminen karkaistuun nostajaan sorvilla kuullostaa huomattavasti huonommalta idealta kuin pienen viisteen tekeminen lohkoon. En yhtään ihmettetelisi että tätä nostajan lautasen ja rungon välistä ärrää oltaisiin juuri sen takia kasvatettu että nostajasta tulisi vahvempi.

 

Tuskimpa on kauhean läpikova tuollainen nostaja. Ja kevyissä nostajissa paljon ohuemmat lautaset, joten ei taida tulla lujuuskaannongelmaksi. Eli kumpikin tyyli taitaa toimia...

Itse modaisin nostimia tai vaihtaisin ne ohuemmalla lautasella oleviksi, jotta nostimen ollessa ääri ulkona olisi maksimaalinen määrä matskua pitämässä nostajaa suorassa / minimaalinen linjaheitto ohjurin ja pesän välillä erityisesti siinä kohtaa, kun pesä alkaa olemaan kulunut. Tiedä sitten minkä verran asilla on oikeasti käytännössä merkitystä...

Heh. Kiitoksia, Urhon kopasta ei hirveitä pois saa järkevällä työllä, joten pitää koittaa laihduttaa lähinnä tuota peilissä näkyvää hahmoa...

Harrastekaluston suhteen näyttää siltä, että lentäen tulee tuonne mentyä tänäkin vuonna.

Lopultakin ehdin pajalle tekemään imusarjat tähän mottiin. Minulla ei ollut jokkisimusarjoja/kaasareita tähän moottoriin, joten siitä sai hyvän syyn poiketa "jokkis-spekasta". Kaasareiksi nappasin urhoilumoottorista 40 dellortot 36 sisäkurkuilla ja imariaihioiksi siviilikuplan tuplien imusarjat, jotka ovat yläpäästä 40 mm, mutta alapää oli kaiverrettu D-portaukselle.

Imusarjan pituuden yritin päätellä Pipemaxilla siten, että syötin tiedetyt arvot ja sen jälkeen koitin säätää efficiency prosenttia ja jonkin verran max tehon kierroslukua, kunnes lopputulos täsmäsi olemassa olevaan pakosarjaan ja teho oli siinä haarukassa mitä tälläisestä moottorista voisi oikeasti olettaa tulevan. Koska pakosarja on 4-2-1 mallia ja yritetty tehdä lähinnä  mahdollisimman lyhyeksi, en pystynyt hyödyntämään ohjelman stepper pakosarjan suunnitteluominaisuuksia, vaan menin virittäjän käsikirjan yksinkertaistetulla

ajatuksella ensiöputken pituudesta 4-2-1 pakosarjassa (ensiöputken pituus = ensiöputki + toisioputki).

No, noitten pähkäilyjen jälkeen lopputulos oli se, että imusarjaa piti lyhentää noin 30 mm vakio imutorvien kanssa mitattuna ja sillähän pääsi passelisti eroon imusarjan D-porttauksesta :)

Nyt olisi sitten lopultakin kaikki osat sillä mallilla, että voi leipoa moottorin lopullisesti kasaan ja alkaa kyselemään kotikylästä säätöaikaa tälle rakennelmalle...

6 hours ago, mikan said:

 

Eikö varren pituuden säätäminen olis ollut vaihtoehto?

 

t. Mika

Sen verran kauan alkaa koulusta olla olemaan, että vain yksinkertaiset kertolaskut tasaluvuilla onnistuu 😆

Kohteesta riippuen rälläkällä, vingulla tai nauhahiomakoneella.

Mun ääni menee ehdottomasti tuollaiselle irtokruunulliselle mallille. Sillä poraa nopeasti kymmeniä pistehitsejä irti, kun taas tuollainen mikälie pikaterästerä saattaa olla kaput muutaman pisteen jälkeen. Kokemukset perustuu bilateema/mätänet tuotteisiin, eikä mihinkään oikeisiin laatuteriin.

Tällä ikää on jo tuo aineenvaihdunta niin hidasta, että painon tasaaminen tasan sataan kiloon vauhtipyörän mutterin kiristystä varten ottaa aivan liikaa kalenteriaikaa... Joten piti investoida kaikkien näiden vuosien jälkeen lopulta isompi momenttiavain 😀

13 minutes ago, Timppa said:

Pientä puunausta

 

Mukava nähdä, että sinäkään et ole parantunut 😀

Useampi hampainen parempi, viimeksi tein vain kaksi hampaisen ja se hyppi ja kairatun syvyyden päättely venttiilin varresta oli hankalaa.

Itse olen tuon kolon paikan/tarpeen määrittänyt siten, että haen moottoria pyörittäen venavälystä kiristäen todellisen lähimpänä mäntää käymis kohdan ja kairannut kolon juuri sille kohtaa, enkä männän yläasennon kohtaan. Esim. Jokkismottiprojektissa pakovena käy lähimpänä mäntää 10 astetta ennenyläkuolokohtaa ja imu 8 astetta jälkeen yläkuolokohdan, joten motti oli vauhtipyörältä lukittu noihin kohtiin koloja kairatessa

1 hour ago, Pedalpusher said:

Mulle ehdotettiin jo venttiiliin hiomapaperia ja porakoneella kolo. Ei sekään huono olisi. Tulisi varmaan tasaisempi jälki.

Tai sitten rälläkällä tekee vähemmän isompaan venttiiliin sopivan ”hammastuksen”. Nopeampi minun mielestä tehdä tuollaisella kuin hiomapaperin kanssa ja leikkuujälkikin on siistimpi.

Hönölän Leepu poikkesi kylään. Kun ei tuo edes juo kaffetta, niin päätin vieldä hänet pajan puolelle. Vaihteensekoittimen paikka siinä turistessa löytyi, sekoitustankojen osalta homma jäi vielä vaiheeseen, koska laatikon päästä löytyi liikaa pään raapimista. Osaako joku sanoa, että onko ne pienen palat siirtäjien koloihin tarkoitus hitsata tai juottaa kiinni  MSE:en palliksen laatikon nokkakappaleessa, vai pitäisikö niiden jäädä jotenkin "itsestään" jumiin?

Takajousituskin nytkähti eteenpäin ainakin uusien vahvempien pitkittäistukivarsien verran. Myös tolpan yläkorvakko alkaa olemaan valmis toiselta puolen, vielä rakennelman peilaaminen toiselle puolelle ja yhdysputki korvakkojen väliin, sekä pientä loppuviimeistelyä ja tämä on kohta rullaava 🙂 Ei kenelläkään sattuisi olemaan halpaa 26x8,5 R15 rengasparia, siis tallirullailuun ja rullille kelpaavaa?

Myös takajarrusatulan kiinnike tuli hitsattua paikalleen, joten takajarrukin pääsi ensimmäistä kertaa kasassa olevana kuvaan.

Ja jos jollain on viisautta jakaa noiden tukivarsien sojottelukulmista, niin mielellään kuuntelen...

Niin ja kiitokset jälleen talkoomiehelle!

Ainakin edellisen harjoituksen ecusta tuli silleensä hyvä ajonestopuukotuksessa, että ei tuntunut kaipailevan mitään puuttuvia ”pillejä”. Virta, maa ja diagnostiikkapistokkeelle kolme karvaa olivat ainoat tarpeet moottorin johtosarjan lisäksi. Pitää tutustua tuon luovuttajamoottorin kampi- ja nokka-antureihin. Jos ne siirrettävissä boxseriin kohtuullisesti, niin ehkä tätä ajatusta voisi viedä eteenpäin. Ja saahan tuohon johtosarjan päähän sitten vaikka hestecin. Jos orkkis ecun käytössä nousee seinä pystyyn syystä tai toisesta 🙂

13 hours ago, VW-63 said:

Sama kai se on millä ECU:lla sitä moottoria ohjaa, jos vain ominaisuudet on sopivat, mutta jos sen toimintoihin ja säätöihin on tarvetta omatoimisesti vaikuttaa niin voi joku jälkiasennus ECU olla aika paljon kätevämpi käyttää. Paitsi jos joku puukottaa sitä softaa ilmaiseksi aina tarvittaessa, niin ehkä sitten. Aika ässä saa nimittäin olla, että yhdellä puukotuksella tulee kaikista asetuksista priimaa.

5 hours ago, JaniM said:

Tietty jos ei tosiaan vapaa-ajalle lasketa mitään hintaa ja haluaa piuhaviidakkoa perkaa, niin miksei toimis. Ja tosiaan puukottaja pitää olla liki ilmainen tai omat softalaitteet.

Noita kun ei tosiaan lennosta säädetä oikein.

Itse laittaisin jonkun muun ajossa säädettävän ecun johtoineen. Helpommalla pääsee

ja vapaa-aikaa säästyy siihen säätämiseen vaikka.

Ite ruiskuhommat aloitin silloin kun Wiimaan Asconan L-jetin tuuppasin.

Ajatuksen taustalla on se, että rakentuva moottori ja moottorinohjauksen kaikkine siihen liittyvine toimilaitteineen luovuttavassa moottorissa on kohtuu  paljon yhteistä. Tai mikä on paljon,  mutta aika tarkalleen sama kuutiotilavuus, sama rpm- ja teholuokka.

Yhden tuollaisen (tai vähän uudemman sähkökaasullisen) peranneena ja omat dokumenttini siitä omaavana, en näe suurtakaan eroa työmäärässä uuden tarvikeruiskun johtosarjan teossa verrattuna tuohon perkaamiseen. Oikeastaan väittäisin, että omassa tapauksessa perkaaminen tapahtuisi nopeammin kuin uuden johtosarjan teko yleisaihiosta.

Säätämisen osalta mennään sitten sille alueelle, että minäkin ymmärrän vapaa-ajalle jonkinlaisen arvon ja säätötyön tekisi kummassakin tapauksessa ammattilainen ja mieluusti kerralla valmiiksi. Ainakaan omaan kuplaan ei ole ollut Harisen jäljiltä mitään tarvetta itse puuttua.

Kustannuksia jos ajattelee, niin ajonestopuukotus maksaa sen satkun. Kaikki bensa ja sytkäpuolen kamat maksavat teoriassa sen nolla euroa. Käytännössä varmaan tarvitsee olla säädettävä bensanpaineen säädin ja jotein sellaista. Ohjelmoitava ruisku (luotettava) ja siihen anturit + sytkäkamat on varmaan sen 1,5 k€. Eli jonkin verran säätötyölle saa tulla enemmän hintaa. Toisaalta mitä pitää säätää? Bensapuoli oppinee omia aikojaan lamdatiedon kautta, mutta sytkäkartat varmaan ovat mitä ovat... Pystyykö kampiakselin asentoantureiden mekaanisella säädöllä säätämään kokonaisennakkoa vai sekoaako bensapuoli. Niin ja luonnollisesti tarkoituksena olisi tehdä kerralla valmis kone, eli missään tapauksessa en tälläistä ratkaisua pähkisi moottoriin, johon tulee joka talvi evoluutiota...

Tiedä sitten, parasta hommassa varmaan olisi se perinteinen erilaisen puuhastelu 🙂

Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu. Kunhan ehdin hitsaamaan imusarjat ja sovittamaan ne kanteen, niin sen jälkeen voi kasata koko moottorin liimojen kera. Sitten oikeastaan puuttuu enää kuivasumpun säiliö ja reipas loppukokoonpano auton ääressä.

Back to ruiskutusasia. Onko kukaan sovittanut ilmabokseriin modernimman auton vakioruiskua?

Olisi joutava 1.8T audin tekniikka ajalta vaijerikaasu. Jos tuosta purkaisi kaikki moottorinohjuksen rojut johtosarjoineen, veisi boxin puukotettavaksi (ajonesto ja kaikki muut joutavat pois), niin voisiko lopputulos olla luotettava moottorinohjaus ilmatölkin turbomottiin...

Asentoanturit varman suuri haaste, mutta olisiko muuta työlästä?

Vaihdelaatikon päällä tulipellin vaakaosassa painepuolen suodatin on viimeisimmissä kuplissa tehtaan jäljiltä. Missään tapuksessa en laittaisi konehuoneeseen suodatinta tai yhtään ylimääräistä letkuliitosta. Omassa siviilikuppelissa tuplapumpuille tarkoitettu alumiinikiiinnike, jossa toisessa kolossa pumppu ja toisessa suodatin. Niin ja sijaitsevat nykyään varapyöräkotelon pohjalla.

Tämän videon volkkariyhteys on ruoste ja hitsaamisen tarve.

Video ei sovellu perjantai känniääliöille, ilman lääkettä oleville adhd -tyypeille, eikä niille, jotka tykkäävät vain ajaa tai puhua volkkareista tai ruuanlaitosta.

Mutta meille, jotka viihtyvät tallissa ja joilta löytyy halua tehdä perusjuttujakin entistä paremmin, tämä on mielestäni yksi parhista parituntisista pellin hitsaamisen maailmaan.