tc125a

Nyt vihdoin tuli hommattua tuollainen käytettynä. Tunnistaako kukaan kuvien perusteella valmistajaa. Myyjältä oli jäänyt hyllyyn 20-30vuotta sitten. Moposport kuulemma aikoinaan myynyt näitä, Telman lava-autoissa myös huhujen mukaan ollut käytössä 34/7 välitys? Itseä mietityttää peränkääntö tämmöisellä, kun luin jostain että hampaiden moduuli jollain tapaa enemmän liukuva näissä?

Onko kellään palstalaisella kokemuksia 34/7 (4.86) perän/pinionin kestosta versus oem. Kauan käynyt mielessä tilata tämä: https://ranchotransaxles.com/shop/richmond-type-1-486-rp/ Käyttökohteena suht ylhäältä rokkaava jokkisauto vtec locked hondan B sarjan koneella, 4.375 perällä ja 3.78, 2.22, 1.74, 1.54 välityksillä tuntuu vielä että tippuu vetoalueen ulkopuolelle. Lautaspyörä käännettynä kun kone pyörii vastapäivään. Oma ajatus että nämä jälkiasennus 34/7 olisivat ainakin pinionin osalta heikompia kuin alkuperäiset, kun kosketus pinta-ala pinionin ja lautaspyörän välillä jää väkisin pienemmäksi kun harvempi hampainen pinion. Kokemuksia/Ajatuksia?

Jos ei enää tarvetta tuolle pyörälle niin olisin kiinnostunut ostamaan. Tarvisin tuommoisen irtokehän.

Sattumalta osui silmään kyseinen lehtileike kun töissä siivottiin vanhoja varastoja. En tiedä liittyykö RPBeihin millään, voi poistaa jos ei.

Ajatus tasolla käynyt mielessä jyrsiä auki 45 dcoe ja istuttaa JPM raptor venturies setti. Tällä foorumilla löytyy varmaan monia Ida guruja niin kysyn mikä on IDA:n sekoittimen ja kurkun ulkohalkaisija? Että onko edes teoriassa mahdollista aukaista dcoe kaasutinta riittävästi.

Itse kysyisin Hilametilta, googlaa sivut ja yhteystiedoista löytyy H.K

Paljonko porukka on jättänyt päittäisvälystä kolmosen rattaalle? Laatikko oli jo kasassa ja "ajelin sisään" porakoneella niin vapaalla kun pyöritteli jonkin aikaa niin kolmonen tihkaa kiinni ja pinioni lähtee pyöriin. Välystä ei varmaan kymppiäkään nyt. Samalla kun siitä joutuu ajamaan varmaan jonkun kympin pois niin olisiko järkeä tehdä "öljy uria" hammaskehän puolelle vastaavasti kuin se prikka nelos rattaan ja laakerin välissä?

1.74 ja 1.6 hammaskehät. Molemmat muutaman satkun krympillä kasassa ja pienet hitsut, mutta moniko hitsaisi lisää ja moniko uskaltaisi kasata noin. Käyttökohde jokkis fiat takapyöriltä reilu 100Kw. Pelkään, että krymppi valahtaa jos hitsaa lisää ja pinnat ajettu jo suoriksi. Yö unet tässä menee.

Kuplan vanhempi laatikko, jossa pinioni pulteilla. Mistä ensiöakseliin neulakehä k22x27x17. EtratKentsotIkh;t kaluttu läpi ei löydy. Ebaysta löytyisi, mutta kiire olisi kasata.

Kaikenlaista pientä edistystä tapahtunut kuplalle, mutta nopiaa tulee vastaan huhtikuu. lähinnä keskittynyt viimeviikot tekniikka puolelle ja koneen saa kohta läjätä, laatikko on huollossa ja kuulemma ihan kohta kasassa. Paljon on tullut hitsuuteltua mätäkohtia sieltä täältä, helmat tuli myös tehtyä kokonaan uusiks. Osia kuskailtu ja tilailtu ympäri lääniä. Taakse tuli rakennettua äärettömän ruma scooppi karpuraattorille ja samalla jonkun näköinen takarauta suojaamaan perään jarrutuksilta. Aircooledilta saapui paketti jarruosia ja casteri/camberi säätö paloja ym tilpehööriä. Rummut kävi sorvarilla ja samalla taakse tuli uusi jako Samassa paketissa tilasin jonkun kiinan asetelman ja levyn, kun halpoja olivat, mutta tuskin noita uskaltaa käyttää vai onko jollain kokemusta kyseisien osien tehonkestosta. Tähän tulee varmaan se karvan päälle sata kw renkaasta. Kupla lähti keulimaan kun irroitin etuaksilan casteri palojen asennusta varten, meinas osua juhaa leukaan. Toivottavasti nousee yhtä iloisesti ilmaan tositilanteessa kakkosen vedossa. Campperia tuli myös ihan sopivasti, vielä joutuu käydä prässäämässä vanteita pari cm että saa saman levyiseksi kuin takana. Kilpiä ja napoja liotin sitruunahapossa ja kasasin uusilla osilla ja vedin uudet putket. Koriin enään vähän bensalinjaa, sähköjä ja jäähdyttäjää ym pientä ja sitten saa viedä toiselle tallille ja vetää maalin päälle. Lohko kävi märkähoonauksessa jotta sai sylinterit pyöreiksi, nyt laskettavana, valmiina kuulemma loppuviikosta. Kantta kairattu, virtuuteltu ja kitattu ja taas virtuuteltu ja kitattu. Ei saa hyvää vaan vaatisi palotilan puolelta hitsiä, jotta sais virtausnopeutta lisättyä suuremmalla kanavalla, mutta ei vaan jaksa. Muuten rupeaa olemaan oikaisua vailla valmis, tuli myös ostettua mira. Vähän jäi häiritsemään kun seetin pitopinta on 1,0mm leveä kun muuta terää ei ollut. Jatketaan taas päivitystä joskus kun muistaa...

Lauantaina tuli touhuttua taas vähäsen. Ekaa kertaa elämässäni purin jousilehdet irti. Tarkoitus oli saada pitempää ulos joustoa, tai oikeastaan sitä että etupää makaisi ns. kuoleentuneiden lehtien varassa ja kytkintä nostettaessa keula jaksaisi nousta ja samalla siirtää painoa vetäville Katkoin keskimmäiset latit ja otin niistä pienet tyngät kiinnityspulttien kohdilta jotka heppasin kiinni, jotta lehtipakka pysyisi saman paksuisena. Takaisin laitto oli todella vittumaista hommaa. jouduin hitsaamaan koko pakan päästä kasaan ja siihen vielä hioa pyöristyksen jotta sai ujutettua takaisin paikoilleen. Miten virallisesti kuuluu tehdä tuo lehtien takaisin laitto? pulttasin navat takaisin ja pompottelin ja totesin mieleiseksi. Nostin sovitus jymän perälle, niin seuraavaksi saa ruveta tekemään takaraudoitusta ja takaluukkuun scooppia.

Seuraavaksi olisi tarkoitus touhuta etuakselin kanssa, vinkkejä kaivattaisiin jos jollain kokemusta toimivasta setupista. Tietenkin perus casterit ja camberit hoituu helpolla, mutta toiveena olisi saada pitempi ulos/sisään jousto, eli löytyykö jostain löysempiä jousilehtiä vai joutuuko alkuperäiset kuoleennuttamaan kaasupillillä ja toteuttaa jousto joillain progressiivisilla tolppa-iskareilla.

Projekti kertomus bajamaja kuplasta, jolla olisi tarkoitus osallistua kokemäen kuplakuhmuihin 18-19.4 Lisäilen kuvia/kertomuksia sitä mukaan kun edistyy jos muistan. Aihiona siis siskon vanha jää-auto joka tuli joskus viimevuosikymmenen loppupuolella rakennettua jm-luokan normien mukaan. Seissyt mökillä ainakin viimeiset viitisen vuotta hylättynä, mutta nyt se pääsee hyötykäyttöön. 11.1.2015 tuli sitten haettua pois mökiltä talliin. Kuplan sulattua tuli ihmeteltyä mitä tälle tekisi Isolaikka ja puukkosaha lauloivat hetken ja irrotin koko takapaskan Ylimääräiseksi oli joskus jäänyt sunbeam impin takakynkät ja palkki niin sovitin sen kuplan perään Seuraavaksi tuli sovitettua laatikko perälle Tuli tehtyä samalla tuommoiset säädettävät holkit jolla kiristää kynäjousia haluttuun mittaan ja iskaritkin löysipaikoilleen. Paloseinääkin tullut jo hahmoteltua ja samalla akkuteline siirtyi alkuperäiselle paikalleen. Ajoasentoa tuli järkeistettyä siirtämällä polkimia ja rattiakselia ja keppilinjaa taaemmaksi Tankille ja pesurille tuli rakennettua laatikko ja samalla keula lyheni/keveni hiukan. Tuon näköiseksi kupla jäi kun tallissa valot sammuivat tänään.

Kangen muodolla ei niin suurta merkitystä ilmaveiveissä julman kankisuhteensa takia esim. sinunkin projektiin tulee noin 1,75 suhde. Paljon tärkeämpänä pitäisin sitä että varmistat jostain ,että kanget ja kampi samaa materiaalia jotta jompikumpi ei laajene karkuun. Luultavasti kasaat tuon cleviten chevyn laakereilla joissa kangenkaulan välys on 0,065mm joka omasta mielestäni kuulostaa kuumana käyvässä kuplankoneessa varsin pieneltä varsinkin jos tuosta meinataan saada ulos se 150Kw. Tuo scatin akselikin on cromolyn sea4340 seosta jonka lämpölaajeneminen luokkaa 12,6 ja jos siihen pultataan jotkut I-profiiliset kanget jotka useimmissa tapauksissa sea4130 molya, jonka laajeneminen on 11,2 niin välys pienenee jo normaalissa ajossa lähes satkun --> seurauksena rajavoitelutilanne huononee ja kanki tihkaisee kiinni ja katkeaa.

Riippuu paljonko jää välystä sylinterinseinän ja venttiilinlautasen väliin. Ruotsin virittäjäguru Erland Cox, pitää 2-venttiili koneissa ehdottomana miniminä 12% ventiilinlautasen halkaisijasta, ventiilin ja sylinterin välissä. Mutta toisaalta nascar-koneissa ventiilin ja sylinterin väliin jää vähemmän tilaa kuin tuo 12%. Itse veikkaisin että saisit pienemmällä venttiilillä enemmän "swirliä" eli pyöreilyä sylinteriin, jota tarvit kun kyseessä kuitenkin katukone jota ajetaan välikaasulla. Jos ruotsinkieli taipuu niin todella hyvät sivut aiheesta: topplocksverkstan.se

Kysäseppä jostain ammattikorkeakoulusta. Kajaanin amk:ssa kaksi 3d printtiä. Lisäksi Saimaan, Turun ja Lahden amk:issa ainakin yhdet.

Eikös tuon imun sais simuloitua nostamalla NTP:tä eli käytännössä kuplan kankisuhteella max. männän nopeus jossain 73*-80* ETDC: paikkeilla ja alipaine aina siinäkohtaa 0,27bar eli 101325pa/100x127= Eli nostat NTP;n 129000 pascaliin ja sylttyyn normi ilmanpaine. Lisäksi voisit printscreenata tänne heat simulaation noista. Sitten olen ihmetellyt jo pitemmän aikaa tätä topickia selanneena, että miksi et offsketchaa palotilaa ja imukanavaa irti ja lähetä tiedostona jollekkin 3d printteri lafkalle ja tehdä oikeat simulaatiot muovikalikalle jossain kansipajalla ja kokeilla onko kanavassa parantamisenvaraa. Hinta tuon kokoselle printille on vain joissain kympeissä. Samalla huomaisi heti onko näille kansille mitään tarvetta, kun kerta vastaavia löytyy jo valmiina.

Koitin käydä läpi muita topiceja, mutta en löytänyt sopivaa. Eli ongelmana on uudemman mallin laatikon pinionin "kiristys" kuoriin. Käytin auki erään jokkis laatikon, ja uudelleen kasauksessa tuli ongelma, eli pinionin "ison mutterin" kiristys vara loppuu. Edellisellä kasaajalla oli i pinioni osan "mutterin muotoinen lukitus osa" ollut väärässä asennossa ja painautunut kiinni kuoriin niin paljon että oli saanut kiristettyä pinionin pohjaan. Lukitusmutteri kierteenpohjassa pinioni osa on 23.6mm ja laatikon kuori on 21,8mm paksu, lisäksi rataspaketin puolella on kaksi shimmiprikkaa yht. 0.8mm. Mutta välystä jää siis 23.6-0.8-21.8mm =1mm. Eli kysymys olisi, kuuluuko "mutterin" puolella olla prikka vai kuuluuko rataspaketin puolella olla joku paksumpi aluslevy shimmiprikkojen lisäksi? Todella vaikeasti selitetty, mutta ehkä joku ymmärsi mitä haen takaa, liitteenä kuva joka toivottavasti selventää vähän.

Chromoly teräksen lämpölaajeneminen ei ole täysin lineaarista mutta alle 200c´ se on luokkaa Sea4130= 11.2*10-6 ja Sea4340= 12.6*10-6. Eli vakio kankia käytettäessä kanki laajenee nopeammin kuin 4130 aksila ja hitaammin kuin 4340 aksila. Lohkon lämpölaajeneminen on luokkaa 25*10-6 (magnesium 26* ja alumiini 23*) eli lämpenee karkuun aksilaa. Samaa luokkaa lohkon kanssa laajenee laakeri-materiaali joka koostuu n.80-85% babbiitista, 7-9% tinasta ja 7-9%kuparista. Loppuun vetona sanoisin että laskennallisesti kannatais ajaa 4130 aksilalla jos ajaa vakio kangilla, ja ei vakio kangilla jos ajaa 4340 akselilla. Epäilen että ajomiehellä on sattunut jokin mittavirhe lämpölaajenemis testiä tehdessä.

DOODAH kirjoitti: engle 160 cam ex97-52...in60-84...dur 328...lift@cam .433...108 centerline.. heck of a cam!!//ss Tässähän nämä ajoitukset sun muut on jo mainittuna. OK. Tarkistin vain pitääkö paikkaansa ,kun googlettamalla löysin tälle vähän eri specsit joltain brasilialaiselta vw foorumilta.

Löytyykö keltään tehtaan nokkakorttia tälle uustuotanto w-160 (350")nokalle/ toimivaa ajoitus vinkkiä. Tullut yhdestä jokkiskoneesta jossa oli nokka päässyt liikkumaan. Nytten nokka yhdessä 90,5X64 padassa joka 2.22 kankisuhteella. Niin ja millaisilla jousipaineilla on porukka ajanut tätä nokkaa, tämä tulee perus 1.1 keinareilla.

Ei kai se kanki putken alapäähän ylety, jos esim vertaa 1300cc koneeseen 130 pitkillä kangilla ja 77putkella niissähän on käytännössä se 5mm vähempi tilaa. t4 kankiin varmaan fiksuin tehä dremellillä toiselle puolelle laakeriurat ja sovittaa t1 laakerit.

Hyvä tietää että noita putkia saa vielä uutena. Noi männät on 22 tapilla ja lakikorkeutta taisi olla 32mm luokkaa. Visiot päässä yllyttää koittamaan kaventaa 1700cc t4 koneen 127mm pitkiä kankia jotta mahtuisivat vakio akseliin. Siis todella kapea kone tulisi, sen takia kysyin noista sylinteriputkien saatavuudesta, kun niistä joutuu kumminkin siivun pästää pois ja jos sattuisi tulemaan maanantai laatua sorvarilta niin löytyy mistä hommata lisää putkia. Onko kukaan muuten koskaan koittanut kasata konetta tuollaisilla t4 kangilla, kankihan on 25,80 leveä alapesästä mut aika hyvin sitä saisi kavennettua t1 mittaan.

Mikä on tilanne 87 putkiensaatavuuden kanssa nykyään, kun ovat johtavilta vw osamyyjiltä kadonneet nettikataloogeista. Tekisi kovasti mieli kokeilla kasata joku pönttö kone tällaisilla: http://cgi.ebay.com/ebaymotors/92-96-Ho ... ccessories Olisi kiva tietää ennen tilausta että, onko pyttyjä erikseen enää saatavilla, vai tarviiko turhaan ostaa kokonaisen mäntäsarjan?