multanen

Maalaa ulkomaalilla niin kestää paremmin. Sisämaalit tuppaa tummumaan....

Joo pitääkin kokeilla ulkomaalia. Edellisestä maalauksesta onkin jo jotain n. 7 vuotta.

Minäkin laitan omani vaikka ei ainakaan enää ole esimerkillisen näköinen. Auto on retkeilykäytössä joten sisäkorkeus ja lämmöneristys olivat prioriteetteinä.

Liimasin noin sentin paksuista "routamatto" -tyyppistä kovaa vaahtomuovia suoraan kattopeltiin. Sitten kaaret ja muut metalliosat päällystettiin puukuvioisella muovitarralla (vai mitä helevetin kalvoja ne on). Sitten lasikuitutapetti kontaktiliimalla kiinni vaahtomuoviin ja maalia pari kerrosta perään.

Tää oli yllättävän hyvä ennenkuin likaantui, homehtui ja repeytyi...

Midlandilta tullu aika monelle noita bermejä varsinkin väärällä jaolla, kun on iso jakosia haluttu... Liene kesäpojat vittuunnuspäissään pakkailee miten sattuu :)

Semmonen teoria että meneekö kahden pultin väli lähelle 112 mm:ää 5x205 jaossa? Saattaisi olla jotain sinne päin, ei vaan matematiikkaosaaminen riitä (tähänkään).

Vaihteensiirron kunnollinen korjaaminen vaatii vaihteiston irrottamisen. Korjattavaa on melko varmasti koko matkalla vaihteensiirtotangon etupäästä vaihdelaatikon etupään sisälle asti.

Jos vaihteistoa ei halua heti irrottaa, kannattaa tarkistaa vaihteensiirtotangon etupäässä oleva muovinen laakerihela (viallinen jos tangon etupää liikkuu sivu- ja/tai ylös-alas suunnassa kun heiluttaa auton alta).

Jos vaihdekeppi pyörii paikallaan voisi sen alapäässä olevaa jousikuormitteista tappia koittaa korjata. Tappi on vaihdekepin alapäässä olevassa pallossa.

Myös heti vaihteiston edessä olevan "ristinivelen" saa vaihdettua laatikkoa irrottamatta jos se on väljä. Samalla voi heiluttelemalla testata laatikon sisälle menevän tangon ("hockey stick") helojen kuntoa. Lisäksi hockey stickin toisessa päässä oleva pallomainen laakeri voi myös olla rikki, sen korjaaminen taasen irrotuttaa laatikon.

Onkos tämä mainio tee-se-itse linkki jo tuttu:

http://www.aircooledtech.com/tools-on-the-cheap/soda_blaster/

Oliko silleen että noita 091 laatikoita tuli sekä syvällä että matalalla kytkinkopalla riippuen oliko 1600cc tai 2000cc

Olen nyt jo siinä käsityksessä että alkuperäiset 1600-moottoriset, -76 ja uudemmat pallokeulat tulivat 3-ripaiselle 091-laatikolla.

Kaksilitraisissa pallokeuloissa on sitten kuusiripainen 091. Lisäksi tölkeissä on vielä erilaisia 091:siä.

Kytkinkoppa ei ole siis ko. 091-laatikoissa ainoa ero vaan erot on suurempia.

(Paljon on kylläkin varmaan vuosien varrella ympätty kytkinkoppia ja -akseleita "vääriin" laatikoihin).

Huomasin että jo 10% etanolibensa johtaa sähköä noin kolmekymmentä kertaa paremmin kuin puhdas bensiini. Tästä johtuen voisi tulppien "kastuminen" tapahtua helpommin...

PS. Tästä hyvä Essonbaari spekulaatioaihe tuleville vuosille ;)

Joku varmaan hakee lasikuituferrari-kopan tuosta

http://www.nettivaraosa.com/893272

Jos on tuommonen kevyt ja tehokas rata-auto niin ilmeisesti vauhtipyörä saa olla reilusti kevennetty. Ymmärrän että kevyellä kiihtyy paremmin.

Mitäs sitten kun vauhtipyörä on liian kevyt, miten se ilmenee?

No ainakin kannattaa tutustua mitä USAn puolella on tarjolla, eli voisiko ostaja itse järjestää noudon (esim. Fedex).

Varmaan stefat vuotaa vetoakselien juuressa. Vaihtaminen on helpohko homma mutta ite en löytäny oikeita osia. Tällä sivulla hyvä, tosin englanninkielinen ohje:

http://www.type2.com/rvanness/transmis.htm

Laitoin omaani ulkoläpimitaltaan 1mm liian pienen stefan liimalla kun sopivaa ei heti löytynyt. XD

Puhdistin tosi puhtaaksi ja liimasin ympäriinsä epoksiliimalla akselin avulla keskittäen. Myös öljytulpan paikkasin epoksiliimalla. Hyvin on toiminut jo muutaman vuoden... En silti suosittele kellekään. =)

Joku Trabantin stefa on muuten sopiva jos ei muuten löydy. Niitä oli joskus ebayssä.

Oikeat VW osat: stefa "002 301 189C" ja tulppa "002 517 289A".

Ja uudemmissa kuplissa (mis on z-vakaaja tehtaalta)on ohkasemmat vaantosauvat, neki vois vaihtaa jaykempiin.

Mikä on Z-vakaaja? (ei kait sama kuin Z-bar?)

Tanko on nivelöity joka suuntiin kun taas puomi vain ylös-alas.

Luulenpa että hinauspuomi = "grilli". Semmonen mikä on hinausauton persuuksissa. En kyllä sitten tiiä mihin suuntiin ne on nivelöity, voi olla aika moneenkin. =)

Saisivat tehdä jonkun brosyyrin hinaamisesta missä on kaikki lainsäädäntö (dollyt, tangot, puomit, vakuutukset, katsastukset jne.). Tuskin osaa keskiverto poliisikaan noita kaikkia kiemuroita.

Itteenikin kiinnostaa saisiko putkirunkoista, rekisteröimätöntä ratarassia hinata dollylla (pikkumatkoja silloin tällöin). Liikennevakuutus pitäs ainakin olla ja varmaan katurenkaat.

Tuo puomi olis laiton vaikka olis kuski sisällä; ajoneuvojen väli on oltava 3-6 metriä narulla tai puomilla hinattaessa.

Dollylla saa muuten vissiin vetää myös perä ilmassa ja etupyörät maassa.

Kopin lämmitys kuumailmapuhaltimella 185-asteiseksi vaatii melkoisen voimalaitoksen?

Tee sen kokonen laatikko että lasi just mahtuu sisään. Ei se kyllä hirveen monta kilowattia pitäs viedä (jos ei ole turhaa ilmanvaihtoa).

Historic-säännöt vaatii vähintään viismillisen levyn, aika huonoa taipumaan sellainen. Muovin lämmittäminen suoraan puhalluksella aiheuttanee helposti optisia ongelmia pintaan?

Mitä ite oon jotain läpinäkyvää muovia puhallellut niin aina on kuplinut hirveen näköseksi. En ole kyllä mikään expertti.

Reknailin että jos haluaa tarkan kopion lasista niin pitäisi ensin tehdä muotti valmista lasia apuna käyttäen. Muotin vois tehdä esim. lasikuidusta mutta ehkä myös betonista!? Valmiista lasista tulee hiukan liian pieni tai iso jos ei tee ensin muottia.

Pihalle sitten "kovasta villasta" koppi ja sitä sitten lämmittämään sähköpuhaltimella tai jollain kosanilla.

Kiitoksia, jotain tuollaista vähän mietiskelinkin.

 

Takaikkunan kokoisen puupalikan veistely edellyttää kyllä jo jonkin verran puusepäntaitoja ...

Laita lasinen takaikkuna muotiksi.

EDIT: hehe, muut oli nopeempia.

Jäähdyntinhän toimii sitä tehokkaammin mitä suurempi lämpötilaero on jäädyttävän aineen (ilman) ja jäähdytettävän aineen (öljy) ero. Tällöin saadaan maksimijäähdytys aikaiseksi silloin kun virtausta on mahdollisimman paljon jolloin myöskin paluuöljy on taas vastaavasti kuumempaa, mutta lämpöenergiaa siitä on absorboitu ilmaan mahdollisimman paljon jäähdyttäjän välityksellä.

Olen samaa mieltä.

Toisaaltans jäähdyttimen heikoin lenkki on jäädytin-ilma rajapinta joka sitten käytännössä rajoittaa jäähdytystehon. Sen takia "riittävä+100%" öljyn virtaus ei ole kovin paljon tehokkaampi kuin "riittävä".

No noinhan juuri tuolla aiemmin kuvailin. Mikäli paluuputki olisi samanlämpöinen niin jäähdytinhän on silloin ihan turha.

Niin se onkin paikallaan ollessa melkein turha (jos ei ole puhallinta... Vai onk siinä puhallin?). Eli lämpötilaeroa ei pitäisi juurikaan olla jos on paljon öljyn virtausta.

Sitten kun autolla ajetaan pitäisi tulla joku lämpötilaero ajoviiman vaikutuksesta. Kuitenkin niin että mitä pienempi öljyn virtaus sitä suurempi putkien lämpötilaero (jos muut seikat pysyvät samana).

Siis sehän on irtopalikka jota käytetään silloin kun full flowssa käytetään lisä kennoa. Eli sillä nopeutetaan moottorin lämpiämistä normaaliin ajolämpötilaan.

Jospa tuo palikka päästäs ohi jäähdyttimen kummiskin?

Silleen voit testata että hyvin pian pysähtymisen jälkeen jäähdyttimen paluuputki pitäisi olla samanlämpöinen kuin menoputki (tätä voi vielä tehostaa laittamalla rätti jäähdyttimen päälle).

Nyt kun öljypumppu pumppaa useamman litran minuutissa ja jäähdyttimen teho on lähellä nollaa, niin ei voi viedä kovin montaa kymmentä sekuntia kun tuloputki on melkein yhtä lämmin kuin meno. Jos ei ole niin virtaus on pieni.

Kylmänä öljy kulkee termotaatti mokkulan rungon läpi. Eli siellä on läppä joka sulkeutuu ja muuttaa kierron kun öljy lämpiää tuohon +85

Misäs kohtaa se on tuo mokkula?

Kaikki meni läpi silloin kun linjassa oleva termostaatti aukesi, eli kun öljyn lämpö oli +85 alkoi menemään keulalle.

Meneekös se reitti samalla (täysin) kiinni mistä kone saa öljynpainetta kun öljy on alle +85?

Nuo pystyis laskemaan joltisenlaisella tarkkuudella. Pitäisi tietää/arvata öljynjäähdyttimen teho (esim. 3kw tai jotain xxxx Btu). Jos olis meno- ja tulolämpötila ajon aikana niin virtauksen saisi siitä laskettua.

Jos paluulämpötila alkaa lähestymään ilman lämpötilaa on virtaus aika helevetin pieni. Tai sitten tosi tehokas öljynjäähdytin.

No mitä omasta oon tutkinut kun lisäkenno oli keulalla ja metalli putkilla viety auton alla niin meno putkesta ei kovan ajon jälkeen kärsi pitää kiinni ja paluuputkesta kärsii hyvin pitää kiinni. Eli näppituntumalla sanottuna ero on aika iso tuossa.

No menikö siitä kaikki pumpulta tuleva öljy läpi?

Jos kärsii pitää kiinni putkesta niin se on jotain 45 C varmaan.

Edellisten lisäksi sanosin notta öljynjäädyttimen teho ei kovin paljon riipu sen läpi virtaavan öljyn määrästä. Veikkaisin että esim. sillä meneekö kaikki vai puolet öljystä jäähdyttimen läpi ei ole vielä juuri mitään merkitystä jäähdyttimen teholle.

Joku voisi huvikseen mitata erillisen öljynjäähdyttimen sisäänmeno- ja ulostulolämpötilat, näissä on varmaan full-flow jäähdyttimessä yllättävän pieni ero.

Nii onhan tuossa vielä semmonen riski että 6v pumppu ottaa varmaan vastuksenkin kanssa enemmän virtaa kuin 12v pumppu. Tuplathan se ottaa jos oletetaan että ne olis samantehoisia alunperin.

Oliskohan siinä eberin releen kärjissä sen verran varmuuskerrointa, en tiiä.