multanen

Ihan noin irtoideana arvosteltavaksi: Aika helppo olis tehdä jarrupenkki kuorma/rekka-auton jäähdytetystä levyjarrusta. Vois laittaa vielä vesisumutuksen ratarekkojen tyyliin.

Luulis että tuommosia 100-150 hv koneita kärsis aina hetken vinguttaa ennen kuin pitää antaa jäähtyä (jäähdytetyssä levyjarrussahan on tavallaan se puhallinkin levyn sisällä jo valmiina).

Jarrupaloja vois ostaa tukusta =)

Hienompi versio olis sitten laittaa kesto- ja/tai sähkömagneetit synnyttämään pyörrevirtoja jarrulevyissä. Tämä vaatisi vaan aika paljon kokeilua (onnistuu kumminkin varmasti koska tämmösiä dynoja on olemassa).

Inertiapenkkiä suoravedolla olen ajatellut, mutta massapyörän paino ja kierrosluku 0-5000 mietityttää. Teho 50-150hv. Laatikolla saisi kierrokset pudotettua! Mutta miten pitää muuttaa massapyörän painoa ja miten laskea koneen teho?

Vauhtipyörä on mitatessa kait yleensä saman painoinen. Mitä nopeammin moottori jaksaa nostaa vauhtipyörän kierroksia sitä tehokkaampi se on. Tietokone laskee sitten tehon.

Tuommonen Villen mallinen olisi kyllä aika paljon helpompi mitatessa jos ei ole tietokonenero. Tyyliin kalavaaka ja kiekkamittari riittäisi jarruttavassa dynamometrissä, tietokone tietysti kätevämpi siinäkin.

Vielä pitää olla tyhmä ja kysyä että näyttääkö tuo streetvw:n penkki ikäänkuin pyörätehoa kun tulee kuitenkin laatikon välityksellä massapyörän pyöriminen?

Luullakseni jotain puolet takapyörätehon menetyksestä menee renkaisiin ja se häviöhän jää tässä pois. Eli olisko tuossa junapyörävehkeessä jotain 5-7% hävikki sitten?

Laskeskelin että tavallisella kylmävesihanan virtauksella pystyy jatkuvasti hävittämään n. 65 kilowattia (virtaus 0,2 l/s, lämpötilan nosto 10->90 C).

Mutta eihän sitä konetta kai yleensä pitkään huudateta kerrallaan.

Joku kuorma-auton syyläriin perustuva olis paljon tehokkaampi mutta tulee hankalampi laite tallissa pyöriteltäväksi. Jäähdytin on varmaan pakko laittaa ulos. Jos olis vielä vaikka sata litraa vettä "puskurina" niin pystyisi lyhytaikaisesti hävittämään tosi isoja tehoja (tyyliin 300kw minuutin ajan tms.).

Systeemissä olis ehkä hyvä olla lämpö ja/tai painemittari siltä varalta että innostuu liikaa. Saattaa henkikin mennä jos höyrytäytteinen kikotin räjähtää.

Tuossa Villen penkissä olis ehkä voinut laittaa pumputkin kiinni tuohon turbiinipakettiin (hihnoineen päivineen). Silloin olis tullut pumppujen jarrutus automaattisesti mittaukseen mukaan.

Letkut tietysti hankala laittaa kun eivät saa kanittaa voimamittauksessa.

"Masinistien" lisäkikka katkenneen pultin irroitukseen on hitsata ensin prikka (korilaatta?) pultin tynkään. Sitten vasta hitsataan prikkaan mutteri.

Ilmeisesti prikka on sen takia että hitsi tunkeutuu paremmin pultin tynkään. Pystyy hitsaamaan tavallaan pultin pään ympäriinsä mitä ei mutterin sisällä välttämättä mahdu tekemään.

Patruuna on lukittu kiinnityspalalla/ruuvilla rattiakselin sisältä viiksipaketin alta.

Ei patruuna lähtisi irti, jos purkaa ratin ja viiksen ensin pois?

Monessa autossahan lukkopesän saa irti jos avain kääntyy lukossa. Sitten on joku reikä josta vapautetaan puikolla lukkopesä.

Ilmeisesti tässä autossa avain ei käänny yhtään?

Itse kokeilisin toiseksi viimeisenä keinona avaimen kääntämistä putkipihdeillä tms. Jos saisi sen verran kääntymään että lukkopesän saa pois (olettaen että -68 typ3:ssa on tämmönen systeemi, joku varmaan tietää?).

pystyykö eberiä asentamaan kyljelleen?

Sulla on kaikesta päätellen isompi lämmitin mutta todettakoon että B1L eberin voi asentaa kyljelleen (asennusohjeessa esimerkkinä rekan kopin takaseinään asennettu).

Ralliukkelit on jo jonkin aikaa rakennellut giljotiiniläppiksiä. Koska nähdään ensimmäiset kuplasovellukset...?

Järkeilin että tuommosten giljotiinien suosio liittyisi siihen että läpän koko on säännöissä rajoitettu. Silloin giljotiinilla saa auki isomman reiän kuin tavallisella läpällä.

Muuten tuskin vaivan arvoinen systeemi..?

Onkos kellään tiedossa jotain mittaa tai muuta tuntomerkkiä mistä tuon 76-79 mallisen kytkinkopan erottaa?

"Tasoittaja" näyttäs olevan alkeellinen jänniteregulaattori (engl. "vibrator"). Kaikki kolme napaa pitäs olla kytkettynä ja jos on sopivasti rikki niin mittari ei toimi ollenkaan. Kaikki virta bensamittarisysteemiin tulee tuon kautta.

Pampula pitää mittarin näyttämän samana esim. akun jännitteen muuttumisesta riippumatta.

Tokihan se ilma ionisoituu mutta luulis että se kuitenkin mieluiten pomppaa siihen natsaan mikä on lähimpänä eikä esim naapuri natsaan.

Tuommonen ilmiö tuli mieleen mikä voisi vaikuttaa tässä: Kipinä hyppää huomattavasti huonommin puristustahdissa olevan tulpan kärkien yli (verrattuna paineettomassa tilassa olevaan tulppaan). Eli kokonaisuutena reitti väärän tulpan läpi voisi olla kipinälle helpompi jos niitä ioneja ui jakajassa.

En tiedä montako kertaa tuhannessa vuodessa tuommonen voi sattua (vai sattuuko jossain koneessa joka päivä?).

Tästä keskustelusta tuli mieleen tämä video:

Doodahin pakoputki kyllä vaatis lisätuennan ku kattoo sen hidastepätkää :D

Havainnollistaa hyvin mihin suuntaan volkkarissa moottori-vaihteistopaketti pyrkii keikkumaan jossei ole lujasti kiinni.

Tätä kirjaa myös joku kehui täällä taannoin:

Bentleyn opas ISBN-13 978-0-8376-1635-3

(Ilmeisesti jonniin verran kalliimpi kun ei ole mulle kelvannut)...

Tuo Haynesin opas on ilmeisesti vaaleanpunainen? Se käy muuten melko hyvin autoosi mutta moottori on erilainen. Sulla on ilmeisesti 1600 kone johon taas ohjeet löytyy melko hyvin Kupla-oppaasta.

Vastaava Haynesin opas 1600-koneiselle on "VW transporter 1968-1979". Tässä kansi on sininen. Hyvä kirja, mulla on tämä.

Oikean takapyörän nurkkapaino lähtöhetkellä selvästi vasenta suurempi, alla osuva kuva aiheesta, kuvatekstiin en ota kantaa :)

Minusta tuntuu että volkkareissa paino ei siirry toiselle takapyörälle. Vai osaatko selittää mikä voima sen aiheuttaa?

Ymmärrän kyllä että jäykällä taka-akselilla varustetussa paino siirtyy koska kardaanin vastavoima tulee pyörien kautta. Muutenkin kardaani voi aiheuttaa jotain ilmiöitä kun koko auto vääntyy kierteelle.

Toi alipaine mikä viedään jakajalle ei ole imusarjan alipaine vaan hyvä termi tälle on alipainesignaali.

Niinpä olikin. Onhan siitä täällä palstallakin ollut puhetta.

Mitenhän tuo signaali-alipaine sitten käyttäytyy ajaessa?

Voisiko tuo alipaine olla ajaessa mitattuna suurempi? Jos on pitkä letku niin senhän voisi mitata.

Ainakin moottorijarrutuksessa luulisi olevan paljon suurempi alipaine (en tosin tiedä onko sillä merkitystä teikäläisten vehkeissä).

Jos se olis painelaakeri niin ääni varmaan muuttuisi jo heti kytkintä painettaessa eikä vasta pohjassa...?

Tai jos ääni loppuu kun kytkinvaijeria löysää. Rahina kuuluisi sitten siitä että "löysällä oleva" laakeri pyörii koko ajan mukana.

Tuosta voisi tarkastaa että onko pisaraakaan öljyä vaihdelaatikossa.

Ja samalla kun käy siellä alla niin katella tiputtaako jostain sitä pahanhajuista öljyä.

Tässä on pari äärilaitaa VW-harrastajia; nimimerkki biblo vaihtaisi painelaakerin ja samalla kytkinpaketin.

Nimimerkki multanen vaan ajaisi niin pitkään kunnes tuo rahina muuttuisi sietämättömäksi tai kytkin hajoaisi kokonaan (eli varmaan 5 vuotta).

Kannattaa tarkastaa vaihteiston maadoituskaapeli koriin ja sen kiinnitykset. Kaapeli lähtee auton alta vaihteiston etuosasta.

Ajattelin että startin maa kiemurtelisi tuon johdon kautta (vaikka en kyllä keksi mitä reittiä...).

Se DF ei oikeastaan "pukkaa" mitään vaan sen kautta säädin maadoittaa kenttäkäämin. Laturi lataa täysillä kun DF on täysin maadoitettu.

Mitatessa pitää olla säädin ja kaikki piuhat paikallaan. Viallinen säädinkin voi maadoittaa DF:n.