Aluslevy

[Raihna]

Kuuluko venttiilin jousien ja kannen väliin aluslevy?

[Guest]

Laitetaan maallikon mielipide volkkarieksperttien tietoa odotellessa - jos alumiinikanteen laittaa jousen suoraan kantta vasten niin saattaapi olla kansi pian entinen kun jousi hiertää sitä vasten. Niissä toisen merkkisissä ilmajäähyissä, mitä sultakin löytyy, ainakin on teräslautanen jousen ja kannen välissä.

[JM]

Ei kuulu.

Mikä sitä jousta hiertää? Ventiili pyörii ei jousi.

[Guest]

Kyllä jousikin liikkuu painuessaan ja taas vapautuessaan muutenkin kuin pystysuunnassa ja teräs-alumiini vastakkainasettelussa pehmeämpi materiaali antautuu ensin. Mutta jos VW:n moottorissa ei jousen alla ole rautaa niin eihän siinä mitään, kai saksalainen insinööri on laskenut sen riittävän. Kannessa on sitten ilmeisesti reilu olake joka pitää jousen tiukasti paikallaan?

 

Olisi ehkä pitänyt pitää suuri suunsa alun pitäen kiinni kun ei juuri näistä moottoreista ole vielä riittävästi kokemusta.

[Guest]

jousi istuu aika napakasti poterossaan VW kannessa, metallista valilevya ei tarvita. Kylla sinne toisaalta voi sellaisen laittaa, ei siita ole haittaakaan. Silla laillahan saadetaan jousipaineet kun tehdaan oikeita moottoreita naista pahnapuhaltimista :)

 

Kaikkiin sitten samanpaksuiset levyt etta paineet pysyy tasaisena. Olettaen etta ne on alunperinkin ok eika jotkut jouset ole vasyneempia ku toiset.

[Raihna]

Minäkin oisin laittanut jousien alle teräslautasen ja luulinkin et sinne kuuluu sellaset,mut ei löytynyt mistään sopivia =)

[Guest]

...Kaikkiin sitten samanpaksuiset levyt etta paineet pysyy tasaisena. Olettaen etta ne on alunperinkin ok eika jotkut jouset ole vasyneempia ku toiset.

 

Jos oikeita moottoreita rakennetaan niin jokainenhan luonnollisesti mittaa jousipaineet ja korjaa ne oikeiksi shimmeillä ;)... Meinaan saattaa olla uskomattoman paljon eroa jopa tehdasuusissa jousissa. Tällä nyt ei tietenkään ole juurikaan merkitystä normaalikäytössä mutta kierroksilla sitä eroa alkaa tulla. Ja eikös Raihnalla ollut joku monsteri tekeillä junikseensa?

[mite^]

...Kaikkiin sitten samanpaksuiset levyt etta paineet pysyy tasaisena. Olettaen etta ne on alunperinkin ok eika jotkut jouset ole vasyneempia ku toiset.

 

Jos oikeita moottoreita rakennetaan niin jokainenhan luonnollisesti mittaa jousipaineet ja korjaa ne oikeiksi shimmeillä ;)... Meinaan saattaa olla uskomattoman paljon eroa jopa tehdasuusissa jousissa. Tällä nyt ei tietenkään ole juurikaan merkitystä normaalikäytössä mutta kierroksilla sitä eroa alkaa tulla. Ja eikös Raihnalla ollut joku monsteri tekeillä junikseensa?

 

Sempä takia toiset ei edes laita 30e venajousia mihinkään kansiin. Itse olen käyttänyt mutta näitä vanhan koulukunnan jousia kun ei ole tarvinnut itse ostella niitä. Liekkö siltikin ihan samanlaisia.

 

Eräs virittäjä sanoi että scatin halvat jouset kun painaa 20 kertaa kasaan niin on jo suuria eroja paineissa. toki voii olla taas paskoja jousia eri erissä, niinkuin kaikki sen tietää. Mutta enhän minä näistä oikeesti mitään tiedä :)

[Raihna]

Matala viritteinen reilu parilitranen moottori kk-kaupan yksinkertasilla venttiilin jousilla=) Siinä speksiä!!!

[-AP-]

Eräs virittäjä sanoi että scatin halvat jouset kun painaa 20 kertaa kasaan niin on jo suuria eroja paineissa. :)

 

SCATeista ei toistaiseksi käyttökokemuksia, mutta BUGPACKin yksinkertaisilla kun ajaa 5 rallia eli reilu 300 erikoiskoekilometriä, niin jousipaineet on tismalleen piirulleen samat kuin koneeseen laitettaessakin. Ylikuumeneminen kai ne jouset(kin) tappaa vaikka kuinka lyhyessä ajassa ...?

[NordBling]

Jep, Bugpackin jouset saa kannatusta täältäkin. Pois on otettu jousia mis on ollu jopa yli 50% heittoja.

[Guest]

...Ylikuumeneminen kai ne jouset(kin) tappaa vaikka kuinka lyhyessä ajassa ...?

 

Moottorin lämpö ei varmaankaan vaikuta kovinkaan paljon jousien ikään, mutta jousi itsessään lämpenee rutosti painuessaan kasaan ja taas vapautuessaan. Jokainen voi kokeilla tätä rautalangan pätkällä - taivuttele sitä niin kauan edes takaisin että se menee poikki, katkeamakohta on todella kuuma. Jousihan on periaatteessa sama asia, rautalangan pätkä joka taipuu edes takaisin - se vaan on väännetty spiraalin muotoon. Tässä kohtaa nousee materiaalin laatu arvoon arvaamattomaan, hyvä matsku kestää lämpenemisen muuttumatta.

[metake]

...Ylikuumeneminen kai ne jouset(kin) tappaa vaikka kuinka lyhyessä ajassa ...?

 

Moottorin lämpö ei varmaankaan vaikuta kovinkaan paljon jousien ikään, mutta jousi itsessään lämpenee rutosti painuessaan kasaan ja taas vapautuessaan. Jokainen voi kokeilla tätä rautalangan pätkällä - taivuttele sitä niin kauan edes takaisin että se menee poikki, katkeamakohta on todella kuuma. Jousihan on periaatteessa sama asia, rautalangan pätkä joka taipuu edes takaisin - se vaan on väännetty spiraalin muotoon. Tässä kohtaa nousee materiaalin laatu arvoon arvaamattomaan, hyvä matsku kestää lämpenemisen muuttumatta.

 

Sitä lämpöä alkaa mekaanisesta liikkeestä muodostumaan enemmässä määrin vasta kun ylitetään plastinen muodonmuutos raja, eli kappaleeseen jää pysyvä muodonmuutos, ja sitä ei toivottavasti venttiilin jouset pääse ylittämään. Helppo testata kun taivuttelee sitä rautalankaa niin ettei se muuta muotoaan pysyvästi, lämmittää ne lankaa pitelevät kädet sitä enemmän kuin taivuttelu.

[Guest]

Kyllä sitä lämpöä syntyy jo ennen myötörajaakin, tuossa tueksi tekstiä erään pinnoitefirman sivulta - siinä kommentoidaan ohimennen myös jousen liikettä kantta vasten:

 

Valve Springs are subject to two types of friction. The first is internal friction that occurs due to the movement of the spring as it flexes. The second is external and is developed as the spring moves against another surface. Even single spring sets develop friction through rubbing against the head/ shim and the retainer. The result of this friction is heat and wear. By far heat is the greatest enemy of steel springs. Steel springs will fatigue if the temperature of the spring reaches 400F. At this point the spring will lose a significant amount of its designed tension and will be essentially useless for per formance use. Stainless springs can generally handle temperatures approaching 900F.

 

http://www.techlinecoatings.com/article ... rticle.htm

[metake]

Kyllä sitä lämpöä syntyy jo ennen myötörajaakin

 

Toki toki, mutta ei venttiilin jousessa niin merkittäviä määriä että sillä saisi jousen pilalle, kyllä se jousipaineiden heittely johtuu muista asioista. Kokeilkaa nyt vaikkapa kuulakärkikynää napsutella tunninkin verran että lämpiääkö se jousi siellä sisällä niin että sormet palaa vai ei ;)

[Guest]

Jumalauta, Åke ei päästäkään helpolla :)...

 

Toki jousipaineen heikentymiseen vaikuttaa muutkin seikat kuin lämpö, esim. valmistusprosessissa syntyvien mikroskooppisten pinnan virheiden on todistettu heikentävän jousen käyttöikää huomattavasti. Siinä materiaalin lisäksi yksi syy minkä takia hyvät jouset maksavat enemmän - valmistusprosessi on tarkempi. Silti venttiilijousen vahvuisen vieterin liikkeessä syntyy materiaalin sisäisen kitkan aiheuttamaa lämpöä.

 

Tässä insinööreille tuhti paketti jousien väsymän testauksesta: http://wwwsoc.nii.ac.jp/jssr/english/Pr ... aper14.pdf

 

Mahtaa olla muuten peukalo kipeänä kun on tunnin naputtanut kuulakärkikynää 7000rpm :)

[metake]

Jumalauta, Åke ei päästäkään helpolla :)...

 

Hähää.. ;)

 

 

Olis kyllä ihan mielenkiintoista laskea tuo jousen lämpeneminen, että paljonko se oikeasti on. Vaikka lämpeneminen on vähäistä yhden liikkeen myötä, niin tosiaan tuo suuri toistotaajuus voi muuttaa asiaa aika radikaalisti, muutenkin että peukalo tulee kipeäksi..

 

Jousihan lämpenee materiaalin sisäisen kitkan vuoksi, eli vapaana ollessaan jousi värähtelisi ikuisesti ilman kitkaa. Tuo energia kun vaimennetaan jousen sisäisellä kitkalla niin se muuttuu lämmöksi.

[multanen]

Jousihan lämpenee materiaalin sisäisen kitkan vuoksi, eli vapaana ollessaan jousi värähtelisi ikuisesti ilman kitkaa. Tuo energia kun vaimennetaan jousen sisäisellä kitkalla niin se muuttuu lämmöksi.

Näin se varmaan on.

 

Toinen tieto mikä tarvittaisiin on miten jousi menettää lämpöä ympäristöönsä (eli varmaankin lähinnä öljyyn. Jousen on oltava siis "n" astetta lämpimämpi kuin öljy).

 

Käytännössä jousen lämpötila lienee mahdotonta laskea tai edes arvioida. Mittaaminen tuskin olisi vaikeata ja ehkä joku on jo sen tehnytkin.

[Guest]

Tässä hyvä video aiheesta miten venttiilijousi käyttäytyy seitsemässä tonnissa - aavistuksen se punertaa (ilman öljyä) eikä juuri pysy paikallaan kiertosuunnassakaan...

 

http://www.youtube.com/watch?v=019Jyn9oB5k

[P_Valtonen]

Jääskeläisen MRW notsissa olleessa koneessa oli venajouset ihmeissään, nimenomaan kannesta tulevasta lämmöstä. Täydellä rähinällä sai otettua vain muutaman nykäsyn, sitten oli Bukkelin chevy style jouset vainaat. (Oli tiputettava vaihtio rpm alemmas). Kokeiltiin jopa jousien kääntämistä toisinpäin. Enne jousien totaali kuolemista jousien kääntäminen autto jotakin nimellistä, mutta tekohengitystä kuitenkin itte ongelmaan. Lopulta Marko teki jousien alle teflonista lätkät ja sen jälkeen samat venajouset alko kestää koko kauden. Nyt varmaan on +10v aikana parantunu materiaalit, mutta tuo oli tilanne viimevuosituhannen puolella.

[P_Valtonen]

Minäkin oisin laittanut jousien alle teräslautasen ja luulinkin et sinne kuuluu sellaset,mut ei löytynyt mistään sopivia =)

Kelaa loppuun