Mekanikko Posted April 5, 2011 Share Posted April 5, 2011 Noniin.. 85,5x69. Vakio alakerta, kevennetty vauhtis 215mm. W120 nenä. Empi kannet , venat muistaakseni 40 ja 35.5mm, kanavia ei hiplattu pilalle :). Brosolit nurkkiin. Tulossa isompi pakosarja. Mittailin tuossa jotta dekkiä ois 1.75mm, en kehtais rueta pienentää tälle kesää ku tekis jo mieli ajaa.. Kannet on joskus laskettu, palotila noin 33ml, laskin että tulis kympin nurkille, onko liikaa katukäyttöön? T:Jusu Quote Link to comment
Guest Toheltaja Posted April 5, 2011 Share Posted April 5, 2011 omassa ollu joskus -95 suht vastaava 10,5 purdilla katuajossa. Mukava laitos oli, eikä ongelmia lämpöjen kanssa kun katot kaikki pellitykset ja läpät termostaatteineen kuntoon... Quote Link to comment
Mekanikko Posted April 5, 2011 Author Share Posted April 5, 2011 Elikkä vois tuota dekkiäki vielä pikaseen korjata..:) Ei oo tosiaan tarkootus lähte minnekään saksanmaalle ajeleen, kuhan kaupassa pääsis käymään että kyllä sitä ehtii jäähytelläki.. Mites kannattaako tuo pitää vakiokeinuilla vai onko järkee välitetyissä? Quote Link to comment
Guest Posted April 5, 2011 Share Posted April 5, 2011 10:1 on jo karvan liikaa tolle nokalle. 9.5:1 olisi aika nappiin. Ehdottomasti kaytettava korkeaoktaanista bensaa. Silti kovat puristukset. Dekki puolestaan aivan liian iso, 1-1.3mm valiin olis saatava. Mita pienemman dekin saat aikaiseksi, sita korkeamman puristussuhteen kone kestaa. Iso dekki pahentaa nakutustaipumusta kuten korkeat puristuksetkin, eli tilanne pahenee molempien taholta. Kun pienennat dekkia niin puristukset tietty kasvaa entisestaan, mutta palotapahtuma on hallitumpi ja tehokkaampi, kun se alussa keskittyy palotilan poteroon eika tuhlaannu sylinterin reunoille. Pienenna sisi dekki, ja sen jalkeen kasvata palotilaa kaivamalla lisaa poteroa venttiilien ymparille, etenkin imuventtiilin sille puolelle missa on "seina" vastassa haittaamassa virtausta muutenkin. Ala levenna palotilan poteroa sivusuuntaan enampaa kuin on pakko, se huonontaa palotapahtuman hyotysuhdetta. Paineen kasvu pitaa saada mahdollisimman taydellisesti keskelle sylinteria, poteron sisaan. Sivusuuntaan sylinterin reunoille suuntautuva paineen kasvu menee ns. hukkaan eika paina mantaa alaspain. Myohemmin silla ei ole niin paljoa vaikutusta kun manta on jo hyvan matkaa alempana pytyssa. Paine kasvaa silloin jo hitaammin ja suurin tyo on tehty. Eli kaivele sita palotilaa ja mittaile usein, ja kato minka kokoiseksi sen saat suht pienella vaivalla ilman etta potero levenee... sitten laske kuinka paljon voit dekkia pienentaa jotta pysyt selkeasti alle 10:1 Quote Link to comment
SimpleMan Posted April 7, 2011 Share Posted April 7, 2011 Tää aihe minuakin kiinnostaa. Miksi iso dekki pahentaisi nakutustaipumusta? Luulisi yhtäkkiä ainakin teoriassa että iso dekki=huonompi palotilan muoto=hitaampi palamistapahtuma... Miksi se seos ison dekin takia villiintyisi palamaan hallitsemattomasti? Dekkiin jäävä seos ei varmasti pala sylinterin reunoilta mihinkään ja pienentää sen vuoksi tehoa, mutta ei nakuttamaan laita... Mitä mieltä muut? Kokemuksia käytännössä? Muuten aiheeseen niin muistaakseni W120 ajoitukset oli sellaiset että venttiilien overlap (eli aika jolloin venttiilit ovat samaan aikaan auki) jää suht pieneksi jonka vuoksi ei tuon nokan kanssa kannata kovin suuria puristuksia käyttää... Quote Link to comment
metake Posted April 7, 2011 Share Posted April 7, 2011 Dekkiin jäävä seos ei varmasti pala sylinterin reunoilta mihinkään ja pienentää sen vuoksi tehoa, mutta ei nakuttamaan laita... Tämä nyt on pelkkää teoriaa, mutta höpötän kuitenkin. Juuri tuo liiallisen dekin vuoksi sylinterin reunoille jäävä polttoaineseos pahentaa nakutustaipumusta. Kun dekki on riittävän pieni, niin polttoaineseos puristuu pois sylinterin reunoilta eikä sinne jää mitään mistä aiheutuisi nakutusta. W120 ajoitukset oli sellaiset että venttiilien overlap (eli aika jolloin venttiilit ovat samaan aikaan auki) jää suht pieneksi jonka vuoksi ei tuon nokan kanssa kannata kovin suuria puristuksia käyttää... Ei se pelkkä overlap sitä ratkaise vaan nokkien kokonaisaukioloaika. Mitä myöhemmin imunokka sulkeutuu alakuolokohdan jälkeen, niin sitä vähemmän aikaa mäntä ehtii kerätä puristuksia. Quote Link to comment
DWL_Puavo Posted April 7, 2011 Share Posted April 7, 2011 Jep kannattaa laskea dynaamisetkin puristukset laskurilla, nokkakortista löytyy siihen riittävät tiedot (ja koneen perustiedot toki), kovin jyrkkä nokka tarttee ronskimmin puristuksia. Meillä oli kisapadassa W125:n kanssa muistaakseni 11:1 rutut jotka osoittautuivat urtsikäyttöön turhan korkeiksi. Tää oli aika hyvä laskuri: http://www.kb-silvolite.com/calc.php?action=comp Puavo Quote Link to comment
multanen Posted April 7, 2011 Share Posted April 7, 2011 Tää aihe minuakin kiinnostaa. Miksi iso dekki pahentaisi nakutustaipumusta? Luulisi yhtäkkiä ainakin teoriassa että iso dekki=huonompi palotilan muoto=hitaampi palamistapahtuma... Miksi se seos ison dekin takia villiintyisi palamaan hallitsemattomasti? Dekkiin jäävä seos ei varmasti pala sylinterin reunoilta mihinkään ja pienentää sen vuoksi tehoa, mutta ei nakuttamaan laita... Mitä mieltä muut? Kokemuksia käytännössä?Tutkiskelin aihetta ja näyttää siltä että yllättäen nopeampi palaminen onkin parempi nakutuksen kannalta. Eli tuommonen pitkulainen palotilan muoto on huono.Ilmiöön on ainakin kaksi selitystä jotka ehkä vielä menevät osittain päällekkäin: 1) Hitaampi palaminen edellyttää sytytyksen siirtämistä aikaisemmalle että paine ehtii kehittyä sylinteriin kammenkulman ollessa edullinen. Aikainen sytytys altistaa nakutukselle. 2) Pitkulaisessa palotilassa tulpan läheltä alkanut palaminen nostaa painetta toisessa päässä (voisi ehkä verrata kiväärin piippuun). Jos jäljellä oleva palamaton seos ehtii puristua ja kuumentua tarpeeksi se syttyy diesel-periaatteella = nakutus. Ideaalitapaus taasen olisi pallon keskeltä alkanut palaminen. Painehuippua ei synny mihinkään ja kuinka ollakaan palaminen on myös nopein mahdollinen... Quote Link to comment
SimpleMan Posted April 7, 2011 Share Posted April 7, 2011 Entä esim. Fordin kent-moottorit joissa rallikäytössäkin käytetään ns. lankkukantta. Eli kannessa ei ole minkäänlaista palotilaa, vaan se on juuri sylinterissä ja männässä :D Eikä 11:1 puristukset tuota ongelmia nakutuksen suhteen niissä... Ja puristuksista vielä että vaikka dynaamiset puristukset saakin laskennallisesti turvallisiksi niin voi moottori olla siitä huolimatta halukas nakuttamaan sillä kierrosalueella kun nokka toimii parhaiten... Quote Link to comment
multanen Posted April 7, 2011 Share Posted April 7, 2011 Entä esim. Fordin kent-moottorit joissa rallikäytössäkin käytetään ns. lankkukantta. Eli kannessa ei ole minkäänlaista palotilaa, vaan se on juuri sylinterissä ja männässä :D Eikä 11:1 puristukset tuota ongelmia nakutuksen suhteen niissä...No en tunne asiaa mitenkään mutta olettaisin että männän päässä on joku pallomainen kolo. Seokselle lienee sama muodostuuko sopiva muoto kannessa, männässä vai molemmissa yhdessä.Ja on varmaan jyrkät nokatkin noissa rallivoorteissa. Quote Link to comment
NordBling Posted April 7, 2011 Share Posted April 7, 2011 Tossa formula Fordin männät, eiköhän tossa oo sitä muotoo ihan mukavasti. Quote Link to comment
SimpleMan Posted April 7, 2011 Share Posted April 7, 2011 Tää menee hiukan ohi aiheen, mutta tossa kattelin että Red Baron- turbo kupla kylläkin vetelee 5,3mm dekillä :D Samassa keskustelussa sanottiin että 1,5mm dekin jälkeen ei muka olisi vaikutusta palotapahtumaan :/ Ehkä turbo vehkeissä niin... Quote Link to comment
Mekanikko Posted April 10, 2011 Author Share Posted April 10, 2011 Moro. Nythän on siis aika selvää jotta putkesta pois puol milliä sillon dekki on 1,25. Ja puristuksia max 9,5=pitäs saaha palotila noin 39ml. Tällä hetkellä se on noin 33,5 ja palotilan muoto on hyvä eikä kiinnostas rueta niitä suuresti kairaa.. Mitäs mieltä jos männän keskelle sorvilla palotilaa, esim 60mm halkasija ja 2mm syvä tai 40mm ja 4,5mm. Noilla korjaantus puristus 9.5. En oo kyllä kattonu kestääkö nuita vakio mäntiä sorvatakkaa.. Quote Link to comment
Guest Posted April 10, 2011 Share Posted April 10, 2011 sorvaa mantiin potero joka on peilikuva kannen palotilasta, sit on hyva. En ole varma paljonko voi huoltta ottaa mutta laske mita saat aikaan 1-2mm poterolla. Quote Link to comment
SimpleMan Posted April 13, 2011 Share Posted April 13, 2011 Kun dekki on riittävän pieni, niin polttoaineseos puristuu pois sylinterin reunoilta eikä sinne jää mitään mistä aiheutuisi nakutusta. Anteeksi, palaan aiheeseen :P Oon tutkinut asiaa melkosen paljon internaatin syövereistä ja iso dekki/sylinterin reunoille jäävä viileämpi palamaton seos ei suoranaisesti aiheuta nakutusta, mutta dekin pienentäminen on enemmänkin lääke/varotoimenpide nakutuksen estoon. Toki mahdollisimman pienellä dekillä saadaan tehokkaampi palotapahtuma kun kaikki seos puristuu palotilaan poltettavaksi sekä männän tullessa yläkuolokohtaan tapahtuva virtausaalto tasoittaa seosta ja viilentää mahdollisesti muutoin kuumaa pakoventtiiliä, tulppaa, mäntää tai mitä tahansa lämpöä helposti keräävää palotilassa ja näin estää nakutusta... Mutta dekkiin jäävä polttoaineseos ei siis sinänsä aiheuta nakutusta. Onko joku tutkinut paremmin? Quote Link to comment
multanen Posted April 14, 2011 Share Posted April 14, 2011 Tässä asiassa päästäisiin hieman spekulaatiossa eteenpäin jos joku matemaattisesti lahjakas palstalainen laskisi paljonko mäntä on liikkunut alaspäin esim. 10 asteen kampiakselinkulmalla. Nakutus näyttäisi hajanaisten nettitietojen perusteella alkavan aikaisintaan näillä tienoin. (Mikä onkin luonnollista koska painetta ei kannata nostaa ennen ykk:ta kovin paljon, sehän vaan jarruttaa). Tuohon paljonko mäntä on liikkunut 10:ssä (ja vaikka 20) asteessa taitaa vaikuttaa kiertokangen pituuskin mutta jos jonkun likiarvon saisi. Quote Link to comment
SimpleMan Posted April 14, 2011 Share Posted April 14, 2011 Tässä asiassa päästäisiin hieman spekulaatiossa eteenpäin jos joku matemaattisesti lahjakas palstalainen laskisi paljonko mäntä on liikkunut alaspäin esim. 10 asteen kampiakselinkulmalla. . Tuohon paljonko mäntä on liikkunut 10:ssä (ja vaikka 20) asteessa taitaa vaikuttaa kiertokangen pituuskin mutta jos jonkun likiarvon saisi. En ole matemaattisesti lahjakas, mutta onneksi tietokoneet on keksitty hienoine ohjelmineen :) Vakio mittaisella kiertokangella; 4 astetta YKK:n jälkeen 0,1mm 8 astetta 0,42mm 12 astetta 0,94mm 16 astetta 1,66mm 20 astetta 2,58mm Quote Link to comment
multanen Posted April 14, 2011 Share Posted April 14, 2011 En ole matemaattisesti lahjakas, mutta onneksi tietokoneet on keksitty hienoine ohjelmineen :) Vakio mittaisella kiertokangella; 4 astetta YKK:n jälkeen 0,1mm 8 astetta 0,42mm 12 astetta 0,94mm 16 astetta 1,66mm 20 astetta 2,58mm No tuostahan voi päätellä että tuo dekki on oikeasti merkittävä raon kokonaissuuruudelle (mitä kauheasti mielessäni epäilin mutta onneksi en paljastanut typeryyttäni julkisesti... Nonniin nyt paljastui kumminkin). Se nakutus tulee varmaan siitä kun palava pääosa seoksesta puristaa tuota "raossa" olevaa seosta niin että sen paine ja lämpötila nopeasti nousevat. Ihan ohuessa raossa paine ei ehkä ehdi edetä "perille" asti. Voi myös olla että kapeassa raossa ei pääse muodostumaan keskelle tarpeeksi kuumaa pistettä. Ja vielä semmonenkin että pienessä raossa oleva seos joskus syttyykin diesel-periaatteella mutta sitä on niin vähän ettei sillä ole merkitystä. Eli ehkäpä palstafyysikot Bugfuel ja Metake oli yllä oikeilla jäljillä. Quote Link to comment
Guest Posted April 14, 2011 Share Posted April 14, 2011 LOL, tiedan olevani oikeilla jaljilla, mutta en matematiikan, fysiikan, kemian tai astrofysiikan ansiosta... vaan perimatiedon ja oman kokemuksen kautta :D Ei minun tarvitse tietaa yksityiskohtia myoten MIKSI, jos on paivanselvaa etta pieni dekki on parempi. Hauskahan se on tietoa lisata ja omat kasitykseni asiasta on just niinkuin tuossa on jo tullut ilmi, monien asioiden yhteissumma on se mista tuo etu/haitta syntyy. (seoksen pyorteily, keskittyminen, jaahtyminen, vahainen seoksen maara paljealueella joka ei haittaa vaikka palaakin siella) En jaksa kuitenkaan aikaani tuhlata teoreettiseen laskentaan tai pohdiskeluun, mulla on muuta puuhaa. Quote Link to comment
SimpleMan Posted April 14, 2011 Share Posted April 14, 2011 En jaksa kuitenkaan aikaani tuhlata teoreettiseen laskentaan tai pohdiskeluun, mulla on muuta puuhaa. Mulla ei, koska seuraava kesä startataan suuren suurella dekillä :D Ameriikan pepet ainakin meinaa että joko riittävän pieni tai riittävän iso dekki, muuten nakuttaa. Millä mitoilla niin en sitten tiedä! Sen netistä imuroin että paljealueeseen jäävä seos ei syty lämpötilaeron vuoksi, nimittäin kaikki metallipinnat laskevat seoksen lämpötilaa ja niin pitääkin olla, koska muuten palotapahtuman aikana esim. alumiinikin palaisi. Eli palotilaa ympäröi viileämpi seos joka suojaa metallipintoja palorintamalta ja jää palotapahtumassa palamatta... Pienellä dekillä tuo viileä seos saadaan palotilaan poltettavaksi joka onkin hyvä juttu monelta kantilta... edit. Ja nyt on tämäkin sitte varmistettu voorti miehiltä; Ralli kenteissä käytetään lankkukantta ja tasapäistä mäntää (mm.angliasta), puristussuhde joka yleensä 10,5-11 välissä jolloin dekkiä kevyet 8mm :D Ja näitähän kierrätetään tonne 7000-8000 välille. Eipä ota mäntä kanteen kiinni. Jollei jotain katkea. Quote Link to comment
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.