Jump to content

DWL_Puavo

Moderators
  • Content Count

    2046
  • Joined

  • Last visited

About DWL_Puavo

  • Rank
    Sheriffi

Contact Methods

Profile Information

  • Paikkakunta
    Joensuu
  • Ajoneuvot
    T1, T2b, T3

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Tuon ikäisessä on 1.1 koneessa ollut se 45hv ja 1.3 koneessa tyypillisesti 55. Näistä 1.3 koneista oli myös kahta ruiskumallia (voi olla tuokin kys. auto?), ensin 4-pisteruiskulla ja myöhemmin 1-pisteruiskulla. Nekin oli nimellisesti kaikki saman tehoisia, mutta käytännössä ruiskukoneet ovat suorituskykyisempiä. 1.1-koneesta oli myös Formel E -versio 50hv mutta enpä tiedä tuotiinko sitä Suomeen. 1.3 koneesta oli kolme eri tehoversiota: tuo vakio 55hv, GT joka oli tässäkin mainittu 75hv 4-pisteruisku jyrkemmällä nokalla ym., ja sitten ahdettu G40 jossa oli jo hurjat 114 hv. Tuo G40 on ollut sikäli kiitollinen, että eroa vakioon on isommat etujarrut (sama koko kun Golf2 vakiojarrut mutta eri tolpat kun vakiossa) sekä jarrupaineen tasaussäädin taka-akselilla. Eli näiden virittäminen ahtamalla on varsin trivia juttu lain kannalta. Hurjin heittämällä laillinen kombo muodostuu Felician 1.6 alakerrasta ja uudemman 1.4 polon 16v kannesta johon sitten pieni ahdin päälle.
  2. Käytännössä on havaittu että 30-32 sisäkurkuilla 125-130 pääsuuttimet jättää vielä vähän laihalle pienemmässäkin koneessa, vaikka ne kirjan mukaan olisivatkin sinänsä oikeat. 135-140 on miun veikkaus toimivimmasta pääsuuttimesta. Tämä voi johtua esim. nykybensasta jossa etanolia enemmän. 60 tyhjät toimii todennäköisesti suoraan hyvin, niitä ei välttämättä tarvitse edes vaihtaa. Lisäilmasuuttimeksi vakio 180. ...ja nuo pää- ja lisäilman suutinkoot silloin kun pääsuuttimen runko on .2 -loppuinen. Lisäksi jos purat kaasareita niin katso kiihdytyspumpun kalvon kunto ja bensapinnan taso. Kun neulaventtiili sulkee silloin kun koho on vaakatasossa, pinta on hyvä. Säätö taivuttamalla pientä liparetta kohon saranasta. Uudet kiihdytyspumpun kalvot on helppo vaihtaa, ja kestävät nykybensaa (tai jopa e85) mainiosti vaikka amerikan palstalla olivatkin sitä mieltä että parissa kuussa entiset 😄
  3. 60-65 tyhjäkäynti, 140-155 väliltä hyvin todennäköisesti pääsuuttimet. Pääsuutinrunko normaali .2 tai jos sattuu tuurillaan olemaan paikallaan niin .3 voisi olla myös hyvä. Kiihdytyspumpun suuttimet voi joutua suurentamaan todennäköisestä 35-45 välistä jonnekin 50-55 tienoille. Vähänkin viileällä tai kostealla kelillä imusarjan lämmitys olisi syytä olla edes jollain tapaa toimiva, mutta kaikkiaan kuullostaa varsin toimivalta. Huipputeho asettunee 4500 kierroksen kohdalle. Nurkkatuplilla saisi vähän lisää vääntöä koko alueelle, mutta pieni venakoko rajoittanee huipputehoa yläkierroksilla, tuskin nousisi huipputehon kierrosalue 5000 yli tuplillakaan. Näihin nokka täsmää kyllä.
  4. Jos tankin huohotus on tukossa niin voi tehdä tuota oiretta, kokeile ongelman ilmaantuessa avata tankin korkki. Myös tankin pohjalla olevat roskat voi tukkia tankin sisällä bensalinjan lähdössä olevaa suodatinta, joka on sinänsä helppo mutta bensamäärästä riippuen vähemmän tai enemmän ärsyttävä avata ja putsata. Kaasarin roskista pääsee yleensä suht helposti kun päästää kohokammion kyljestä isomman pultin / tulpan auki, ja käyttää kyljestä suuttimet ja puhaltaa kaasari-spraylla tai bräkleenillä suutinten kanavat ja kohokammion pohjan. Toinen perinteinen vaihtoehto on tarkoituksella tulvittaa kaasari korkeilla kierroksilla laittamalla hetkeksi kämmen ilmanputsarin tilalle kaasarin päälle.
  5. Kaikki alkuperäiset lienee enemmän tai vähemmän rikki, en oo yhtään siistiä nähnyt ikinä myynnissä. Alkuperäisen näköistä uusiotuotantorattia saa kyllä, mutta aika arvokkaita, ja myöhäisemmällä boorilla, joten vaihdattaisi ainakin rattiakselin (en osaa sanoa tartteeko vaihtaa muutakin samassa yhteydessä). https://www.justkampers.com/vw-t2-bay-window-parts/t2-bay-front-suspension-steering-wheel-bearings/steering-wheels-bosses/211-415-655-b-standard-steering-wheel-vw-t2-bay-1974-1979.html Vanhemmalla boorilla palliksen uusiotuotantoratit on aina loppu, liekö tehdään enää: https://www.justkampers.com/vw-t2-bay-window-parts/t2-bay-front-suspension-steering-wheel-bearings/steering-wheels-bosses/211-415-655-standard-steering-wheel-vw-t2-bay-1967-1974.html Oma suunnitelma, rikastumista odotellessa, on laittaa litesteer-ohjaustehostin jonka saa kuplan boorilla, ja laittaa 2" pienempi mutta ihan saman näköinen 70-luvun stanukuplan ratti. Niitä näkee aika-ajoin myynnissä parilla kympillä, ja ne on melkein kaikki ehjiä ja siistejä.
  6. Kyllä sen 30 sisäkurkuilla saa ihan hyvin toimimaan, 28 voisi toimia ihan alakierroksilla helpommin mutta tuskin kovin kummoista ongelmaa. Noihin keskikaasarien imareihin käy yleensä ihan tavalliset kumit, kun pässinsarvet ovat harvemmin vakiosta poikkeavia. Mutta vakiot on sisähalkaisijaltaan ~33/41 joten onhan tuossa jonkunmoinen ero. Sama tuumissa 1,25" / 1,5". Ilmeisesti "Intake Boots, 1 5/8" olisi oikea mutta niitä ei näytä oikein missään olevan myynnissä.
  7. Epoksi on pysynyt meidän betonilattiassa ihan kelvollisesti, vaikka sitä lattiaa on vuosikymmenten saatossa läträtty varmasti öljyllä ym. Joistain kohti vähän irtoilee ja nastat raapii irti mutta muuten kestänyt aivan kelvollisesti ja vieläkin ihan perussiisti. Ei ollut järin kalliskaan vaikka pinta-alaa oli 120m2, verrattuna vaikka solmasterin lattiapinnoitteisiin, oisko maksanu neljänneksen.
  8. 0,5mm korokerikoilla tulee vielä lähes ysin staattiset puristukset, mutta jos palotiloja avartaisi 1,5-2 cc niin yhdessä noiden puolen millin korokerikkojen kera lopputulemana olisi sujuva 8,6-8,8 staattinen, joka jopa 95:llä sopii W100 -nokalle hienosti ~32-34 asteen maksimiennakoilla, vaikka internet olisikin eri mieltä (testattu on). Kansikuvasta katsoen, materiaalia voisi helposti poistaa imu- ja pakoventtiilien reunoilta tasaten sylinteriputkeen, ehkä just ja just sopivasti/riittävästi hyvinkin helposti. Kun laitat putken paikalleen ja piirrät kehän reunoille niin helposti näkee mihin asti voi / kannattaa jyrsiä, ja hyvin tyypillisesti muotokin ja kulmatkin tulevat liki automaattisesti kohdalleen. Virtauskin paranee. Tavoitteena kuitenkin melko jyrkät palotilan seinämät, joten ei kannata laventaa "ammetta" pystysuunnassa paljoakaan. EDIT: Löysin sittenkin, viimeinen kuva on miulla olleen hyvin vastaavan casen porttaus, tosin siin oli 88mm slip-in -putket ja piirsin tarkoituksellisesti ääriviivat normi 85,5mm putkilla jos em. kaveri joskus vaihtaa takaisin ei-slipineihin.
  9. Onko niissä mekaaninen vika vai kärjetön yksikkö rikki? Ja kestikö kuitenkin vuoden hankkimisesta että ei mennyt takuuseen? Miun oma 034 tai taitaa olla nyt päässyt 5 vuoden ikään, eikä se ollut ensimmäinen DWL:lle ostettu samanlainen, eikä ole vielä yhtään jouduttu palauttamaan tai vaihtamaan. Sitä en kiistä etteikö varmasti niissäkin ole ollut ainakin joskus ihan hulluna laatuvaihtelua, kuten oli kaikissa kiinalähtöisissä vw-osissa taannoin. Just tuli samalla mieleen että yhdessä meille tullessa 034:ssa kansi ei istunut napakasti, mutta normi tarvikekansi istui hyvin, ts. runko oli siinäkin kunnossa.
  10. Miulla ei oo vieläkään pahaa sanottavaa kärjettömästä 034-jakajasta https://aircooled.fi/tuote/803/virranjakaja-034-alipaine-karjeton mutta oon toki kuullut siitä muitakin mielipiteitä. Näitä Joensuussa käytössä useita, vakiopadoista vähän enemmänkin viritettyihin. On meillä toki 123:iakin eikä niistäkään pahaa sanottavaa, paitsi hinta. Yksi kärjellinen versio oli ilmeisesti jotain eri erää tai eri alihankkijan valmistama (ei ollut varmaan edes AC:n myymä kun ei voi kaikkia muistaa), se ei ollut mekaanisesti niin uskottava sisuskaluiltaan eikä alipainekelloltaan (mm. ei niin tukeva kiinnitys) mutta toimi silti ihan hyvin.
  11. Empiirisesti testattu tosiaan eri suodattimia kokoluokassa "golf", ohjeiden mukaan kiristettynä, selvästi tiukemmalle kiristettynä, ja "pohjaan kiristettynä". Peltirakenteeltana Biltema ja WIX olivat heppoisimpia, Fram ja Bosch selvästi paksumpia kierteen ympäriltä. Pohjaan kierrettynä myös Framin ja Boscin tiiviste antautui kaikista näistä siinä vaiheessa, kun kierteen ympärillä oleva pelti antoi periksi jolloin suodatinkin löystyi. Nykyisessä järeämmässä suodatinjalassa on tiivisteen vastinpinnalla pieni harjanne, joka painuu terävämmin tiivisteen sisään ja pitää tiivistettä paremmin paikallaan. Siinä siis isompi keskireikä ja -kierre, mutta tiivistepinta samalla halkaisijalla. Silti yksi sellainenkin jo antautui, ja kun niiden suodatinten halkaisija on reilun 10 senttiä niin ne menee käsinkin varsin kireälle. Toisessa suodattimessa oli tosi tiukka ja järeä sovite sille tiivisteelle, joten se pohjaan kierrettynä on toistaiseksi pitänyt. En tiedä miksi sinne niin kiukkuinen paine kylmänä muodostuu, eikä miulla oo (vielä) mittaria paineelle. Joku paluupuolella tietenkin ahdistaa, ja kun meno- ja paluupuolen letkut ovat saman paksuiset (teräspunosta, suorat liitokset, ts. ei ahdistavia kulmia) niin ei oikein muuta tule mieleen kuin tuo maxi2 kansi. Molemmat lohkon venttiilit on käytetty auki ja männät liikkuvat pesissään hyvin, ja ovat vakiojousilla. Tsekkasin että pumpun ja lohkon kanavan kohdistuskin on oikein, ja sehän nyt tietty on muutenkin isompi halkaisijaltaan kuin kannen reiät. Näistä molemmat näkyvät olevan sellaisia, että niissä on erillinen liitos / letku liian paineen palauttamiseksi takaisin kampikammioon, eli pitäs sitten vetää erillinen ohitus/paluuletku esim. lisäöljypohjan kylkeen. Monimutkaisemmaksi menee sekin. Sinänsähän tuo ohitus ei haittaa mitään, kun kaikki laakereille menevä öljy menee kuitenkin suodattimen läpi.
  12. Tää kiinnostaisi miutakin - mulla on CB maxi2 28mm pumppu jossa sisään-ulos kannessa. Tavanomaisesta ö-suodatinjalasta pursusi normisuodatinten tiivisteet pari kertaa jos öljyt ei olleet vielä asteikolla (~60-70c jälkeen ei enää ongelmia), ja nyt tilalla oleva, huomattavasti järeämpi suodatinjalka on sekin jo yhden suodattimen tiivisteen pullauttanut. Väliaikaisesti ohitin koko suodattimen laittamalla letkun kannesta-kanteen ennenkuin sain nuo järeämmät suodatinkamat. Auttaisi varmasti jos vaan tekis normi full-flow:n mutta ei sekään välttämättä autuaaksi tässä hommassa tee, kuten todistettiin urtsipadassa 20w50 -öljyillä. Tämä kone kuitenkin läjässä ja erinomaisessa käyttökunnossa paikallaan autossa. Öljyt on jo 5W-40 eikä nyt ehkä viitsi siitä enää ohentaa, tai pitäisi olla tarvettakaan. Olemassa olevat teräspunosletkukin kävis tuohon kanteen suoraan, kun vaan rapsauttas järeämmän jalan adapterit irti. Oisko vastaavaa vaikka Mocalilla tms? Pikagooglailulla en löytänyt kuin https://www.drifthq.com/products/aviaid-filter-mount-with-regulator-010-40110?variant=30211682762799
  13. Viime kesän ajoin koko kesän ongelmitta re85:lla. Kone 2,2-litrainen T1, nokka scat c35, puristukset 10,5:1 - nettisuositus tälle nokalle 8,5:1 (dynaamiset ~9 eli bensalle turhan korkeat). Kulutus kasvanut just tuon 20-30%, doppeli menee nyt 10-13 litraa / 100km nopeudesta riippuen. Tosin nyt myös 10% pitempi laatikko kun ennen, joka varmasti laskee kulutusta. Öljyn lämmöt nousevat edelleen 110 kieppeille raskaammassa ajossa kuumalla kelillä (ts. kärriä vetäen lava täynnä), mutta normiajossa pysyttelevät 90-100 asteen välissä nopeudesta riippumatta. Aiemmin olivat ~10 astetta korkeammat, tosin välissä vaihdettu myös öljynsuodatin suodatinpumpusta lokasuojaan. Suuttimen virtauspinta-alaa pitää nostaa se ~20%, joten sen joutuu aina laskemaan, ei mene ihan suoraan "60 + 20% = 72" vaan... (en osannut kirjoittaa yhteen pötköön joten pilkotaan) pii * (60/2)^2) +20% = 3391 neliöjuuri(3391/pii)*2 = 65,7 Sama 65 tyhjäkäyntisuuttimella (joka miulla oli aiemmin bensalla) -> 71. Tämän mukaan suuttimia ei tarvitsisi siis numeroissa suurentaa ihan mahdottomasti, mutta: Miulla 45 DRLA:t nurkissa, suuttimet jopa 80 tyhjä ja olikohan 170 pää. Hieman käy edelleen laihalla matka-ajon kierroksilla (pitänee säätää lisäilmasuuttimella, voi olla että tyhjäkäyntisuutinta pitää sit jopa pienentää), ja kiihdytyspumppua pitäisi saada ehkä hieman lisää vaikka kiihdytyspumpun suuttimet ovat suurimmat saatavilla olevat, pikkuisen hetkeksi puutuu kun kaasua painaa pieniltä kierroksilta. Täyskaasulla seokset just hyvät kautta kierrosalueen eli pääsuutin sinänsä kohdallaan. Tää katottu analogisella mittarilla kapeakaista-lambdalla, joten ei tietty ole kuin suuntaa antava. Miulla 034 kiina-jakaja kärjettömänä ja Bilteman kuiva puola, ei ongelmia kipinän kanssa. Ajoitus perusennakko 10-12, ilman alipainetta max. ennakko 34-36 ja alipaineen kanssa 40-42. Ei nakuta missään tilanteessa, vastaa kaasuun napakasti (pl. edellä mainittu kiihd.pumppu-ongelma matalilta kierroksilta), varsin napakan tuntuinen kone jossa persdyno sanoisi 140-150 hp.
  14. Mie oon vaihtanut perinteisiä 150cm 45-55W putkia käytännössä vain näihin 10eur/kpl lediputkiin: https://www.puuilo.fi/teho-led-loisteputki-24w-3300lm Alle 3000 lm (mainostettuja, mitenkä pitänevät paikkaansa) putket ovat selvästi vähempi valotehoisia kuin normi loisteputket, mutta sit tuossa 3000-3500 lumenin kohdalla ne alkavat olla valaisuteholtaan silmämääräisesti tarkasteltuna vähintään yhtä hyviä. Suuri syy on varmasti siinä, että lediputket heijastaa vain alaspäin (180 asteen valokuvio), siinä missä normiputket ympäriinsä ja vaativat myös puhtaan heijastimen yläpuolelleen. Joita ne tallissa aika harvoin on. Luxit siis varmastikin samaa luokkaa vaikka lumenit pienemmät. Mutta tuo Airamin 6300 lumenin led-pötkylä on ihan superhyvä työvalo irrallaan, kun kytkee sen roikan päähän. Se kun tuottaa valoa sen verran levältä alueelta, että vaikka se jääkin esim. selän taakse, niin silti kohteeseen yleensä riittää valoa. Se on myös kevyt, ja kestää yllättävän kovia iskuja. Eikä siinä määrin häikäisekään kun pistemäisemmät valonheittimet, joiden käyttö on tippunut miulla käytännössä nollaan. On toki "haittapuolikin" - automaattimaskia pitää säätää vähemmän herkälle, kun sivusta tulee sen verran kirkasta (valoa, ei viinaa) että tuppaa menemään lasi pimeäksi. Lisättäköön vielä led-valojen nykyisin erittäin hyvä väritoisto (CRI / Color rendering index) - perinteinen loisteputki toimii varsin kapealla ja vääristyneellä spektrillä (CRI 50-60), ja led-tasoisen väritoiston omaavat loisteputket (tri-phosphor) vastaavasti hiton kalliita (tai oikeammin - ei näytä olevan enää tarjollakaan). Tuo CRI-arvo led-loisteputkille on nykyisellään yleensä 80-90 välissä.
  15. Olkoonkin että täällä keskustellaan vain ilmajäähdytteisistä volkkareista (ts.suosittelen siirtymään -> ffp.fi ), niin veikkaus ensimämiseksi korjaukseksi on öljyjen ja suodattimen vaihto.
×
×
  • Create New...