mite^ Posted May 22, 2023 Posted May 22, 2023 Puheltaisko hiukan paineasetelman testauksesta? Pylväsporakoneella ja henkilövaakalla saa jotain dataa paljonko vaaka näyttää kilogrammoja jonka jälkeen kytkin alkaa irroittamaan, eli kilot laskee. Suurin kilomäärä tulee juuri ennen irroitusta jolloin käpälät (uudempi tähtiasetelma) ovat vaakasuorassa tai vähä vajaa. Kysymys kuuluukin mihin asentoon käpälät kuuluu simmata (prikat asetelman alla), että saadaan maksimaalinen kytkimen pito, mutta niin ettei asetelma mene liikaa väärinpäin kytkin pohjassa? Paljonko on esim painelaakerin liike kun kytkin on säädetty ns oikein? Tein myös Valtosen käyttämää momenttiavaintestiä ja tämä data ei oikein nyt mieltä lämmittänyt. Uusi Sasch asetelma, eri prikoilla säädettynä kolmella vauhtipyörällä koitettuna, sekä kolmella vanhalla ja yhdellä uudella levyllä antoi tulosta max 125nm rauhallisella/tasaisella painamisella vaakasuorasta. Vastaavasti vanha yli 10v vanha sasch, useita jokkiskisoja ajettu antoi 165nm momenttiavaintestillä. Pylväskonetestillä havaittua: Mitä paksumpi levy sen vähemmän vaaka näytti kiloja ennen kuin lähti laskemaan. Esim: vauhtipyörän syvyys 22mm ohkasin käytetty levy muistaakseni jotain hivenen alle 8mm antoi 120kg kun taas samat osat uudella paksummalla levyllä noin 110kg Ideoita ja ajatuksia 👇🏻 1 Quote
hpa Posted May 23, 2023 Posted May 23, 2023 Pylväsporakoneella ja vaakalla tai mittarilla varustetulla hydrauliprässillä voi painaa paineasetelmaa ja samalla lukea painumaa milleissä ja sille kilolukemaa jos on levyjousellinen asetelma. Jollain painumalla on suurin paine. Shimmataan sitten niin että irroittaa, muttei mene yli. Quote
spege Posted May 24, 2023 Posted May 24, 2023 Mihin helvettiin niitä shimmejä laitatte? En oo ikinä kuullu moisesta. Jotain luulin tietäväni. Quote
wp Posted May 24, 2023 Posted May 24, 2023 19 minutes ago, spege said: Mihin helvettiin niitä shimmejä laitatte? En oo ikinä kuullu moisesta. Jotain luulin tietäväni. Shimmit tulee vauhtipyörän kiinnityspinnan ja paineasetelman väliin joka ruuvin kohdalle. Niillä voidaan säätää millä vääntömomentilla kytkinlevy alkaa joko luistamaan (metallikytkin) tai haetaan sellaista asennuskorkeutta jolla levy (yleensä orgaaninen) pitää parhaiten. Jos vaihteistossa on sisäämenoakselin pyörintänopeustunnistus niin kiihdytysradalla voidaan säätää kytkimen luistokierroslukua radan pidon mukaan. Moottorin pyörintänopeuteen verraten saadaan luisto% ja tiedonkeruun pohjalta voidaan tehdä kisakytkimen perussäädöt kun dataa (lähtöjä) on riittävästi. Quote
mite^ Posted May 24, 2023 Author Posted May 24, 2023 Tässä mun tapauksessa taitaa nyt syyksi/viaksi yksinkertaisesti osoittautua kytkinlevyt. Useammalla käytetyllä hyväkuntoisella levyllä tein testin, mutta tänään vielä nappasin toisesta moottorista levyn (yllämainitun 165nm pitävä) ja päästiin tällä uudellakin asemalla vastaaviin lukemiin. Quote
ajomies62 Posted May 25, 2023 Posted May 25, 2023 Volkkarin alkuperäinen etäisyysmitta on kitkapinnasta asetelman kiinnitys pintaan 22,3mm ja joku viisas kertoi, että insinööri on suunnitellut sen niin, että uudella levyllä menee vähän yli ja kun vähän kuluu saavutetaan maksimi pitovoima jolloin pitoa riittää myös pidempään kun levy kuluu. Tämän kuultuani aloimme käyttämään asetelman alla lohkon pikkupulttien 0.7mm aluslevyjä jolloin etäisyydeksi tulee 23mm ja paras pito uudella levyllä. Tämä pätee levyjousi asetelmaan ja kytkimestä tulee tunnokas ja tuntee selvästi, koska irroittaa ja ottaa kiinni.Ei toimi niissä asetelmista joissa on venttiilin jousen näköiset jouset jotka painelevyä painaa. Quote
ajomies62 Posted May 25, 2023 Posted May 25, 2023 Anteeksi menikin mitat millin pieleen, alkuperäinen 21.3 ja prikoilla 22mm ovat oikeat mitat Quote
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.