Ketsa Posted August 26, 2004 Share Posted August 26, 2004 No kysytään sitten... nokka scat C65 (318º 272º 0,440" 11,18 108º) paljon tälle pannaan puristuksia ku tulee 1600cc kone ympärille... Kaasareista ei tietoo... -MP- Ihan samasta kepistä ei ole kokemusta, mutta aavistuksen lievemmästä C55:sta löytyy... 1640cc + 45 keskidellu ja 10,5:1 puristuksilla kulki hienosti, mutta tykkäsi lämmetä --> Puristukset laskettiin 9.5:1 ja moottorin kulku alakierroksilla huononi huomattavasti. Quote Link to comment
Guest Posted August 26, 2004 Share Posted August 26, 2004 Vääntäkääs taas rautalangasta, kun multa meni jotain ohi. Eikö 'overlappi' ole venttiilien yht. aikaista auki olemista pako- ja imutahtien vaihteessa. Miten se hukkaa puristuksia puristus-/työtahdeilla, jolloin venat pitäs olla kiinni? Sotketaanko tässä nyt jotenkin täyttöaste vs. puristukset vai??? -Noob. Mitä kauemmin venat on auki, yhdessä tai erikseen, kun puristustahti alkaa, niin sitä vähemmän painetta pystyy muodostumaan. Jan Quote Link to comment
tuomas56 Posted November 8, 2004 Share Posted November 8, 2004 Nyt taas syksyllä vois alkaa miettimään tuota omaakin konetta. Niin millaiset puristukset siihen olis hyvät ?? kone 69x88 2r kannet 35,5/32 venttiileillä tupla 40 lortot nokka eagle 45, 314º, 0,432", 10,97 vakiokeinut käärmeenpesä 4-2-1 hideout vaimennin T:Tuomas Quote Link to comment
Racing Posted November 8, 2004 Share Posted November 8, 2004 N. 8.5:1 Mä laittasin,nuo kasikasit saattaa sitten "upota" kansiin ja halkaista lohkon särölle kun oikein kuumenee maantiellä joten ei kannata kovin kowia puristuksia. Quote Link to comment
Guest Posted November 8, 2004 Share Posted November 8, 2004 N. 8.5:1 Mä laittasin,nuo kasikasit saattaa sitten "upota" kansiin ja halkaista lohkon särölle kun oikein kuumenee maantiellä joten ei kannata kovin kowia puristuksia. Vaihda vakiokokoiset männät ja putket sinne. Ei 88:t kestä pidemmän päälle. Ja puristukset täytyy mennä yli 9.5:1 jonekin kympin huituville, ei toi muuten toimi, mun mielestä. Mulla on miedompi nokka, 1600cc ja 9.5:1 ja enemmänkin kärsis olla puristuksia. Alhaalta saattaa olla ropleemia mutta ylhäältä pitäis vetää hyvin. Kuutiot kyllä auttais asiaa, hyvä koko olis 90.5 pytyt. Jan Quote Link to comment
Guest Fast Posted October 9, 2006 Share Posted October 9, 2006 Paljonko kireä nokka "pienentää" tai hukkaa puristusta elikkä kuinka paljon puristusuhde pitää olla korkeampi kuin käytettäessä tavallista pieni viritteistä nokkaa. Quote Link to comment
Guest Posted October 9, 2006 Share Posted October 9, 2006 Paljonko kireä nokka "pienentää" tai hukkaa puristusta elikkä kuinka paljon puristusuhde pitää olla korkeampi kuin käytettäessä tavallista pieni viritteistä nokkaa. Riippuu taysin nokasta, kaikki ovat erilaisia. Kokemuksen karttuessa oppii mika puristussuhde sopii millekin, ja sen myota osaa arvioida nokkia mita ei itse ole aiemmin kayttanyt, kunhan nokan speksit on tiedossa. (overlap, aukioloasteet, nokkakulma). Usein on helpohko arvata sopiva puristussuhde aika lahelle jos nuo tiedot on saatavissa. Lisaksi siihen vaikuttaa palotilan muoto, mannan etaisyys kannesta YKK:ssa, ja bensa milla konetta on tarkoitus ajaa. Viela ohuemmaksi jios haluaa hiuksia halkoa, niin vaikuttavia tekijoita loytyy lisaa: korkeus merenpinnasta esimerkiksi. (Suomen oloissa harvemmin iso merkitys kun meilla on vahemman tota vuoristoa) Kaytannossa kokemus ja nappituntuma on tarkeimmat tekijat. Jos ei itsella ole, niin kysytaan neuvoa joltain jolla on. Jan Quote Link to comment
Guest Fast Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Aloin miettiin että vaikka overlappia on niin mitenkä se puristukseen vaikuttaa. overlap on yläkuolokohdassa ja puristus tapahtuu puristu tahdin aikana, joten ei sen paineen pitäis overlapin vuoksi karata. Tuliko nyt ajatus virhe. Quote Link to comment
Guest JuMuS Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Eli tässä ajetaan nyt takaa dynaamista puristussuhdetta. Lasketaan siis "alkutilavuuden" (männän yläpuolelle jäävä tilavuus imuventtiilin mennessä kiinni) suhde puristustilavuuteen. Overlap on se asteluku, jonka imu- ja pakovenat ovat "ristissä" kun pako sulkeutuu ja imu avautuu. Tärkeä mitoitettava asia tietysti sekin kun aletaan tehoja ottamaan ulos. Quote Link to comment
Guest Mika Raussi Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Eli pitäs mitata paljon mäntä ehtii liikkua kiinnipäin ennenkun on imuventtiili kiinni ja sitten vasta laskea puristukset? Quote Link to comment
Guest JuMuS Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Juurikin näin. EDIT: Tuplapostaus hyödynnetty... Quote Link to comment
Guest Mika Raussi Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Niin no kaikkihan vaikuttaa kaikkeen. Mutta ei ilmeisesti kuitenkaan mettään mennä jos lasketaan ja mitotetaan vaan dynaamisen puristussuhteen mukaan? Ja paljon sen muuten pitäs olla? Onks jotain nyrkkisääntöä normipolttoaineille? Quote Link to comment
Guest JuMuS Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Eikös ne isot pojat pelkästään sen mukaan mitoitakin? Samoissa lukemissa ne liikkuu vakiokoneissa dynaamiset ja staattiset rutut, koska nokka-akseli on niin mieto. Tuolla virivirikoneen puristusten nostolla pyritään myös kompensoimaan tuota dynaamisten puristusten alenemista, joka tapahtuu kun venttiilien aukioloja aletaan pidentämään. Kaikki siis todellakin vaikuttaa kaikkeen. Käytännön numeroarvoista en osaa sanoa, niitä osaa sanoa viisaammat. Quote Link to comment
Guest Fast Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 kiitos kaikille Raussille varsinkin tuosta selkis se mikä mieltä askarrutti. ei tullut mieleen että imu on auki vielä puristustahdin alussa. Quote Link to comment
Guest Mika Raussi Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 äh sekoilua. Quote Link to comment
Guest Forsbacka Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Mä en ole ikinä oikein ymmärtänyt tätä väittämää, että "tiukka nokka tarvitsee kovat puristukset toimiakseen". Onko nyt siis vain kyse tästä aiemmin mainitusta puristuksien hukkaamisesta ja sitä kautta siitä, että käytettäessä pienempiä puristuksia jää ne viimeiset potentiaaliset hevoset hyödyntämättä, mutta ollaan kuitenkin kauempana nakutusrajasta? Mites sitten sylinterin täytös ja sen huomioiminen puristuksia valittaessa? Voidaanko esim huonosti virtaavasta kannesta johtuvaa hengenahdistusta kompensoida suuremmalla puristuksella? Virtaavalla ja huolellisesti mitoitetulla imupuolellahan saadaan sylinterin täytös yli 100%:n. Vastaavasti huonolla virtauksella... no huonoudelle ei kai ole mitään varsinaista rajaa. Mutta jos huono täytös nyt tässä esimerkissä olisi 70%. Jäätäisiin jo noin 0,3 baaria miinukselle sylinterin "alkupaineessa". Jos päätelmäni pitää paikkansa, ainakin teoriassa voisin päästä Esson baariin elvistelemään tehneeni koneen, jossa on 15 puristukset ja joka käy pumppubensalla ilman nakutusta, kunhan vaan pidän huolen että imupuoli ja siitä johtuen sylinterin täytös on riittävän huono. :) Quote Link to comment
Guest Fast Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Olet mielestäni aivan oikeassa tuon kansien virtauksen suhteen. jos mennään tarkaksi nokan vaikutuksesta puristukseen niin varmaan merkittävämpi osuus on kannen ja imusarjan virtaavuudella. olen tehnyt koneita kireillä nokilla, 9 puristuksilla ja laulaa niin perkeleesti, mutta varmaan olis kovempi jos puristuksia nostettais. minä ainakin hain tietoa juuri minkäverran imuventtiili päästää paineita karkuun ja sen vaikutus puristussuhteeseen. Tämä tietenkin johtuu nokasta ja pitäis tietää nokan arvot tai mitata ne. Quote Link to comment
DWL_Puavo Posted October 10, 2006 Author Share Posted October 10, 2006 Forsbackakin ihan oikeassa tuossa, eli jos ei oo ilmaa ja bensaa sylinterissä niin sama vaikka 100:1 on staattiset puristukset. Esim. tyhjäkäynnillä tuskin nakuttaa mikään kone olettaen että sytkäennakot on siellä 7-10 astetta ja puristuksia sais olla varmasti todella paljon. Nakutukseen muuten vaikuttaa sitten vielä vaikkapa palotilan muotokin, koska puristuspaine ei jakaannu tasaisesti palotilaan :) Puavo @ dwl Quote Link to comment
Guest Mika Raussi Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Mistäs se sit johtuu, ettei paine oo tasanen? Seos virtaa puristuessaan kasaan? Quote Link to comment
DWL_Puavo Posted October 10, 2006 Author Share Posted October 10, 2006 Nesteessä paine on tasanen mutta kaasuissa ei. Esim. männän noustessa ylöspäin saattaa männän pinnassa olla paljonkin painetta mutta palotilan laessa ei vielä niin paljoa. Liekö sitten että paine "pakkaantuu" sopiviin koloihin kannessa josta se sitten helpommin syttyy. Puavo @ dwl Quote Link to comment
Guest Mika Raussi Posted October 10, 2006 Share Posted October 10, 2006 Niin joo. Kaasut tosiaan puristuu kasaan ja siks paine ei oo tasanen. Quote Link to comment
Guest Forsbacka Posted November 18, 2006 Share Posted November 18, 2006 Lueskelin vähän lisää noista puristuksista, täytöksistä ja täytöksen kompensoimisesta puristuksella. Annoin itseni ymmärtää, että useat nykyautot, joilla normaalisti ajetaan 90% ajasta pintakaasulla, suunnitellaan melko suurelle puristukselle. Näin sitten saadaan kone toimimaan taloudellisemmin pintakaasulla ajettaessa saatavalla huonolla täytöksellä. Torvi auki kiihdyttäessä mahdollinen nakutus jätetään elektroniikan hoidettavaksi. Tällä tietysti hukataan ainakin teoriassa hiukan huipputehoa. Suht tuoreen sitikan käyttöohjekirja toteaa polttoaineen oktaaneista ranskalaisen suurpiirteisesti: "ajonautintonne on täydellinen vasta käytettäessä 98-oktaanista polttoainetta". Ehhehee. Quote Link to comment
Guest HanttaP Posted November 18, 2006 Share Posted November 18, 2006 Pidempi kiertokanki ja lisää sytytysennakkoa, niin alkaa työpaine huippukierroksilla nousta. Suorasytytys pidemmällä kipinällä lisäksi, niin ei tarvitse lisätä puristuksia. Jenkit pelkää moottorin kuumenemista osateholla ja siksi suosivat maltillista puristussuhdetta. Quote Link to comment
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.