78 isku ja männät

[Guest]

Lohko on koneistamolla (männät 94) ja 78 iskuinen kampi olisi tarkoitus asentaa sisuksiin. Seuraavaksi pitäisi pytty-mäntä-satsi tilata, mutta tarviiko noin pienellä iskulla stroker männät vai saako puristukset kohdallen pyttyjen korotusrenkailla? Veivit on vakioista muokatut!

[DOODAH]

tavalliset männät, ja korotusrenkaat ookoota

[JaniM]

Niin tai rooke männät ja lohkosta 2mm siivut pois samalla, jos koneistamossa samaan rahaan.

[Guest]

Parempi tulee kun ottaa pidemmät veivit ja stroker männät. Mulla on just tollee. Pärjää pienemmillä korokkeilla, voi olla ettei tarvii ollenkaan. Ja pidemmät veivit on kierros-strokerille paremmat, toimii paremmin ylhäältä eikä rasita laakereita niin paljon. Ja on sitte vahvatkin veivit. 200e pitäis riittää, sitten saa kunnon pultitkin samalla ja kestävämmät veivit kaikin puolin.

 

78 isku on hiinä ja hiinä, kannattaako tehdä vakiopituisilla veiveillä. Matalakierroksinen vääntökone on ok, kun ei ahnehdita liikaa tehoja. Korkeammalta laulava katukone hyötyisi pidemmistä veiveistä. Lyhyet veivit eli iso kiertokankikulma on myrkkyä. Rasitusta, kulumista, ja huono yläpään suorituskyky... lueskele vaikka shoptalkforumista lisää.

 

 

 

Jan

[Guest fastghia]

Ja kuten tavallista, tuosta veivien pituudesta on vaikkapa rapakon takan myös eriäviä mielipiteitä, mm. täällä:

 

http://www.cal-look.com/tech/fast.shtml

 

"The 82 crank combined with a stock length rod creates a shorter rod ratio than a stock 69 crank with the same rods. This short rod ratio causes the piston to snap harder at top dead center and in turn makes the heads breath harder. In short what you get is a high torque motor that pulls hard and has excellent throttle response."

 

... sanoo siis Mark Herbert (Super Shit Box-hemmo)

 

Mutta 2. käden tieto jää aina toiseksi omalla kokemuksella hankittuun tietoon, jota mulla ei asiasta taaskaan ole. Vaan kun viittasit Jan tuonne STF:ään, niin ajattelinpa että tämmöinenkin viittaus sallitaan :o)

[Guest]

mites toi eriää? Just totahan mä tarkoitin. alhaalta toimii pirun hyvin, mutta ylhäältä puutuu ja vaurioriski on suuri.

 

Jan

[Guest]

. 200e pitäis riittää, sitten saa kunnon pultitkin samalla ja kestävämmät veivit kaikin puolin.

Tarkoititko että pitemmät veivit saa tuohon hintaan? Mistä?

Ja mikä olisi hyvä mitta? viisjapuoltuumaa ilmeisesti pisimmät mitä saatavilla vw:n laakerikauloilla?

Niin ja kiitokset ripeistä vastauksista :)

[joksa]

http://www.e30m3performance.com/tech_articles/engine-tech/rod-ratio/index.htm

 

The curve is blown up to concentrate on the region near TDC (0° crank rotation) in order to better see the change in max. piston acceleration. And the answer is somewhat discouraging. The acceleration is only reduced by roughly 1.5% after all our efforts to lengthen the rod. Now this result should not be considered inconsequential. For example, if the previous redline limit for bottom end integrity had been, say 8200 rpm, then it is now raised to 8323 rpm. That's something you can hang your hat on. But depending on your application, it may or may not be worth the effort required. Remember too that, as previously mentioned, there are additional reasons why one might want to try a different rod ratio.

 

tämä siis kuvitteellinen bimmerin esimerkkikone 87mm iskulla

[Guest Keiteleen Kone]

Kiertokankisarja , pituus 139,7 mm. = 2,7 mm. vakiota pidempi löytyy Keiteleen Koneesta hintaan 200 Eur.

Sopii T1 55 mm. kaulalla olevaan kampiakseliin.

Pidempi isku ja kiertokanki + matalampi mäntä = hyvä yhdistelmä.

[Racing]

Onkos noi pulttikiinnityksellä / mikä on valmistusmateriaali ja valmistajan nimi ja onko H-profiili. Toimiiko vakioiskuisessa nuo kanget?

[Guest fastghia]

mites toi eriää? Just totahan mä tarkoitin. alhaalta toimii pirun hyvin, mutta ylhäältä puutuu ja vaurioriski on suuri.

 

Jan

 

Ei Mark mitään ylhäällä puutumisesta puhu tuossa artikkelissa, eikä vaurioriskistä... Päinvastoin hän kehuu nimenomaan 82 + vakiopituiset veivit-yhdistelmää, nää avainsanat itsellä ainakin sattui silmiin ylläolevasta.

 

"heads breath harder".

"a high torque motor"

"pulls hard"

"excellent throttle response"

[Guest]

Ei Mark mitään ylhäällä puutumisesta puhu tuossa artikkelissa, eikä vaurioriskistä... Päinvastoin hän kehuu nimenomaan 82 + vakiopituiset veivit-yhdistelmää, nää avainsanat itsellä ainakin sattui silmiin ylläolevasta.

 

"heads breath harder".

"a high torque motor"

"pulls hard"

"excellent throttle response"

 

Niin, siis tuosta yhteenvetona suomennettuna, kone vetää helvetin hienosti pieniltä kierroksilta asti, kaasuun vastaavuus on herkkää jne.. eli juuri niinkuin mä sanoin, toimii ALHAALTA hyvin ja vetää nikottelematta ylös asti.

 

"a high torque motor" tarkoittaa että se EI OLE "hig rpm screamer".

"pulls hard" tarkoittaa että se EI OLE alakierroksilta heikko ja herää vasta ylempänä. Samaan viittaa throttle response.

 

"heads breathe harder" tarkoittaa että seosnopeus pienilläkin kierroksilla on jo aika iso, kansi siis virtaa nopeasti. Eli yläkierroksilla virtausraja tulee nopeammin vastaan.. koko paketti siis "runs out of breath" yläkierroksilla.

 

Tekstistä puuttuu se kolikon toinen puoli, eli yläpäässä se rajoittaa käyttökelpoista kierroslukua ja tekstistä puuttuu täysin kankeen kohdistuva rasitus joka lyhyellä kangella on paljon suurempi. Vakiokangissa vaarana on surkeiden pulttien pettäminen, kun ne pistetään toimimaan suuremmassa kulmassa mille ne on suunniteltu, rasitus tulee eri suunnasta osan aikaa kierrosta.

 

Kehotan opiskelemaan lisää. :)

 

Molemmat kombot toimii ihan hyvin, kun vaan ympärille rakennetaan kone joka sopii kaikilta osiltaan yhteen. Lyhyillä kangilla tehdään vääntökoneita, pitkillä kangilla voidaan tehdä korkealle kiertäviä kierroskoneita. Tähän taas vaikuttaa suoraan käytettävä nokka. Ja kansien ominaisuudet olisi myös oltava suhteessa noihin. Ja kaiken takana on varmaan henkilökohtaiset mieltymykset ja vehkeen käyttötarkoitus.

 

Jan

[Guest ritariässä]

jep, kyl noita esim 82mm iskulla ja noin vakioveivi pituisilla kombinaatioilla on tehty useita koneita ja ovat kulkeneet mm varttimaililla yhtä kovaa kuin pitkäkankisetkin, eli kombinaation tasapainoisuus vaikuttaa enemmän kuin tiettyyn kankisuhteeseen tuijottaminen. lisäksi työntotankokoneelle on vain eduksi jos se tuottaa tehoa alemmilla kiekoilla kuin pitkäkankinen korkeilla. korkeakierroksinen tönärikone taas onkin yläkerran osalta "hankalampi" tapaus. ennemmin teen ns alhaalta asti vääntävän strokerin jossa voi käyttää kevyitä alutönäreitä ja alhaisempia venajousipaineita kuin pitkäkankisessa koneessa joka kiertää esin 1000 kiekkaa korkeemmalle ja vaatii sen takia jäykempää osaa venakoneistoon ja sitäkautta aiheuttaa mm tehohäviöitä kevyempijousiseen koneeseen verrattaessa jne....

 

tää on vaan mun opinioni.

[Guest valtteri]

Reher-Morrison testasi joskus veivisuhteen muutoksia penkittämällä eri kombinaatioita eri veivisuhteilla. Lopputuloksena oli jotain 2% tehoeroja. Sekä teho- että vääntökäyrät olivat lähestulkoon identtiset eri veivisuhteiden välillä. Referoituna testin lopputulos oli, että veivisuhde ei ole läheskään niin merkittävä tekijä kuin jotkut shoptalkfoorumsuomentajat väittävät. Moottorin ominaisuudet riippuvat konkreettisesti aivan muista osatekijöistä.

 

On tietenkin hienoa, että suomalaisten vw-harrastajien parissa on väkeä, jotka ovat opiskelleet jo niin paljon, että voivat ladella faktana esim. Reher-Morrisonin testitulokset kumoavia teorioita.

 

Ps. Joo, tiedän...V8-sovellutukset eivät sellaisenaan sovellu 4-bokseriin ja blah blah blah

[Guest]

Reher-Morrison testasi joskus veivisuhteen muutoksia penkittämällä eri kombinaatioita eri veivisuhteilla. Lopputuloksena oli jotain 2% tehoeroja. Sekä teho- että vääntökäyrät olivat lähestulkoon identtiset eri veivisuhteiden välillä. Referoituna testin lopputulos oli, että veivisuhde ei ole läheskään niin merkittävä tekijä kuin jotkut shoptalkfoorumsuomentajat väittävät. Moottorin ominaisuudet riippuvat konkreettisesti aivan muista osatekijöistä.

 

 

Älä tuijota sitä tehoa, se ei ole läheskään niin tärkeä kuin kestävyys. Isot kulmat rasittavat noita osia, ja varsinkin isoilla kierroksilla ja voimilla vakiokanget on kovilla. Ne ei ole maailman kestävimmät kanget, pultit antautuu jos niitä vispaa kovasti isolla iskulla. Ihan sama jos tehoero on 2% ennen rikkoutumista, konevaurion jälkeen ero on 100% ja kustannukset katossa, kun about koko kone on paskana veivin pultin katkettua.

 

Jan

[Sakke]

Mut mitä jos on vaan vakiopituset kanget,mut kestävemmät?

[Guest fastghia]

Veivin pituudesta riippumatta, henk. koht. en kuitenkaan rakentaisi mitään kallista osista koottua konetta (stroker tai ei) käyttäen 30v vanhojaa veivejä, joista kukaan ei tiedä missä ne on olleet - kun kerran uusia veivejä on saatavissa nykyään kohtuuhintaan.

[Guest eemeli]

Hep!

 

Entä jos pistää vakioveiveihin paremmat pultit?

 

Mitä lujuusluokkaa vakiot muuten on?

 

-eemeli-

[Guest]

Kun teen kunnon katukonetta, mutta halutaan käyttää vakioveivejä kustannussyistä tms. niin vakoveivejä menee pari settiä johonkin ihme varjoainekuvaukseen hiusmurtumien varalta, ellei sitten budjetti anna myöden uusille veiveille erilaisilla pulteilla. Pultit pitäis uusia vakioissakin.

Kuvaus ja kaikki muut työt vakioveiveille maksaa rahaa, ja jos ei ole suhteita tai ei voi itse tehdä noita töitä, niin siinä äkki9ä uudet hyvät kanget alkaa olemaan houkuttelevan hintaisia. Ja kaiken aikaa paljon kestävämmät. 200 euroa, tai riskeeraatko koneremontin verran?

 

Jan

[Sakke]

Mulla on jotku melko julmat cromoly-veivit,muistaakseni myyty joskus aikoinaan strokerisarjojen mukana.Ovat kylläkin vakiopituset.

[joksa]

Vakioveivien kestävyydestä virikoneessa tuskin voi kovin kummoisia johtopäätöksiä vetää veivisuhteen vaikutuksesta.